Kuvia pakkiksen Mikestä? Q&A

Meta title: 💥 Kuvia Pakkiksen Mikestä? – Q&A joka selvittää onko legenda lihaa, luuta vai pelkkää foorumimyyttiä

Meta description: Keskustelua PakkisMiken kuvista, taustoista ja yleisön kysymyksistä – kuka mies on ja mitä haluat tietää?**


Moi Mike!

Puhut aina siitä, että jokaisen pitäisi treenata niin kovaa kuin palautuminen sen sallii, niin minkälaista palautumista tarkoitat? Lihasten palautumista vai hermoston? Olen nyt naturaalina treenannut 2-jakoisella ohjelmalla jossa toisessa treenissä teen toistoalueella 4-6 ja toisessa 10-15. Neljä treeniä viikossa. Ohjelmassa volyymi kasvaa ensimmäisten viikkojen 2 sarjasta viimeisten viikkojen 4 sarjaan jonka jälkeen kevennys. Ohjelmassa on käytössä myös jokaisen toistoalueen RMstä laskettu painot treeneihin, eli ensimmäisten viikkojen aikana homma lähtee 85% ja päättyy viimeisen viikon 95% liikkeen toistomaksimista.

Nyt kun olen kuunnellut esim. sinun ja Vatasen puheita siitä, että pitäisi treenata kovaa ja failureen, niin miten kannattaa suunnitella treeniohjelma? Haluan bodata, joten en ajatellut jatkossa mennä lainkaan alle 8 toiston missään liikkeessä. Miten kannattaa valita treenijako? Vaikuttaako frekvenssi hermoston palautumiseen? Koska juuri hermoston palautumisen kanssa mulla tulee ongelmia (treeni ei kiinnosta, sarjapainot alkavat laskemaan). Olin ajatellut 3-jakoista ohjelmaa 4 kertaa viikossa. Ohjelmassa siis suorat sarjat ja viimeisellä sarjalla failureen sekä pudotus päälle. Vaikuttaako pudotus sarjat hermoston palautumiseen? Lisäksi en ajatellut pitää määrättyjä kevennyksiä ja treenata aina niin suurilla kuormilla kuin hyvällä tekniikalla mahdollista.
 
Olet malliesimerkki siitä, että teoria ajaa käytännön ohitse ja valitettavasti se ei bodauksessa ole kovinkaan fiksua. Käytäntö on ylivoimaisesti tärkeämpi mittari ja indikaattori kaikelle. Otetaan esimerkkinä vaikka että toisella takareisikoukistus istuen tuntuu todella hyvin, mutta toinen perustelee, ettei tee sitä, koska siinä ja siinä artikkelissa sanottiin, että maaten aktivoi paremmin. Siinä mennään jo metsään. Jokaisen pitää itse kokea ja päätellä siitä miten mikäkin toimii, myös treenisysteemeissä, ravinnon makroissa, toistotekniikassa, liikkeissä jne jne.

Hyvin monet perustelee teorialla, ettei kyykkää, välitykset kuulemma ei siihen ole hyvät. Ei, ei ja ei. Kyykkäämään ja slaaviin pääsee kaikki ihmiset, ellei ole jotain totaalista vammaa tai ihan järjettömän pitkät jalat, tyyliin 90% torsosta.

Sun tapauksessa meet metsään jo tossa RM-kikkailussa, sä et millään voi tietää sen päivän maksimia koittamatta sitä maksimia. Joten teorisassa oletat että maksimi on tänään x kiloa ja sitten lasket siitä prosentteja. Sun pitää mennä sen päivän mukaan, sen fiiliksen mukaan, aina ei kulje, sille ei mitään voi, koskaan ei kuitenkaan pidä luovuttaa. Käytäntö opettaa.

Muutenkin on täysin älytöntä lukita treenikierto, toistot ja sarjat, ei niin, vaan sen mukaan miten pystyy irtitottamaan toisto- ja sarjatasolla.

