Kuvia pakkiksen Mikestä? Q&A

Meta title: 💥 Kuvia Pakkiksen Mikestä? – Q&A joka selvittää onko legenda lihaa, luuta vai pelkkää foorumimyyttiä

Meta description: Keskustelua PakkisMiken kuvista, taustoista ja yleisön kysymyksistä – kuka mies on ja mitä haluat tietää?**


Pitäisköhän yhdistää Pakkotoiston face ja mun valokuvausface? Sit olis vain Pakkotoiston kanava jonne tulis mun valokuvatkin?
Voihan ne yhdistää, mikäli toinen tuntuu turhalta.
Toisaalta pakkiksen kautta tulevissa kuvissa pääasia on se bodaus yms. Tossa toisessa pääasia on itse valokuvaus.
 
Pitäisköhän yhdistää Pakkotoiston face ja mun valokuvausface? Sit olis vain Pakkotoiston kanava jonne tulis mun valokuvatkin?

Vaikka en käytäkään facea niin kyllä itse näkisin ehkä helpompana, ei tarvitse kummallakin tilillä ravata. Tyhjältä pöydältä kokonaan uusi sivusto jos poistaa vanhat? Vaikka siinä menee tosin jo julkastu matsku hukkaan?
 
Työterveydessä käyty ja vähän hämillään on olo sen jälkeen. Mikelle pari kysymystä johon uskoisin sulla olevan näkemystä :)

Verikokeessa verensokerissa (fP-Gluk) tuloksena 6 mmol/l 8 tunnin paastolla. Viitearvot mehiläisen mukaan ovat 4 - 6 mmol. Lääkäri tuumasi että "voi olla orastavaa diabetesta" ja sain ajan kontrolliin puolen vuoden päähän. Mielestäni turhaa pelottelua, kun tulokseni oli kuitenkin viitearvoissa. Mitä mieltä asiasta?

Lääkäri kehotti vähentämään treenin aikaisia ja jälkeisiä nopeita hiilihydraatteja ja muutenkin sain kattavan valistuksen tekijöistä jotka aiheuttavat diabetesta.

Toinen kysymukseni liittyy munuaisarvoihin eli P-kreassa tulokseni oli 104 umol/l kun se saisi maksimissaan olla 100. Taas oltiin huolissaan munuaisten kunnosta ja sain tässäkin asiassa lähetteen kontrolliin.

Ovatko nuo arvot mielestäsi normaaleja?
 
Työterveydessä käyty ja vähän hämillään on olo sen jälkeen. Mikelle pari kysymystä johon uskoisin sulla olevan näkemystä :)

Verikokeessa verensokerissa (fP-Gluk) tuloksena 6 mmol/l 8 tunnin paastolla. Viitearvot mehiläisen mukaan ovat 4 - 6 mmol. Lääkäri tuumasi että "voi olla orastavaa diabetesta" ja sain ajan kontrolliin puolen vuoden päähän. Mielestäni turhaa pelottelua, kun tulokseni oli kuitenkin viitearvoissa. Mitä mieltä asiasta?

Lääkäri kehotti vähentämään treenin aikaisia ja jälkeisiä nopeita hiilihydraatteja ja muutenkin sain kattavan valistuksen tekijöistä jotka aiheuttavat diabetesta.

Toinen kysymukseni liittyy munuaisarvoihin eli P-kreassa tulokseni oli 104 umol/l kun se saisi maksimissaan olla 100. Taas oltiin huolissaan munuaisten kunnosta ja sain tässäkin asiassa lähetteen kontrolliin.

Ovatko nuo arvot mielestäsi normaaleja?


Tuosta kreasta sen verran että yleinen lihasmassa nostaa sitä jo itsessään jos semmosta löytyy. Itsellä (183cm 96kg) oli krea eilen mitattuna 116. Lekurit ovat mulle tuumanneet joka kerta että nou hätä, lihasmassa + kretiinin syönti = kreatiniinia nostattava vaikutus.
 
Työterveydessä käyty ja vähän hämillään on olo sen jälkeen. Mikelle pari kysymystä johon uskoisin sulla olevan näkemystä :)

Verikokeessa verensokerissa (fP-Gluk) tuloksena 6 mmol/l 8 tunnin paastolla. Viitearvot mehiläisen mukaan ovat 4 - 6 mmol. Lääkäri tuumasi että "voi olla orastavaa diabetesta" ja sain ajan kontrolliin puolen vuoden päähän. Mielestäni turhaa pelottelua, kun tulokseni oli kuitenkin viitearvoissa. Mitä mieltä asiasta?

Lääkäri kehotti vähentämään treenin aikaisia ja jälkeisiä nopeita hiilihydraatteja ja muutenkin sain kattavan valistuksen tekijöistä jotka aiheuttavat diabetesta.

