Lauantai takaisin koulu- ja työpäiväksi?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Penska
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
11.2.2007
Viestejä
921
Historianopettajakin sanoi samaa, että perseestä, kun pistetään koko ajan enemmän vapaata. Ihmiset eivät sitä osaa välttämättä käyttää järkevästi ja liikoja vapauksia ei osata enää iloita ja käyttää hyödyllisesti. Tosin täällä sitä tehdään viikonloput yleensä aika isoilta osin töitä, vaikka alaikäinen olenkin.

Ja ne koululauantait muistaakseni pidensivät niitä muita lomia.

Ekana tuli mieleen huonoista, että joku voi todeta, että muutos kauentaisi perheen suhteita. Itse nyt en allekirjoita, vaikka mistä minä kaikkien tilanteen voin tietää.

Vaikka joka viikkoista vapaata olisi vähemmän,
a) muut lomat olisivat pidempiä
b) ihmiset ajattelisivat enemmän saamaansa aikaa
c) ei saatana pääsisi viikonloppuja menemään täysin känneissä välttämättä.

Vielä kaksi tähän liittyen:
- maanantai ja lauantai olisivat kevyempiä päiviä. Näin kuulema R_____ssa (ei voi mainita ilman, että saa angstit niskaan)
- sunnuntai on sitten todellinen LEPOpäivä

Niin no, ei varmasti tule seuraavan 50 vuoden aikana toteutumaan kun teinit viiltäisivät ranteet auki "hyi, pitää mennä kouluun lauantainaa, meen viiltelee" ja kun muutenkin pitää olla niin ystävällistä.

Haluaisin elää tietyn ajan tätä samaa aikaa, mutta että olisivat nuo aiemmin luettelut jutut toiminnassa.

Keskustelua.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei helvetissä, 5 työpäivää ja 2 vapaata on ihan hyvä. Se nyt on ihan sama onko kesäloma 2,5 kuukautta vai 3 kuukautta
 
<vanha pieru valittaa>
Jos on 2-3 kuukauden kesälomat, syysloma. talviloma ja hiihtoloma, niin tollaset asiat voi pyöriä mielessä. Mieti vielä uudestaan sitten, kun lomaa on vuodessa yhteensä 5 viikkoa.
</vanha pieru valittaa>

No joo, eri ihmisille sopii eri määrä töitä. Jos haluaa painaa töitä tai opiskella viikonloput läpeensä, niin ei sitä kukaan estä. Nythän on kyse minimistä.
 
Mikään ei estä sinua opiskelemasta ja työskentelemästä viikonloppuisin vuoden ympäri

? Niin...?

Yksilöstähän se on kiinni, mutta vaikka EN ole elänyt entisiä aikoja, niin voi hyvin sanoa, että suuri osa nykyajan penskoista on sellaisia lusmuja, jotka luulevat voivansa elää elämänsä loppuun vanhempien kotona koneella ja ryypäten sitten viikonloput kadulla. Sitten vittuillaan siinä sivussa niille, jotka joutuvat tai haluavat tehdä jotain ajatellen tulevaisuuttaan päivääkään pidemmälle. Yleensä nämä tietävät, ettei koko elämää vain biletetä ja pidetä hauskaa kellon ympäri.

Voitte veikata, kumpia yhteiskunta ja media suosii, vaikka pitäisi olla toisinpäin.

No niin, ajattelinkin vain itseäni ja näitä teinilusmuja:
<vanha pieru valittaa>
Jos on 2-3 kuukauden kesälomat, syysloma. talviloma ja hiihtoloma, niin tollaset asiat voi pyöriä mielessä. Mieti vielä uudestaan sitten, kun lomaa on vuodessa yhteensä 5 viikkoa.
</vanha pieru valittaa>
Tunnen kyllä ja tiedän, että monilla aikuisilla ne lomat ovat vain muutamia viikkoja.
 