Hermoston ylikunnosta ja yleisestä ylikunnosta kuulee paljon, yleensä niiltä, jotka eivät kroppaansa haasta. Jos sä bodaat, niin sillä ei ole mitään välilä onko tänään vähemmän painoa kuin viime viikolla, sä välität siitä miten sä sitä painoa käsittelet. Päivän mukaan mennään ja aina pääsarjoissa yli failuren tai vähintään failureen. Ne vauriot on sinne saatava ja niistä palauduttava. Palautumisen pituus on kovin yksilöllistä, se pitää oppia tuntemaan, siihen ei löydy vastausta teorista, vaan käytännöstä. Kehon signaaleja on opittava lukemaan, se on kuitenkin todella haastavaa ja ottaa vuosikausia treeniä, että oman kehonsa rajat oppii.

Sitten kun niiden rajojen yli ajaa kerta toisensa jälkeen ja sen mukaan optimoi palautumista, kehittyy kestävämmäksi treenaajaksi. Kevennyksiä en käyttäsi edes sanavarastossa, kuulostaa aina etukäteen suunnitelllulta teorialta, joka ei käytännön kanssa kohtaa. Mä puhun lepopäivistä, otat niitä sen mukaan kuin osaat kehoa lukea.

Voimatasojen putoaminen ei ole mikään merkki vielä mistään, koska suurin osa asennoituu jo väärin kun salille menee, "tänään ei kulje, kevennys on ens viikolla". Ei, vaan joka kerta sinne mennään sata lasissa repimään kropasta irti se mitä irtoaa. Jos se vakioidaan, saadaan paljon parempi käsitys palautumisesta. Unet voi alkaa menemään rikkonaiseksi, eikä tarkoita yhtä yötä, vaan merkittävä muutos usean yön aikana ilman mitään merkittäviä muita tekijöitä. Selkeä yleinen väsymys(voi johtua myös huonosta nukkumisesta, liittyy siihen), ruokahalun selkeät muutokset. Pulssin kohoaminen huomattavalle tasolle, ei mitään 2 sykäystä lisää, vaan 10-20 aamupulssiin lisää. Rajut nestekertymät ilman mitään muutosta ravinnossa (liittyy myös vahvasti nukkumiseen).

Mitä sun ohjelmaan tulee, niin IMO 3-jakoinen on vajavainen ohjelma tehojen osalta. Vähintään 4-jakoinen, enemmänkin mieluusti. Sinne ei yksinkertaisesti saada tarpeaksi tehoja lihasryhmiin jos niitä tehdään liikaa yhdessä treenissä. Esim etureidet kovaa ei anna mitään mahdollisuutta tehdä takareisiä kovaa sen päälle, jos antaa, niin silloin etureidet tehtiin liian kevyesti.

Erota reidet kahteen treeniin, jos on heikkouksia alaosastossa, tee epäsuora kakkostreeni etu- tai takareidelle vastalihaksen treenissä. Pienet lihasrtyhmät voidaan helposti niputtaa samaan, mutta niissäkin saa tehtyä pientä extraa ja ns. priorisaatiota. Ota rinnan kanssa punnerrukset olkapäille, ota käsien kanssa lateraaliset olkapäille. Tämä jos olkapäät lagaa. Jos taas kädet lagaa, ota rinnan kanssa ojentajille kapea punnerrus, ota hauiksille selän kanssa ilman remmejä vastaoteylätaljaa hauispainotteisesti treenin loppuun.

1. Etureidet + mave jos kyykkää(vain muutama sarja) = yläselän extra. Jos haluaa takareisille epäsuoraa, ota mave suorinjaloin lattialta.
2. Rinta +punnerrukset deltseille / ojentajan punnerrukset

LEPO

3. Selkä + hauiksen extra
4. Takareidet + etureisien extra prässissä takareisipainotteisella tekniikalla.

LEPO

5. Kädet + deltsien extra

Tässä vaiheessa päätät onko extralevon paikka vai kestääk ottaa jo uutta kiertoa.
 
