Hyvää tässä palstassa on se, että saatte tukea toisistanne, kun valmistaudutte valintakokeisiin. Huonoa on se, että kysymyksiin esitetään paljon hyviä arvauksia, mutta harvoin oikeaa tietoa. Jos haluatte saada oikeita vastauksia kysymyksiinne, lähettäkää ne osoitteella:
utinjaakarirykmentti@mil.fi.
Tässä muutamia asioita sekalaisessa järjestyksessä:
- yksittäinen pieni ylinopeussakko ei yleensä vaikuta hyväksymiseen, useampi rike (ylinopeus tai muu) alkaa jo vaikuttaa, käsitellään tapauskohtaisesti
- siviilihyppykurssista ei ole erityisesti hyötyä, sen voi todeta esim haastattelussa, mutta ei kannata kuvitella, että siitä saisi "lisäpisteitä"
- KAIKKI fyysisen testin osiot on suoritettava hyväksytysti, jos jostain ei saa hyväksyttyä tulosta, on testi automaattisesti ohi
- kannattaa siis harjoitella etenkin niitä lajeja, joissa suoriutuminen on epävarmaa
- tauot fyysisissä testeissä: lihaskunto - reppujuoksu noin 30 min, reppujuoksu - uinti noin 20 min, uinnin jälkeen lounas, sitten hiihto
- liikaa ei voi korostaa sitä, että testit tehdään peräkkäin: kun olet tehnyt lihaskuntotestit ja juossut 10 kg lisäpainon kanssa 5 km, miten notkeasti jalkasi liikkuvat uima-altaassa?
- pääsykokeisiin kutsuttavien cooperin testin tulos vaihtelee vuosittain, ei ole haitaksi, jos tulos alkaa kolmosella
- niille, joilla on vaikeuksia tasata painetta korvissa sukellettaessa: esine pitää saada ylös altaan syvästä päästä, joten kehittäkää tekniikka paineen tasaukseen
- sukellus tehdään taittaen veden pinnasta, eli altaan reunalta ei saa ottaa vauhtia
- ERITTÄIN HUOLESTUTTAVAA: jos sinulla on ongelmia esimerkiksi selän kanssa, ei siitä todellakaan kannata jättää mainitsematta lääkärille - laskuvarjojääkärin koulutus on hienoa, mutta se ei kuitenkaan ole tärkeämpää kuin oma terveytesi!!
- astmaatikot ym: mikäli tarvitset säännöllistä lääkärin määräämää lääkitystä, on epätodennäköistä päästä koulutukseen
- hiihto ei ole umpihangessa, vaan latua pitkin
- psykologisiin testeihin jatkavat vain ne, jotka ovat suorittaneet fyysiset testit hyväksytysti
- psykologisista testeistä voi saada hylätyn (= ei ole soveltuva laskuvarjojääkärikoulutukseen)
- vaikka fyysisistä testeistä saisi miten hyvät pisteet tahansa, voi tulla hylätyksi, mikäli ei psykologisten testien perusteella ole soveltuva koulutukseen
- jotta voit tulla hyväksytyksi kurssille: psykologiset testit hyväksytysti + fyysisistä testeistä tarvittava määrä pisteitä (vaihtelee vuosittain hakijoiden tason mukaan)
- vuosittain koulutukseen valitaan 50 - 80 soveltuvinta.
Ja ettei jää väärää tietoa "elämään", vesihyppyä ei ole jätetty pois varusmiesten koulutuksesta aikanaan tapahtuneen onnettomuuden vuoksi. Onnettomuuden jälkeenkin koulutettiin vesihyppyä vielä vuosikymmenten ajan varusmiehille.
Myöskään laskuvarjojääkäreiden tehtäviä mahdollisen kriisin aikana ei vielä tässä vaiheessa kannata pohtia, ne kyllä kerrotaan teille mikäli koulutukseen pääsette. Keskittykää tässä vaiheessa ensin pääsemään kurssille sisään ja pärjäämään siellä hyvin.
Vaikka koulutus mielletään yleisesti nimenomaan fyysisesti rankaksi, on se sitä myös henkisesti. Maavoimien erikoisjoukkojen koulutuksen tarkoituksena on kasvattaa myös henkistä sietokykyä ja sitä kautta pärjäämistä tiukissa tilanteissa. Eli tärkeää on pitää pakka kasassa silloinkin, kun tuntuu että on aivan poikki, palelee ja väsyttää - ja vielä vaan pitää jaksaa jatkaa. Luovutatko silloin?? Et tietenkään. Sinut valitaan koulutukseen siksi, että kykyihisi on uskottu - sinun tehtäväsi on osoittautua luottamuksen arvoiseksi.
Kyselin tossa ylempänä tosta astmasta ja aika heikoilla sen kanssa vissiin ollaan. Löysin kuitenkin tälläsen "parannusmenetelmän" 