Koulut on jo käyty, mutta en silti kannata 6 päiväisen kouluviikon käyttöön ottoa. Nuorena opiskelu kiinnostaa muutenkin ihan liian vähän ja aikaa saa ja pitää voida käyttää harrastamiseen ja sosiaaliseen elämään. Monet harrastetapahtumat ajoittuvat juuri viikonlopulle ja 1 päiväisen viikonlopun puitteissa harrastaminen on kovin kovin vaikeaa.

Ja kun nykyisillä kermaperseillä pää pettää muutenkin 5 päiväisien viikkojen seurauksena, niin mitä se on sitten kun viikossa on 6 koulupäivää? Ei kiitos.

edit: nykyinen systeemi jättää rakoa myös työskentelylle opiskelun ohessa. Hyvä niin. Mikä tuon 6 päiväisen opiskeluviikon oikea hyöty olisi? Nykyiset kesä- ja joululomat muilla lomilla höystettynä ovat jo ihan tarpeeksi pitkiä.
 
En nyt oikein näe ketä tuollainen muutos hyödyttäisi. Motivaatio laskisi väistämättä. Eikä mitään tosiaan estä sinua opiskelemasta muita enemmän. Saa parempia numeroita ja tietää enemmän. Pääsee sitten helpommin jatko-opintoihin ja hyviin duuneihin. Miten yhteiskunta ja media ovat tuota vastaan?
 
Minusta ei olisi hyvä ottaa käyttöön 6 päivästä viikkoa kouluissa. Sithän ne paineet vasta nousisivatkin ja vittuuntumisesta tulisi jokaisen toinen nimi --> alkoholi liääntyisi --> huumeiden käyttö lisääntyisi --> itsemurhat lisääntyisivät jne....
 
Ootko tullut ajatelleeksi kaikkia muita hommia, mitä ihmisillä on? Jos viikossa olisi esim vain yksi vapaapäivä sunnuntai (jonka kaikki todella haluaisi levätä) niin missä välissä hoidat esim suurempaa aikaa vaativat kotityöt (remontit, pihatyöt) sekä juhlat, esim häät. Kaikki varmaan olisi valmiita uhraamaan tällöin sen ainoan LEPOpäivänkin näihin hommiin, koska muuten ei vain yksinekrtaisesti ehdi.

Ja koulua riittää mainiopsti 5 päivää viikossa, se kuudes päivä ei tuo siihen niin merkittävästi sisältöä, että se tarvitsisi koulu/työpäiväksi muuttaa.
 
Koulut on jo käyty, mutta en silti kannata 6 päiväisen kouluviikon käyttöön ottoa. Nuorena opiskelu kiinnostaa muutenkin ihan liian vähän ja aikaa saa ja pitää voida käyttää harrastamiseen ja sosiaaliseen elämään. Monet harrastetapahtumat ajoittuvat juuri viikonlopulle ja 1 päiväisen viikonlopun puitteissa harrastaminen on kovin kovin vaikeaa.

Ja kun nykyisillä kermaperseillä pää pettää muutenkin 5 päiväisien viikkojen seurauksena, niin mitä se on sitten kun viikossa on 6 koulupäivää? Ei kiitos.

edit: nykyinen systeemi jättää rakoa myös työskentelylle opiskelun ohessa. Hyvä niin. Mikä tuon 6 päiväisen opiskeluviikon oikea hyöty olisi? Nykyiset kesä- ja joululomat muilla lomilla höystettynä ovat jo ihan tarpeeksi pitkiä.

Muu meneepi filtteristä lävitse perusteluineen.

Mutta tuo keskikohta, missä tummennettu kohta kertoo kaiken. Saatana ihan niinkuin kaikki pitäisi tehdä joidenkin keskimäärin vajailla pattereilla toimivien angst-teinien, joilla tietysti on nykyajan median eniten mainostamat ongelmat jokaisella (ai vittu miten käsittämätön ilmiö).