Olet malliesimerkki siitä, että teoria ajaa käytännön ohitse ja valitettavasti se ei bodauksessa ole kovinkaan fiksua. Käytäntö on ylivoimaisesti tärkeämpi mittari ja indikaattori kaikelle. Otetaan esimerkkinä vaikka että toisella takareisikoukistus istuen tuntuu todella hyvin, mutta toinen perustelee, ettei tee sitä, koska siinä ja siinä artikkelissa sanottiin, että maaten aktivoi paremmin. Siinä mennään jo metsään. Jokaisen pitää itse kokea ja päätellä siitä miten mikäkin toimii, myös treenisysteemeissä, ravinnon makroissa, toistotekniikassa, liikkeissä jne jne.

Hyvin monet perustelee teorialla, ettei kyykkää, välitykset kuulemma ei siihen ole hyvät. Ei, ei ja ei. Kyykkäämään ja slaaviin pääsee kaikki ihmiset, ellei ole jotain totaalista vammaa tai ihan järjettömän pitkät jalat, tyyliin 90% torsosta.

Sun tapauksessa meet metsään jo tossa RM-kikkailussa, sä et millään voi tietää sen päivän maksimia koittamatta sitä maksimia. Joten teorisassa oletat että maksimi on tänään x kiloa ja sitten lasket siitä prosentteja. Sun pitää mennä sen päivän mukaan, sen fiiliksen mukaan, aina ei kulje, sille ei mitään voi, koskaan ei kuitenkaan pidä luovuttaa. Käytäntö opettaa.

Muutenkin on täysin älytöntä lukita treenikierto, toistot ja sarjat, ei niin, vaan sen mukaan miten pystyy irtitottamaan toisto- ja sarjatasolla.

Hermoston ylikunnosta ja yleisestä ylikunnosta kuulee paljon, yleensä niiltä, jotka eivät kroppaansa haasta. Jos sä bodaat, niin sillä ei ole mitään välilä onko tänään vähemmän painoa kuin viime viikolla, sä välität siitä miten sä sitä painoa käsittelet. Päivän mukaan mennään ja aina pääsarjoissa yli failuren tai vähintään failureen. Ne vauriot on sinne saatava ja niistä palauduttava. Palautumisen pituus on kovin yksilöllistä, se pitää oppia tuntemaan, siihen ei löydy vastausta teorista, vaan käytännöstä. Kehon signaaleja on opittava lukemaan, se on kuitenkin todella haastavaa ja ottaa vuosikausia treeniä, että oman kehonsa rajat oppii.

Sitten kun niiden rajojen yli ajaa kerta toisensa jälkeen ja sen mukaan optimoi palautumista, kehittyy kestävämmäksi treenaajaksi. Kevennyksiä en käyttäsi edes sanavarastossa, kuulostaa aina etukäteen suunnitelllulta teorialta, joka ei käytännön kanssa kohtaa. Mä puhun lepopäivistä, otat niitä sen mukaan kuin osaat kehoa lukea.

Voimatasojen putoaminen ei ole mikään merkki vielä mistään, koska suurin osa asennoituu jo väärin kun salille menee, "tänään ei kulje, kevennys on ens viikolla". Ei, vaan joka kerta sinne mennään sata lasissa repimään kropasta irti se mitä irtoaa. Jos se vakioidaan, saadaan paljon parempi käsitys palautumisesta. Unet voi alkaa menemään rikkonaiseksi, eikä tarkoita yhtä yötä, vaan merkittävä muutos usean yön aikana ilman mitään merkittäviä muita tekijöitä. Selkeä yleinen väsymys(voi johtua myös huonosta nukkumisesta, liittyy siihen), ruokahalun selkeät muutokset. Pulssin kohoaminen huomattavalle tasolle, ei mitään 2 sykäystä lisää, vaan 10-20 aamupulssiin lisää. Rajut nestekertymät ilman mitään muutosta ravinnossa (liittyy myös vahvasti nukkumiseen).

