Tietty aina voi mennä ensiapuun ja usein se on ainoa vaihtoehto. Rahamiestä toki vituttaa rahvaan kanssa jonottaa :D
Kyse ei ole siitä, etteikö voisi jonottaa tai sitä rahaa olisi niin ettei paskalle taivu. Enemmänkin siitä ajasta, jonka joutuu käyttämään siihen jonotukseen ja epävarmuudesta, milloin pääsee hoitoon. Jos mä olisin viime viikonloppuna mennyt päivystykseen, olisin siellä vieläkin jonottamassa. Ensin hoidetaan n-henkilöiden akuuttia hoitoa tarvitsevat sisään kasvaneet varpaankynnet, sitten narkkarien ja juoppojen turpaanvetokisojen häviäjät; niille joilta on rahat loppu ja pärisee viekuissa tai deliriumissa, etsitään petipaikka, peitellään, annetaan lääkettä ja silitetään uneen. Sitten tulee normaalin veronmaksajan lapset ja sen jälkeen sä saat buranan. Ennen kun sut pyydetään huoneeseen kuuntelemaan vittuilua siitä, kuinka tätä nyt ei olis välttämättä tarvinnut tulla näyttämään, hoidetaan yksi sormeensa viiltänyt savuliha. Toki samalla käynnillä 4 sen sukulaista tarkastetaan myös. Sitten jos sulla edelleen se käsi roikkuu velttona ja hermottomana viikon päästä niin voit soittaa ensihoitoon, jossa täti kehoittaa vetämään siihen mobilaattia ja haistelemaan eteerisiä öljyjä ja tarkkailemaan tilannetta.
Kun olet kerran käynyt yksityisellä, johon pääset sillä minuutilla sisään, kun sulle on aika annettu. Ja missä sut otetaan tosissaan ja tutkitaan kunnolla, niin siitä "ilosta" ja varmuudesta on vain valmis pulittamaan sen muutaman satasen vuodessa. Se ero on vain nykypäivänä niin julmettu. Toki julkisella voi edelleen leikkauttaa syyliä ja kitarisat. Ei se laatu varmaan huonompaa julkisella ole, tietyissä tapauksissa vain hoitoon pääseminen on haasteellista.
Jokainen luonnollisesti sijoittaa omat rahansa kuten parhaaksi näkee. Ja olin mä itsekin kuolematon ja haavoittumaton vielä 10 vuotta sitten. Mutta kun nykyään on tajunnut, että luut ei olekaan timanttia kovempia, julkinen hoito ei ole enää sitä mitä se oli joskus, niin sitä on vaan valmis sijoittamaan rahaa siihen tiettyyn passiiviseen turvallisuuden tunteeseen. Samoin myös kokemuksia vakuutusyhtiöistä on suuntaan ja toiseen, ja ymmärrän senkin hyvin, ettei kaikki niihin luota. Ei minullakaan mikään 100% luottamus siihen ole, että ei tarvitsisi tapella vakuutusyhtiön kanssa jostain korvauksista. Mutta, kuten sanoin, se passiivinen turvallisuuden tunne..