Miettikääpä, jos sitä olisi tänne asti jatkettu sitä 6-päiväistä kouluviikkoa, olisi kaikki mukautunut sen mukaan ja harvat valittaisivat siitä, koska niinhän se on normaalisti. Nykyään tulee näistä teineistä mieleen vain myötähäpeän tunne, kun itketään "liia lyhyt viikonloppu, mitää ei ehi tehä" ku takuulla istutaan suureksi osaksi sohvalla tv:een edessä. Eivät kaikki, taaskaan. Perheitäkin on yhtä monta erilaista kuin niitä on yhteensä.

Valmennusta kermaperseiden asenteisiin tulisi pistää, kun ei selvästikään ole käsityksessä, miten yhteiskunnan pitäisi toimia, kun silloin kun he alkoivat tajuta elostaan jotain, oli jo tuhannet vapaudet asetettu ja kuten sanotaan "on lottovoitto syntyä valmiiseen Suomeen." Hurray!

Ps. en ole itse mikään Jeesus Täydellisyys sitten.

Edit: jos ei uutta koulupäivää niin vähintään asennekasvatusta eikä mitään herkkuperseitä kasvateta Suomen kouluista ja perheistä.
 
Mutta tuo keskikohta, missä tummennettu kohta kertoo kaiken. Saatana ihan niinkuin kaikki pitäisi tehdä joidenkin keskimäärin vajailla pattereilla toimivien angst-teinien, joilla tietysti on nykyajan median eniten mainostamat ongelmat jokaisella (ai vittu miten käsittämätön ilmiö).

Sana oli tarkoituksella ja provokaatiomielessä esiin nostettu. Alan tietyllä tavalla olla lopen väsynyt nykyiseen "taputellaan päätä ja ymmärretään"-meininkiin, mutta en toisaalta kaipaa ihan älytöntä kiristämistä nykytahtiin. Mielestäni monella nykyihmisellä polla petää vähän turhankin helposti ja näitä mediaseksikkäitä ongelmia mainostetaan ihan liikaa. Toisaalta, kova kiristys nykytahtiin todennäköisesti lisäisi näitä ongelmia, romahduksia ja päihteiden käyttöä jossain määrin. Fiilis on kuitenkin se että nykyään "vajailla pattereilla" toimivia nousee esiin enemmän kuin vuonna kauan sitten.


Valmennusta kermaperseiden asenteisiin tulisi pistää, kun ei selvästikään ole käsityksessä, miten yhteiskunnan pitäisi toimia, kun silloin kun he alkoivat tajuta elostaan jotain, oli jo tuhannet vapaudet asetettu ja kuten sanotaan "on lottovoitto syntyä valmiiseen Suomeen." Hurray!

Valmennusta tosiaan kaivataan, en vaan tiedä miten se käytännössä toteutetaan. Tietyissä asioissa vapauksia käytetään vähän turhankin laajasti hyväksi ja jopa vielä rajoja venyttäen.

Alkaa mennä offiksi, lähden kahville.
 
Joo on törkeää mainosta tv:eessä ja lehdissä millaisia ongelmia nykyteineillä pitäisi olla jne.

Nykyään muuten hirveän moni kokee itsensä liian erilaiseksi verrattuna muihin.
 
Ihmiset on muutenkin burnoutissa jo 30-vuotiaana niin tuo kuusipäiväinen kouluviikko olisi viimeinen naula tähän arkkuun. Lasten pitää ehtiä temmeltää ja kiivetä puissa. Aikuisten pitää ehtiä olla perheiden kanssa ja rentoutua. Elämässä pitää olla muutakin kuin työtä ja opiskelua.
 
Originally Posted by mxm Ihmiset on muutenkin burnoutissa jo 30-vuotiaana niin tuo kuusipäiväinen kouluviikko olisi viimeinen naula tähän arkkuun. Lasten pitää ehtiä temmeltää ja kiivetä puissa. Aikuisten pitää ehtiä olla perheiden kanssa ja rentoutua. Elämässä pitää olla muutakin kuin työtä ja opiskelua.

juuri näin!
 