Mitä sun ohjelmaan tulee, niin IMO 3-jakoinen on vajavainen ohjelma tehojen osalta. Vähintään 4-jakoinen, enemmänkin mieluusti. Sinne ei yksinkertaisesti saada tarpeaksi tehoja lihasryhmiin jos niitä tehdään liikaa yhdessä treenissä. Esim etureidet kovaa ei anna mitään mahdollisuutta tehdä takareisiä kovaa sen päälle, jos antaa, niin silloin etureidet tehtiin liian kevyesti.

Erota reidet kahteen treeniin, jos on heikkouksia alaosastossa, tee epäsuora kakkostreeni etu- tai takareidelle vastalihaksen treenissä. Pienet lihasrtyhmät voidaan helposti niputtaa samaan, mutta niissäkin saa tehtyä pientä extraa ja ns. priorisaatiota. Ota rinnan kanssa punnerrukset olkapäille, ota käsien kanssa lateraaliset olkapäille. Tämä jos olkapäät lagaa. Jos taas kädet lagaa, ota rinnan kanssa ojentajille kapea punnerrus, ota hauiksille selän kanssa ilman remmejä vastaoteylätaljaa hauispainotteisesti treenin loppuun.

1. Etureidet + mave jos kyykkää(vain muutama sarja) = yläselän extra. Jos haluaa takareisille epäsuoraa, ota mave suorinjaloin lattialta.
2. Rinta +punnerrukset deltseille / ojentajan punnerrukset

LEPO

3. Selkä + hauiksen extra
4. Takareidet + etureisien extra prässissä takareisipainotteisella tekniikalla.

LEPO

5. Kädet + deltsien extra

Tässä vaiheessa päätät onko extralevon paikka vai kestääk ottaa jo uutta kiertoa.
Mielenkiintoinen jako. Tuohan menee natuscenen mielestä jo ihan metsään koska kyseessä on "bro split", eikä 1 tai 2 jakoinen.... Mutta täysin tottahan tuo on, että jossain 2-jakoisessa ohjelmassa ei vaan pysty hakkaamaan kaikkia lihaksia täysillä.

Olet siis vahvasti sitä mieltä, että päivän kunnon mukaan pitää mennä, mutta aina täysillä ja failureen? Suositteletko joka sarjan vetämistä failureen vai vain viimeisen? Entä mitä mieltä olet treenipäiväkirjan pitämisestä (vihko johon merkkaa painot ja toistot)? Onko hyötyä? Itselleni on iskostunut vahvasti sellainen ajatusmalli, että joka kerralla pitäisi saada toisto enemmän että kehittyy ja tästä lähtee se kierre, että kun se toisto on saatava, niin se myös otetaan ja sitten lähtee tekniikka kusemaan jne. Homma olisi kyllä huomattavasti stressittömämpää jos heittäisi vihot helvettiin ja tekisi vaan täysiä aina. Silloin ei muistaisi mitä viime kerralla on tullut ja asiaa ei ajattelisi sen enempää... Ajattelen siis noita numeroita ihan liikaa, kun ehkä pitäisi ajatella jotain ihan muuta. Esim keskittyä tekemään enemmän lihaksella ja sarjat loppuun. Treenaan yksin, niin pudotussarjat on melkein järkevin tehokeino mitä kannattaa käyttää, tietty rest pauset myös. Miten sun mielstä näitä kannattaisi hyödyntää? Entä se fakta, että teen melko fyysistä työtä (askelia väh 12 000 päivässä)? Kiitos jo tuosta edellisestä vastauksesta! Toivottavasti jaksaisit vielä sanoa mielipiteen näihin kysymyksiin.
 
