Labradorinnoutaja

[Shane]

Labbiksen hankintaa olen harkitsemassa. Olen koiran hankintaa miettinyt jo useampia vuosia, ja mitä labbiksista olen lukenut niin rotu tuntuisi mulle sopivan luonteensa puolesta aika hyvin. Ilmeisesti ne on aika rauhallisia ja ystävällisiä, eikä kai vaadi aktiviteetteja _ihan_ yhtä paljon kuin vaikka bordiecolliet.

Ulkonäkö ei tietysti ole pääasia, mutta nätin näköisiä ja sopusuhtaisen lihaksikkaitakin ne on. Lisäksi labbisten turkki on käsittääkseni suht helppohoitoinen ja toisaalta aluskarvan ansiosta ne kai pärjää talvellakin aika hyvin.

Yksi ongelma on se, että koira joutuisi olemaan päivisin yksin ainakin 6-7 tuntia. Tosin olen ajatellut että ainakin pentuaikana kävisin töistä ruokatunnilla kotona pikkusta moikkaamassa. Varmaankin 2-3 noin 30-90 minuutin lenkkiä päivittäin on lähellä maksimia mitä pystyn lenkkeilyttämiseen käyttämään aikaa.

Mites on labbiksenomistajat, riittääkö tuollainen määrä liikuntaa? Ja mitä muuta tekemistä järjestätte koirillenne? Olisi myös hauska kuulla myös narttujen ja urosten eroista labbisten tapauksessa.

Paljonko teillä on eläinlääkärikuluihin mennyt suunnilleen vuosittain, mihin pitäisi varautua? Ja kommentoikaa kaikkea muutakin mahdollista ja kertokaa kokemuksistanne labbisten kanssa...

 

[kingpin]

Kerro nyt ensin oletko ajatellut näyttely- vai metsästyslinjaista? Ilmeisesti näyttelylinjaista...?

 

[Shane]

Kerro nyt ensin oletko ajatellut näyttely- vai metsästyslinjaista? Ilmeisesti näyttelylinjaista...?

Joo, näyttelylinjaista. Narttua todennäköisesti, mutta olen muuttanut mieltäni sukupuolen suhteen varmaan 10 kertaa.

 

[WTA]

"Nyt on hyvä pitää mielessä, että koira ei ole lelu ja sitä ei pidä jättää yksin pitkäksi aikaa. Varsinkin labradorinnoutaja on vaativa rotu ym. ym. lässyn lässyn paskaa". Mitä ei varmaan kukaan jaksa lukea aina kun joku on hankkimassa koiraa. Tuli vaan ihan mieleen, että aina kun joku on hankkimassa koiraa, niin yleensä näiltä koiraihmisiltä kuulee vastaavaa kommenttia, aivan kuin kukaan muu ei osaa/saa/kykene koiraa pitämään.

Ps. älä ainakaan ota ensimmäiseksi koiraksi labradorinnoutajaa, osta vaikka hamsteri ;) .

 

[Shane]

Ps. älä ainakaan ota ensimmäiseksi koiraksi labradorinnoutajaa, osta vaikka hamsteri ;) .

Luin justiinsa äsken läpi Miken dobberi-threadin... :D

 

[kingpin]

Labbis on miellyttämishaluinen ts. se on melko helppo (perus)koulutettava. Jotkut rodut on sosiaalisempia kuin toiset mutta sosiaalisuuteen vaikuttaa eniten koiran omistaja itse. Pentuaikana koira on totutettava erilaisiin ihmisiin, paikkoihin, tilanteisiin jne jos koirasta haluaa sosiaalisen. Kokemusten tulee olla tietenkin pennulle positiivisia. Labbikset ovat yleensä sosiaalisia, mutta kyllä varautuneitakin on vastaan tullut.

Kyllähän koira osaa olla yksinkin, jos sen pentuna opettaa siihen, ei labbis mikään poikkeus ole. Näyttelylinjaiselle koiralle riittänee yksi kunnon lenkki päivässä + 2-3 pissalenkkiä (perustarpeiksi).

Näyttelylinjaisten sairauksista en osaa sanoa mitään, voisi kuvitella, että nivelsairauksia esiintyy. Itselläni on kokemusta vain metsästyslinjaisista, omilla koirilla on ollut korvaongelmia.