Niin ei kai mikään estä tekemästä töitä 24/7, jos se on se, mitä elämältään haluaa. En henk.koht kuitenkaan ymmärrä, miksi kaikilta ihmisiltä pitäisi joillain asetuksilla vaatia jotain 90% (hatusta vedetty luku, mut 6/7 osaa viikosta) työntekoon.

Nykyajan ongelma on ennemminkin se, että joka suuntaan esitetään suuria vaatimuksia, pitää harrastaa liikuntaa tietyn verran, pitää huolehtia ulkonäöstään muutenkin (kampaajat, hierojat, kasvohoidot), pitää käydä kulttuuritapahtumissa, pitää tavata ystäviä ja huolehtia sukulaisista, pitää pitää koti siistinä ja pestä ikkunoita ja lattioita, pitää pitää paperit järjestyksessä ja maksaa laskut ajallaan, viedä lapsia harrastuksiin, sivistää itseään, tehdä itse terveellistä ruokaa ja leipoa pullaa.

Missä ajassa, jos työssä on oltava 6 pv /vko?
Kuitenkin lepo ja rentoutuminen on mielenterveydelle tärkeää - ainakin tälle yksilölle.

En tiiä, menikö offiksi, mutta saimpahan purettua ;)

Hmm, mxm tiivisti tän paremmin :thumbs:
 
Joo on törkeää mainosta tv:eessä ja lehdissä millaisia ongelmia nykyteineillä pitäisi olla jne.

Nykyään muuten hirveän moni kokee itsensä liian erilaiseksi verrattuna muihin.

Ensimmäistä riviä en ihan tajua. Voisitko selventää? Aina jokainen sukupolvi kokee olevansa erilainen kuin edeltäjät, ja erityisesti jokainen yksilö luulee olevansa erilainen kuin kaikki muut. Niin se vaan menee. Jos nyt teknologian kehittymisen tuomaa yhteiskunnan ja sosiaalisten suhteiden muutosta ei huomioida, niin eivätköhän jo vanhempamme painineen samojen juttujen kanssa.

Aika vaikea nähdä, mitä hyötyä olisi pitää oppitunteja 6pv/vk koululaisille. Lisääntynyt tuntimäärä nostaisi koulutuskustannuksia, ja mikäli tuntimäärä pidettäisiin vakiona lomia pidentämällä tai lyhentämällä koulua yhdellä luokka-asteella, niin en keksi niistäkään mitään hyvää. Lasten on saatava olla lapsia, ja tuntia kohden saatava oppimistulos laskee muutenkin tuntimäärää nostamalla. Mitä nuorten dokaamiseen tulee, niin eiköhän se ole aika marginaalinen juttu muutenkin, joka jokaisen sukupolven on vain koettava.

Varmaankin tärkeämpää olisi lapsille ja nuorille paremmat eväät oppimiseen ja asioiden omaksumiseen ja opettaa työskentelemään itsenäisesti oppimisen eteen. Itse en ainakaan lukioikäisenä tehnyt useimpina viikonloppuina mitään koulun eteen, vaikka ei asioita omaksu mikäli käy niitä vain oppitunnilla kuuntelemassa.

Mitä hyötyä olisi työajan lisäämisestä yleisesti? Painetta varmasti olisi monilla aloilla kilpailukyvyn nostamiseksi lisätä päivittäistä/vuosittaista työaikaa, joko pienen palkankorotuksen kanssa tai ilman.

Omalta osaltani en usko että työnantaja saisi yhtään enempää suoritusta irti, vaikka istuisin konttorilla 15min päivässä pidempään - ns. tietotyö muutenkin pirstoutuu useimmiten niin, että kaikki työsuoritukset eivät synny työpisteessä. Eniten töitä saan luultavasti "tehtyä" kuntosalilla tai fillaroimassa.