Mielenkiintoinen jako. Tuohan menee natuscenen mielestä jo ihan metsään koska kyseessä on "bro split", eikä 1 tai 2 jakoinen.... Mutta täysin tottahan tuo on, että jossain 2-jakoisessa ohjelmassa ei vaan pysty hakkaamaan kaikkia lihaksia täysillä.
Tämä kiinnostaa itseäkin koska paljon on kuullut että proteiinisynteesi (tai ylipäätään lihas palautuu/rakentuu) kestää sen pari vuorokautta ja olisi hyvä saada frekvenssi 2-3x viikkoon per lihasryhmä. Toisaalta olisi myös mielenkiintoista kokeilla jonkun pitkää treenanneen neuvoja siten että tuhoaa lihasta aina niin optimaalisesti kuin mahdollista palautumisen kannalta välittämättä mikä se frekvenssi on paperilla. Ei vaan ole riittävästi kokemusta että osaisi itse ohjelmoida niin tarkkaan. Mave väsyttää selän jo kerran viikossa täysillä tehtynä niin että aina ei ole täysin palautunut ja joskus täytyy keventää mutta käsiä saa hakata niin paljon kun lystää eikä saa edes domseja aikaan (eipä sillä että se olisi kehityksen mittari). Kuitenkin jalat tuntuu treenautuvan itsellä helpommin.

Nyt teen 2 jakoista upper lower jaolla ja lisäsin yhden päivän käsiä/olkapäitän eristävillä liikkeillä kun tuntuu että ne palautuu niin nopeaa vrt muuhun kroppaan eli 5 treeniä viikkoon. Jotenkin pitäisi oppia saamaan käsien treenistä enemmän irti.
 
Mielenkiintoinen jako. Tuohan menee natuscenen mielestä jo ihan metsään koska kyseessä on "bro split", eikä 1 tai 2 jakoinen.... Mutta täysin tottahan tuo on, että jossain 2-jakoisessa ohjelmassa ei vaan pysty hakkaamaan kaikkia lihaksia täysillä.

Olet siis vahvasti sitä mieltä, että päivän kunnon mukaan pitää mennä, mutta aina täysillä ja failureen? Suositteletko joka sarjan vetämistä failureen vai vain viimeisen? Entä mitä mieltä olet treenipäiväkirjan pitämisestä (vihko johon merkkaa painot ja toistot)? Onko hyötyä? Itselleni on iskostunut vahvasti sellainen ajatusmalli, että joka kerralla pitäisi saada toisto enemmän että kehittyy ja tästä lähtee se kierre, että kun se toisto on saatava, niin se myös otetaan ja sitten lähtee tekniikka kusemaan jne. Homma olisi kyllä huomattavasti stressittömämpää jos heittäisi vihot helvettiin ja tekisi vaan täysiä aina. Silloin ei muistaisi mitä viime kerralla on tullut ja asiaa ei ajattelisi sen enempää... Ajattelen siis noita numeroita ihan liikaa, kun ehkä pitäisi ajatella jotain ihan muuta. Esim keskittyä tekemään enemmän lihaksella ja sarjat loppuun. Treenaan yksin, niin pudotussarjat on melkein järkevin tehokeino mitä kannattaa käyttää, tietty rest pauset myös. Miten sun mielstä näitä kannattaisi hyödyntää? Entä se fakta, että teen melko fyysistä työtä (askelia väh 12 000 päivässä)? Kiitos jo tuosta edellisestä vastauksesta! Toivottavasti jaksaisit vielä sanoa mielipiteen näihin kysymyksiin.
Ehdottomasti päivän mukaan, siinä ei vain ole oikeasti mitään tolkkua, että tavoitellaan jotain määrättyä toistomäärää joka lukee treenivihossa. Se ei ole välttämättä mitään kehitystä, että saat enemmän kuin viime kerralla paremmin nukutun yön jälkeen. Sait vain enemmän irti itsestäsi ja energiatasot olivat korkeammalla.

Olkaa rohkeita ja muuttakaa lennossa treenissä asioita, jotta saatte siitä tehokkaamman ennalta määrätyn treenin sijaan. Treeneissä on kamalasti muuttujia, muut treenaajat esim. Jos on menossa hyvin nopea 30min totaalituho esim olkapäille, ei siinä auta odotella jonkun laitteen vapautumista, vaan on äkkiä kehitettävä toinen vaihtoehto sille, että treenissä intensiteetti ja tavoiteltu trauma saadaan aikaan.