Toinen kysymukseni liittyy munuaisarvoihin eli P-kreassa tulokseni oli 104 umol/l kun se saisi maksimissaan olla 100. Taas oltiin huolissaan munuaisten kunnosta ja sain tässäkin asiassa lähetteen kontrolliin.

Ovatko nuo arvot mielestäsi normaaleja?
Noista en osaa sanoa juuta enkä jaata valitettavasti.
 
En ole Mike mutta vastaan silti: ihan hyvä tuo sokeriarvo on kontrolloida. Suomessa viiteyläraja yksittäiselle paastosokeriarvolle on 6,0 mutta esim Jenkeissä taas 5,5 joten "poikkeavan rajat" ovat veteenpiirrettyjä. Lievästi yli 6,0 (alle 7,0 asti) ylittävistä arvoista puhutaan "heikentyneenä glukoosinsietona" minkä katsotaan olevan ikäänkuin diabetesta edeltävä tila, joka (hoitamattomana) voi johtaa ennen pitkää herkästi varsinaisen kakkostypin diabeteksen kehittymiseen. Sinun tapauksessani yksittäistä mittausta voi aina sotkea moni tekijä esim ruokailujen ajoitukseen liittyen. Tuo arvo on siis "normaalin" ylärajoilla, vähän korkeahko perusterveen urheilevan ihmisen arvoksi. Jos toistuvasti saadaan tulokseksi kuuden ja seitsemän välissä olevia tuloksia, on glukoosiaineenvaihdunta oikeasti selvästi jo poikkeavaa, ja tarkempi seurata ja ruokavaliohoito tarpeen. Viimeistään tuolloin tarkistetaan kahden tunnin sokerirasituskoe ja ns. pitkä sokeri (HbA1c). Ei siis kannata nyt liikaa huolestua, mutta hyvä seuranta on tärkeää, koska ennaltaehkäisy on tässäkin helpompaa kuin pidemmälle edenneen asian hoito. Mitään lääkehoitoa tms ei näihin preadiabeettisiin tiloihin joissa sokeri on lievästi koholla anneta, vaan hoito on ruokavaliohoitoa/tarv painonpudotusta. Kakkostyypin diabeteksen kehittyminen perusterveelle urheilijalle ei ole mahdotonta jos geenilotossa on rivi kohdalla, muttei toki mitenkään yleistäkään. Treenijuomien ja hiilarien käytössä järki päähän (ei mitäään 200g maltoa kerralla) mutta tuskin ainakaan treenijuomat ovat pahin tekijä taudin kehittymisessä, urheilun aikana insuliiniherkkyys on kuitenkin itsessään jo tapissa.

Tuo kreatiniiniarvo on normaalin rajoissa vähänkin lihaksikkaammalle miehelle. Labra laskee kreatiniiniarvosta nykyään monessa paikassa automaattisesti eGFR-arvon joka on parempi munuaistoimintaa kuvastava mittari kuin krea, eGFR laskemiseksi löytyy erilaisia laskukaavoja myös netistä, esim Cockcroft-Gault jolla tuota voi itsekin laskea kun pituus, paino ja kreatiniiniarvo ovat tiedossa.
 
En ole Mike mutta vastaan silti: ihan hyvä tuo sokeriarvo on kontrolloida. Suomessa viiteyläraja yksittäiselle paastosokeriarvolle on 6,0 mutta esim Jenkeissä taas 5,5 joten "poikkeavan rajat" ovat veteenpiirrettyjä. Lievästi yli 6,0 (alle 7,0 asti) ylittävistä arvoista puhutaan "heikentyneenä glukoosinsietona" minkä katsotaan olevan ikäänkuin diabetesta edeltävä tila, joka (hoitamattomana) voi johtaa ennen pitkää herkästi varsinaisen kakkostypin diabeteksen kehittymiseen. Sinun tapauksessani yksittäistä mittausta voi aina sotkea moni tekijä esim ruokailujen ajoitukseen liittyen. Tuo arvo on siis "normaalin" ylärajoilla, vähän korkeahko perusterveen urheilevan ihmisen arvoksi. Jos toistuvasti saadaan tulokseksi kuuden ja seitsemän välissä olevia tuloksia, on glukoosiaineenvaihdunta oikeasti selvästi jo poikkeavaa, ja tarkempi seurata ja ruokavaliohoito tarpeen. Viimeistään tuolloin tarkistetaan kahden tunnin sokerirasituskoe ja ns. pitkä sokeri (HbA1c). Ei siis kannata nyt liikaa huolestua, mutta hyvä seuranta on tärkeää, koska ennaltaehkäisy on tässäkin helpompaa kuin pidemmälle edenneen asian hoito. Mitään lääkehoitoa tms ei näihin preadiabeettisiin tiloihin joissa sokeri on lievästi koholla anneta, vaan hoito on ruokavaliohoitoa/tarv painonpudotusta. Kakkostyypin diabeteksen kehittyminen perusterveelle urheilijalle ei ole mahdotonta jos geenilotossa on rivi kohdalla, muttei toki mitenkään yleistäkään. Treenijuomien ja hiilarien käytössä järki päähän (ei mitäään 200g maltoa kerralla) mutta tuskin ainakaan treenijuomat ovat pahin tekijä taudin kehittymisessä, urheilun aikana insuliiniherkkyys on kuitenkin itsessään jo tapissa.