Monissa tehtävissä, varsinkin esim. palvelualoilla, joissa tehdään helposti määriteltävää suoritusta, olisi työajan lisäyksestä helposti saatavilla laskennallista hyötyä. Käsittääksesi Saksassa on joillakin teollisuuden aloilla jo menty pidentämällä työpäivää

Kysymys kaikille, eikä vain ketjun aloittajalle:
Olisitko valmis tekemään pitempää päivää työpaikkasi säilymisen vuoksi, ehkä vähän suuremmalla palkalla, ja hyötyisikö työnantajasi siitä mitään konkreettista?
 
Historianopettajakin sanoi samaa, että perseestä, kun pistetään koko ajan enemmän vapaata. Ihmiset eivät sitä osaa välttämättä käyttää järkevästi ja liikoja vapauksia ei osata enää iloita ja käyttää hyödyllisesti.

Perseestä kun saa vapaata? WTF? Ketä itseään kunnioittavaa työtätekevää ihmistä ei vapaapäivä kiinnosta? Jos on tosiaan sitä mieltä, niin on liian helpossa työssä.

Niin ei kai mikään estä tekemästä töitä 24/7, jos se on se, mitä elämältään haluaa. En henk.koht kuitenkaan ymmärrä, miksi kaikilta ihmisiltä pitäisi joillain asetuksilla vaatia jotain 90% (hatusta vedetty luku, mut 6/7 osaa viikosta) työntekoon.

Sitten vain viikonlopuksi järjestämään itselle töitä ketkä sitä haluavat, niin ei tarvi turhasta vapaa-ajasta murehtia.;)

Nykyajan ongelma on ennemminkin se, että joka suuntaan esitetään suuria vaatimuksia, pitää harrastaa liikuntaa tietyn verran, pitää huolehtia ulkonäöstään muutenkin (kampaajat, hierojat, kasvohoidot), pitää käydä kulttuuritapahtumissa, pitää tavata ystäviä ja huolehtia sukulaisista, pitää pitää koti siistinä ja pestä ikkunoita ja lattioita, pitää pitää paperit järjestyksessä ja maksaa laskut ajallaan, viedä lapsia harrastuksiin, sivistää itseään, tehdä itse terveellistä ruokaa ja leipoa pullaa.

Totta. Liika ylisuorittaminen. Se jo jokin on ärsyttävää. Ihmisten välillä on todellakin eroa millaista työrytmiä jokainen elää. Toiset vääntää niska limassa pitkää päivää ja ei paljon vaihtoehtoja välttämättä ole ja toiset tekee esim. 6h niin leppoisaa duunia, että ei paljon päätä pakota. Eroja on huimasti saman verran kuin on ihmisiä.

Missä ajassa, jos työssä on oltava 6 pv /vko?
Kuitenkin lepo ja rentoutuminen on mielenterveydelle tärkeää - ainakin tälle yksilölle.

Syvästi ihmetelen kyllä sitä, että koko ajan koko ajan ollaan menossa pikkuhiljaa ja lujempaakin siihen, että enemmän yritetään tehdä ja enemmän suorittaa. Tehokkaampi pitää olla. Pitää tulla enemmän ja enemmän tulosta. Pitää takoa rahaa ja lisää rahaa. Pitää keretä tekemään enemmän kaikkea. Pidetään ne pienissä erissä ne vapaat pitkin vuotta eikä niin, että vähennetään pienetkin ja lisätään sitten suuriin.

Ja jos tosiaan haluaa tietää miltä se tuntuu vääntää pitkää työviikkoa, niin eiku kokeiluun: 5 päivää napakkaa perustyötä esim. 8.00-16.00 ja viikonlopuksi järjestää sitten vielä viel pari mukavaa duunipäivää vaikkapa aamusta iltaan. Siinäpä sitten maistelee miltä se duuni maistuu ja kuinka pitkään maistuu. Kyllä sen huomaa jokainen ettei sitä kauaa jaksa. Ellei sitten nauti väkisin työnteosta tai ole jonkin sortin työholisti.
 