Tiheämpää frekvenssiä on helppo harjoittaa pienemmille lihaksille, niiden treenaamisessa ei ole puoli kroppaa työn alla toisin kuin kovissa jalkatreeneissä. Frekvenssi taas ei ole mikään autuaaksi tekevä, vaikka kuinka kovasti himottaisikin kyykkää 5x5 kevyesti ja mennä kotiin. Yksi isoimpia katalyyttejä kasvulle on mikrovauriot ja sen kun tietäisi miten paljon lihasta pitää rangaista ne saadakseen, mutta en usko niiden tulevan kovin kevyellä treenillä.

Mä annan teille käytännön esimerkin, jonka olen jo kertonut. Rintanihan melkein katkesi penkissä, lihas luisti ja on ohuempi, kuitenkin kiinni. Mulla on sen takaisin kasvattamisessa ollut apuna treenitietämys omasta kropasta, lääkkeet sekä vahvin katalyytti, lihasmuisti. En silti ole saanut sitä kasvamaan edes tiheällä frekvenssillä takaisin siksi, etten pääse koskaan tekemään failureen saakka ilman pelottavaa kipua. Joudun tekemään sille sitä mitä moni suorastaan haluaa kaikintavoin perustella, eli kevyttä jumppaa. Ei auta, se ei kasva samoihin mittoihin, mä tartten sille rajuja kuormia ja pudotussarjoja, supereita, restiä, kaikkea mahdollista, mutta en niitä voi tehokkaasti tehdä.Proteiinisynteesit paukkuu 24/7, mutta ei auta. Mä en pääse treenaamaan sitä tarpeeksi kovaa.

Mitä tulee sun erikoistekniikoihin, niin pudotussarjan lisäksi sulla on käytettävissä hyvin tehokkaita erikoistekniikoita kuten pidot, rest-pause, hitaat toistot, superit jne. Eli ei hätää, vaikkakin pakkotoistot ovat ehkä yksi tehokkaimpia erikoistekniikoita, mutta se pitää ajatella että se on myös pudotussarja, tosin dynaaminen sellainen ilman restiä. Mitä sarjatason failureen tulee, niin itse suosisin jokaisen sarjan viemistä failureen ja viimeinen sitten yli failuren tavalla tai toisella. Erikoistekniikat kannattaa ajoittaa sinne treenin puoliväliin kun lihaspaineet on pahimmillaan ja lihas on lämmin ja valmis riskialttiimpaan työhön. Ja aina pitäisi pyrkiä tekemään samalla tekniikalla, mekaaninen pudotus erikoistekniikkana ei ole suositeltavaa käyttää muiden erikoistekniikoiden kanssa. Samoin pakkotoistoja ei pitäisi paukuttaa kauheasti pudotussarjoissa, koska ne syö ideaa pudotuksesta, vain viimeiseen pudotukseen pakkoja.

Tämä kiinnostaa itseäkin koska paljon on kuullut että proteiinisynteesi (tai ylipäätään lihas palautuu/rakentuu) kestää sen pari vuorokautta ja olisi hyvä saada frekvenssi 2-3x viikkoon per lihasryhmä. Toisaalta olisi myös mielenkiintoista kokeilla jonkun pitkää treenanneen neuvoja siten että tuhoaa lihasta aina niin optimaalisesti kuin mahdollista palautumisen kannalta välittämättä mikä se frekvenssi on paperilla. Ei vaan ole riittävästi kokemusta että osaisi itse ohjelmoida niin tarkkaan. Mave väsyttää selän jo kerran viikossa täysillä tehtynä niin että aina ei ole täysin palautunut ja joskus täytyy keventää mutta käsiä saa hakata niin paljon kun lystää eikä saa edes domseja aikaan (eipä sillä että se olisi kehityksen mittari). Kuitenkin jalat tuntuu treenautuvan itsellä helpommin.