Tuo kreatiniiniarvo on normaalin rajoissa vähänkin lihaksikkaammalle miehelle. Labra laskee kreatiniiniarvosta nykyään monessa paikassa automaattisesti eGFR-arvon joka on parempi munuaistoimintaa kuvastava mittari kuin krea, eGFR laskemiseksi löytyy erilaisia laskukaavoja myös netistä, esim Cockcroft-Gault jolla tuota voi itsekin laskea kun pituus, paino ja kreatiniiniarvo ovat tiedossa.
Eikö kyse ole kohonneesta paastosokerista ja se heikentynyt glukoosin sieto on se sokerirasituskokeen arvo. Mutta muuten samaa mieltä kaikesta. Hyvä hetki nyt reakoida ja ennaltaehkäistä ongelmaa. Jos löytyy ylimääräistä painoa läskin muodossa, niin tästä lisämotivaatiota dietille. Jos et ole mikään kovin ylipainoinen ja urheilet kovasti, niin se voi meinata että geenilotto tässä asiassa sulla ollut huono ja lääkitys on joskus vielä edessä. Mun mielestä tuo mittaustulos pitäisi kontrolloida ja yksittäinen mittaus ei olisi vielä luotettava. Tai ehkä se olisikin heti kontrolloitu jos olisi ollut yli 6.
 
Miten toi paastosokeri vaikuttaa? ku itellä on ollut se aina kuuden pinnassa, mutta sokerirasituskoe on ollut ihan normaali. Eikä ole aiheuttanut toimenpiteitä.
 
Edelleenkin siis "normaalin" rajat ovat liukuvia ja eri maissa erilaisia viitearvoja näissäkin. Kuuden pinnassa toistetusti liikkuva paastosokeri voidaan katsoa olevan normaalirajoissa oleva ilmiö tai merkki hyvin lievästä glukoosiaineenvaihdunnan poikkeavuudesta. Raja "sairaan", "poikkeavan" ja "terveen" välillä on siis enemmänkin liukuva, mutta jotkut raja-arvot toki täytyy kansallisesti sopia. Kakkostyypin diabetes on monimutkainen sairaus, jonka kehittymiseen vaikuttaa hyvin moni asia myös perinteisti mainittujen insuliiniherkkyyden huononemisen ja maksan poikkeavan sokerintuotantovasteen jne ohella. Normaalisti elimistö kykenee monimutkaisten säätelymekanismien avulla palauttamaan/pitämään esim aterian jälkeen, paastotilassa, urheillessa jne hyvin tarkasti ja nopeasti verensokerin "viitelueelle" joka Suomessa paastosokerille on muistaakseni 4,0-6,0. Kakkostyypin diabetes on jatkumo normaalista sokeriaineenvaihdunnasta lievien poikkeavuuksien kautta varsinaiseen diabetekseen, rajat ovat osittain keinotekoisia esim lääkehoidon aloitusta, lääkäreiden työn helpottamista, Kelaa jne varten. Itse asiassa rajanveto ykkös ja kakkostyypinkään välillä ei aina ole niin yksiselitteinen kun on aiemmin on kuviteltu, ja välimuotoja on olemassa erilaisia, mutta kyllä käytännössä ykkköstyypin tauti on sitten oma alueensa ja taudin alku akuutisti usein hengenvaarallinenkin kun insuliinintuotanto loppuu/romahtaa. Jonkinverran tilannearvioon ja arvojen suhtauttamiseen tosielämään aina vaikuttavat myös diabeteksen kehittymisen riskiä lisäävät tekijät, kuten ylipaino, muut sairaudet, ikä, lähisuvussa esiintyä diabetes jne.