Uskoisin näyttelylinjaisen narttulabbiksen sopivan kyllä ensinmäiseksi koiraksikin.Tietoa kannattanee etsiä rotuyhdistyksen sivuilta (ei muista osoitetta, ei jaksa googlettaa )

Jos jotain negatiivista labbiksesesta, niin:

Ruokahalu on labbiksella kauhea
Urokset usein sekshulluja
Rotu ei todellakaan ole koiramaailman Einstein

 

[Kusimato]

Todella sosiaalinen, viisas, pitkäikäinen, iloinen ja helppohoitoinen koirarotu, meillä oli melkein 14 vuotias labradorinnoutaja, mutta se jouduttiin lopettamaan kesällä, ei tule enää ikinä löytymään niin hyvää koiraa. Vaivoja sille alkoi tulla vanhemmalla iällä eli, lonkkavikaa, kroonista korvatulehdusta ja joitain hengenahdistuksen tapaisia, mutta vaivoista johtumatta häntä heilui aina, ja koira oli aina yhtä halukas tervehtimään isäntäväkeä, myös kohtuullisen suurikokoinen uros voi pitää tunkeilijat etäämmällä. Suosittelen labradorinnoutajaa, meinaa ihan tulla tippa linssiin, kun muistelee vanhaa, mustaa ja iloista koiraherraa.

 

[demoni]

Serkulla on pari labradorinnoutajaa metsästyskoirana.
Älyttömän sitkeitä otuksia.
Kuulemma helppo bulkata ylipainoiseksi kun ruokahalu on niin hyvä.

 

[Shane]

Kyllähän koira osaa olla yksinkin, jos sen pentuna opettaa siihen, ei labbis mikään poikkeus ole.

Eli pentuna koiralle ei kannata pitää enemmän seuraa kuin mikä myöhemmin on mahdollista?

Uskoisin näyttelylinjaisen narttulabbiksen sopivan kyllä ensinmäiseksi koiraksikin.Tietoa kannattanee etsiä rotuyhdistyksen sivuilta (ei muista osoitetta, ei jaksa googlettaa )

Joo, saitti on tuttu: http://www.labradori.fi/
Sieltä ei vaan tietoa kovin paljoa löydy.

Urokset usein sekshulluja

Se on hyvä että hommat kiinnostaa....

Muuten, tunteeko kukaan Turun seudun/Varsinais-Suomen labradorinkasvattajia? Suosituksia?

 

[jänkäkoira]

Kuulemma helppo bulkata ylipainoiseksi kun ruokahalu on niin hyvä.

Kyllä! Kaverilla oli kunnon fatso-tapaus..mutta sehän ei tietysti koiran vika ollut. Muuten kyllä erittäin mukavia otuksia!!

 

[kingpin]

Koiran yksin jättäminen ja "eristäminen" on aivan kaksi eri asiaa. Koira on laumaeläin, ei sitä tule eristää muusta laumasta (perhe). Tottakai koiran kanssa tulee viettää aikaa mahdollisimman paljon, etenkin pennun. Ja labbis ei todellakaan ole mikään tarhakoira.

Koiran voi opettaa olemaan yksin. Pentu jätetään yksin asuntoon aluksi lyhyeksi aikaa (esim. 5 min) ja aikaa hitaasti kasvatetaan. Yksinjättämisestä ei pidä tehdä mitään suurta numeroa, pennulle pitää jäädä käsitys, että toiminta on osa lauman päivittäistä käyttäytymistä. Hyvä olisi, jos koiralle pystyisi rajaamaan oman tilan, missä viettää aikaa. Näin mahdolliset tuhot asunnolle ja irtaimistolle saisi minimoitua. Koiralle voi jättää leluja, puruluita, radion päälle tms. Koirakirjoissahan näitä kikkoja luetellaan ja omilla koirilla on ainakin toiminut.

Yleensä pennun otto kannattaa ajoittaa loman yhteyteen. Koiran pito vaatii kärsivällisyyttä, pitkäjänteisyyttä, sitoutumista. Nykyajan "mulle-heti-kaikki" mentaliteetilla ei pärjää.