Nyt teen 2 jakoista upper lower jaolla ja lisäsin yhden päivän käsiä/olkapäitän eristävillä liikkeillä kun tuntuu että ne palautuu niin nopeaa vrt muuhun kroppaan eli 5 treeniä viikkoon. Jotenkin pitäisi oppia saamaan käsien treenistä enemmän irti.
Lihas palautuu / rakentuu kahdessa päivässä? Ei tämä ole vakio, se riippuu vaurion määrästä. Jos tuo pitäisi paikkansa, niin neulanpisto ja kirveellä tehty haava korjaantuisi samassa ajassa. Aivan samoin lihaksen palautuminen riippuu aivan siitä miten paljon sinne kertyi maitohappoa, paljonko sinne tuli mikrovaurioita. Eli tässäkin pitää omaa kroppaa haastaa ja sitten tutkia mahdollisimman tehokkaasti milloin se on palaunut tarpeeksi. Kun treenataan kovaa, niin silloin lihas tuskin koskaan palautunut 100%, saati kroppa. Mulla ei esim vuodessa ole yhtään päivää, ettei jonnekin sattuisi. Mä jättäisin nuo tiheät frekvenssit pienemmille lihaksille, silloin todella kovia vetoja mutta maksimissaan 40minuuttia. Eli nopea tuho ja palautumaan. Isommissa lihaksissa on niin paljon rasitusta koko keholle, että toki lihas voi palautua, mutta koko kroppa ei välttämättä ole valmis 3 päivän päästä uudestaan sairaaseen kyykkytreeniin, oman fiiliksen mukaan.

Laitan tähän nyt treenin, joka Vertin kanssa tehtiin tänään ja miten sitä lennossa sovellettiin. Tarkoitus oli tehdä keskiselkää tehokkaasti souduilla, teen sitten selälle kierrossa toisen treenin ylhäältävetoja.

Idea oli tehdä 3 soutuliikettä, jokaista 2 sarjaa superina räkkivedon kanssa. Liikeet olivat lattialta 90 asteen kulmassa kulmasoutu 100kg. Räkissä joka sarjassa aina 140kg, jossa vedettiin leveällä otteella tarkasti supistaen. Toinen soutu oli raaka Krafverkin t-soutu, siinä piti alunperin olla 80kg. Viimeisenä liikkeenä tuettu kulmasoutu, jossa 80kg.

Alloitettiin treeni, ensimmäiset kaksi superia vakiopainoilla ilman erikoistekniikkaa siksi, ettei ajeta alaselkää liian tappiin ennen rajumpaa soutua. Kulmasoudussa päätettiin korottaa sataan kiloon. Eka sarja suora superi, toiseen Kraftissa 3 pudotusta. Kolmas liike piti tehdä niin ikään 2+2 sarjaa, mutta siinä ekassa sarjassa soudussa 1 pudotus ja toiseen kaksi pudotusta. Treeni lopetettiin erilaiseen en muista mikä räkkivedon nimi oli, joku saksalainen, mutta kovin kumarassa siinä ollaan, sitä ja kässäreillä soutuja superina tuettuna 2 kierrosta.

Treeni tehtiin kovalla vauhdilla, eikä siinä jääty piereskelemään. Oli kova veto ja juuri sellainen tapa treenata, joka palkitsee, siinä saa käyttää romua, kehittää voimaa, hikoilee, sattuu, oppii kärsimään, just parasta.
 
Mikelle kysymys ilman sarvia ja hampaita: Hävettääkö/harmittaako koskaan,että aikoinaan aloitit kuurittelun jo melko vaatimattomalta tasolta? Tarkoitan tällä sitä,että ellen nyt väärin ole lukenut, niin sulla oli esim.penkki vain luokkaa 120kg kun lopetit naturaalina menemisen? Täälläkin kun monet ovat päässeet paljon sinua kovempiin tuloksiin naturaaleina.
 
Mutta täysin tottahan tuo on, että jossain 2-jakoisessa ohjelmassa ei vaan pysty hakkaamaan kaikkia lihaksia täysillä.

I call bullshit:LOL: Täysillähän on suhteellista. Kyllä omissa treeneissä pystyn hakkaamaan kaikki sen päivän lihakset niin lujaa, kuin ukosta lähtee. Tottakai ensimmäisiin liikkeisiin on enemmän energiaa, mutta ihan hyvin ne viimisetkin liikkeet menee ''täysillä''. Viimeiset liikkeet vaan on sellasia johon ei tarvita mitenkään älyttömästi virtaa.
 