Syvästi ihmetelen kyllä sitä, että koko ajan koko ajan ollaan menossa pikkuhiljaa ja lujempaakin siihen, että enemmän yritetään tehdä ja enemmän suorittaa. Tehokkaampi pitää olla. Pitää tulla enemmän ja enemmän tulosta. Pitää takoa rahaa ja lisää rahaa. Pitää keretä tekemään enemmän kaikkea. Pidetään ne pienissä erissä ne vapaat pitkin vuotta eikä niin, että vähennetään pienetkin ja lisätään sitten suuriin.

Sitä kutsutaan kapitalismin logiikaksi.
 
? Niin...?

Yksilöstähän se on kiinni, mutta vaikka EN ole elänyt entisiä aikoja, niin voi hyvin sanoa, että suuri osa nykyajan penskoista on sellaisia lusmuja, jotka luulevat voivansa elää elämänsä loppuun vanhempien kotona koneella ja ryypäten sitten viikonloput kadulla. Sitten vittuillaan siinä sivussa niille, jotka joutuvat tai haluavat tehdä jotain ajatellen tulevaisuuttaan päivääkään pidemmälle. Yleensä nämä tietävät, ettei koko elämää vain biletetä ja pidetä hauskaa kellon ympäri.

Miten se kuuden päivän työviikko muuttaisi tätä asiaa? Ja millä perusteella nykyajan penskat ovat jotenkin erityisen lusmuja?

Jos joku ihan oikeasti ei keksi tekemistä kahdeksi vapaapäiväksi viikossa niin käyttäkööt sitten viikonloppunsakin työhön ja opiskeluun, mutta olen aika varma että suurin osa ihmisistä ei halua tehdä töitä tai opiskella jatkuvasti yli viittä päivää viikossa.
 
Tämä sama suorittamisen mentaliteetti näkyy myös siinä, että eläkeikää nostetaan vähän väliä yhä korkeammalle. Tässä on hyvä pystähtyä miettimään sitä elämän tarkoitus, niin kornilta kuin se kuulostaakin. Miten elämä kulkee:
- syntymä
- päivähoitoon jossain vaiheessa
- eskariin 6-vuotiaana
- peruskoulua 10 vuotta
- tästä joko amikseen tai lukioon, 3 vuotta lisää
- töihin tai amk/korkeakoulu, 5 vuotta lisää
- viimeistään nyt töihin, ikää tässä vaiheessa n. 25 vuotta
- vanhuuseläkkeelle pääsee 63-vuotiaana eli melkein 40 vuotta työtä

Mitä sitten kun pääsee eläkkeelle? Pystyykö silloin nauttimaan enää mistään? Minä en ainakaan voi olla varma, että olen tuossa iässä fyysisesti siinä kunnossa, että voisin tehdä kaikkea sitä, mitä haluan. Onkin siis mietittävä, haluaako viettää elämänsä tehden työtä ja lykäten sitä nautintoa yhä kauemmas tulevaisuuteen vai elääkö tässä hetkessä. Tähän ajatustapaan kuuluu myös oikeanlainen suhde työtä ja vapaa-aikaa. Näen itse työnteon juuri välineenä rahoittaa vapaa-aikani ja niitä asioita, joista nautin. Siinä vaiheessa kun joku leuhkii sillä, ettei ole pitänyt lomaa viiteen vuoteen ja tekee vähintään kymmentuntisia päiviä ja joskus viikonloputkin menee töissä niin en voi muuta kuin sääliä tällaista ihmistä. Ehkä se tuntuu tarpeelliselta ja perustellulta juuri tuolloin mutta myöhemmin sitä varmasti katuu kun ei nähnytkään lastensa ensimmäisiä askeleita, kuullut heidän ensimmäisiä sanojaan tai pystynyt sanomaan rakkailleen niitä asioita, joita olisikin halunnut sanoa.
Kuulostaa kovin suurieleiseltä ja dramaattiselta mutta valitettavasti kun on seurannut tällaisia ihmisiä vierestä niin dramaattistahan se onkin.
 
Back
Ylös Bottom