Mikelle kysymys ilman sarvia ja hampaita: Hävettääkö/harmittaako koskaan,että aikoinaan aloitit kuurittelun jo melko vaatimattomalta tasolta? Tarkoitan tällä sitä,että ellen nyt väärin ole lukenut, niin sulla oli esim.penkki vain luokkaa 120kg kun lopetit naturaalina menemisen? Täälläkin kun monet ovat päässeet paljon sinua kovempiin tuloksiin naturaaleina.
Penkki oli 155kg 74 kiloisena. Yli 2 kertaa omapaino 23 vuotiaana.
 
I call bullshit:LOL: Täysillähän on suhteellista. Kyllä omissa treeneissä pystyn hakkaamaan kaikki sen päivän lihakset niin lujaa, kuin ukosta lähtee. Tottakai ensimmäisiin liikkeisiin on enemmän energiaa, mutta ihan hyvin ne viimisetkin liikkeet menee ''täysillä''. Viimeiset liikkeet vaan on sellasia johon ei tarvita mitenkään älyttömästi virtaa.
Puhutte vähän ristiin. Kyllä sitä pystyy ottaan vaikka yksijakoista sata sarjaa treenissä niin kovaa kuin ukosta lähtee, mutta jos jaat tuon neljään tai viiteen, niin teho on ihan eri. Se mitä ukosta lähtee ja se mikä on oikea treeniteho on täysin eri asioita. Treeniteho ei kuitenkaan ole kaikki kaikessa vaan myös frekvenssillä on merkitystä. Korkealla frekvenssillä voi saada viikkokohtaisen volyymin korkeammalle kuin matalalla frekvenssillä ja se ei ole huono asia. Frekvenssillä on enemmän merkitystä jos vetää natuna. Höyryillä saa proteiinisynteesin pysymään pidempään korkealla. Myös voimatasoilla on merkitystä. Jos teet penkissä 50 kilolla 3x8, palaudut siitä aivan taatusti nopeammin kuin jos pystyisit tekemään sen 200 kilolla vaikka suhteellinen rasitus olisi ihan sama. Siinä yksi syy miksi olemattomilla voimatasoilla ei kannata miettiä viisijakoisia.
 
Jos nyt mietitään pumppia mikä on aika tärkeä bodauksessa, itellä paras tulee kun mennään pyramidina vaan, pidetään pari kolme minuuttia taukoa sarjojen välissä, sillain että se veri alkaa kertymään sinne lihakseen ja tulee se kipu, sit taas uus sarja isommalla kuormalla, tauko, odotetaan kipua ja taas. Sen verran ylös painoissa että tulee vikalla sarjalla tiukka 6-8. Monesti kun oon tehnyt liian erikoisia settejä, menny vaan ihan hapoille, eikä oo tuntunut yhtään siltä miltä pitää. Välillä toimii, välillä sit ei. Näissäkin varmasti kehittyy.
 
Ei se pumppi ole bodauksessa pääasia, se on vain sivutuote, joka vaan tuppaa tulemaan siitä hypertrofia treenistä kun liikutaan toistoalueella 8-20. En saa juurikaan pumppia esim. 5-6 toiston sarjoilla, se ei silti tarkoita etteikö se olisi bodaustreeniä.
 
Penkki oli 155kg 74 kiloisena. Yli 2 kertaa omapaino 23 vuotiaana.
Hyvinhän sulla on sitten penkki kulkenut jo nuorena natikkana. Muistelen sun kuitenkin suhtautuneen erittäin epäillen siihen,että Suomessa olisi 200kg naturaalina kisoissa penkkaavia miehiä juurikaan, reilusti isommissakaan painoluokissa. Jotenkin hassua sen valossa,jos olet noin kevyenä "junnuna" itekkin päässyt päälle puolentoistasadan penkissä. Vai oliko tuo kuinka kauhealla tekniikalla nostettu? Vai onko mielipiteesi kenties muuttunut vuosien takaisesta:rolleyes:?
 
Back
Ylös Bottom