Paasotokeri kuvaa siis esim 8h paaston jälkeen vallitsevaa verensokerin tilaa. Yksittäiseen arvooon vaikuttaa miljardi asiaa, ja esim kortisoli, kasvuhormoni jne nostaa hetkellisesti verensokeria. Näiden tekijöiden merkityksen minimoimiseksi yritetään siis vakioida näytteenottoa edeltävät toimet, mutta kuten kaikki tietää, ei se tosielämässä käytännössä ole täysin mahdollista. Sokerirasitus taas mittaa kehon kykyä palauttaa verensokeri aterian jälkeen normaaliksi, yleensä käytetään täällä kahden tunnin jälkeen mitattua arvoa sokeriliemen (olikohan 75g glukoosia muistaakseni) nauttimisen jälkeen, jota verrataan sitten taulukoituihin normaaleihin ja eri tasoisesti poikkeaviin arvoihin. HbA1c eli ns pitkä sokeri mittaa yksinkertaistettuna punasolujen/hemoglobiinin sokeroitumisastetta, antaen kuvan noin muutaman kuukauden vallinneesta sokeriaineenvaihdunnan tilasta. Kakkostyypin diabetes voidaan diagnosoida kaikkien näiden avulla erilaisin kriteerein, lisäksi on siis noita lievempia diabetestä enteileviä poikkeavuuksia kuten sokerirasituskokeessa heikentynyt glukoosinsieto ja paastosokeria mitatessaan kohonnut paastoglukoosi. Suomessa on mahdollisesti satojatuhansia diabetestä tai prediabetestiloja sairastavia/ilmentävää ihmisiä, jotka eivät sairaudestaan tiedä. Perinteiset diabeteksen oireet (väsyttää, janottaa ja lisääntynyt virtsaamisentarve, ykköstyypille enemmän tyypillinen laihtuminen) kehittyvät vasta yleensä pidemmälle edenneessä taudissa tai välimuotoisissa taudinkuvissa, jolloin paastosokeri on siis enemmänkin +10 luokkaa.
 
Viimeksi muokattu:
Pulkkis hyvässä tekstissään kirjoitti tuosta, että oireet tulevat vasta myöhemmin kun sokerit olleet kauan koholla. Tämän takia juuri niitä arvoja mittaillaan, koska jos odotettaisiin oireiden ilmaantumista, niin se kohonnut verensokeri olisi ehtinyt tehdä tuhojaan jo vuosikaudet sille herkissä kudoksissa.
 
Työterveydessä käyty ja vähän hämillään on olo sen jälkeen. Mikelle pari kysymystä johon uskoisin sulla olevan näkemystä :)

Verikokeessa verensokerissa (fP-Gluk) tuloksena 6 mmol/l 8 tunnin paastolla. Viitearvot mehiläisen mukaan ovat 4 - 6 mmol. Lääkäri tuumasi että "voi olla orastavaa diabetesta" ja sain ajan kontrolliin puolen vuoden päähän. Mielestäni turhaa pelottelua, kun tulokseni oli kuitenkin viitearvoissa. Mitä mieltä asiasta?

Lääkäri kehotti vähentämään treenin aikaisia ja jälkeisiä nopeita hiilihydraatteja ja muutenkin sain kattavan valistuksen tekijöistä jotka aiheuttavat diabetesta.

Toinen kysymukseni liittyy munuaisarvoihin eli P-kreassa tulokseni oli 104 umol/l kun se saisi maksimissaan olla 100. Taas oltiin huolissaan munuaisten kunnosta ja sain tässäkin asiassa lähetteen kontrolliin.

Ovatko nuo arvot mielestäsi normaaleja?
Tän vois laittaa myös tuonne kuukauden idiootti -threadiin. Tämä fanboy on juuri tullut lääkäriltä ja sitten kysyy lääketieteellisiin asioihin neuvoa mikeltä. Jätkä on koulutukseltaan muistaakseni sähkömies, puntinnosta, itseoppinut valokuvaaja ja nettisaitin pyörittäjä. Ei se nyt mikään kaikkitietävä tai edes lääkäri ole.
Noista en osaa sanoa juuta enkä jaata valitettavasti.

Propsit mikelle tästä, ettei lähde neuvomaan näitä perskärpäsiä asiossa joista ei tiedä. Nää fanboyt varmaan seurais mikeä joukkoitsemurhaankin.
 
Tän vois laittaa myös tuonne kuukauden idiootti -threadiin. Tämä fanboy on juuri tullut lääkäriltä ja sitten kysyy lääketieteellisiin asioihin neuvoa mikeltä. Jätkä on koulutukseltaan muistaakseni sähkömies, puntinnosta, itseoppinut valokuvaaja ja nettisaitin pyörittäjä. Ei se nyt mikään kaikkitietävä tai edes lääkäri ole.


Propsit mikelle tästä, ettei lähde neuvomaan näitä perskärpäsiä asiossa joista ei tiedä. Nää fanboyt varmaan seurais mikeä joukkoitsemurhaankin.

Huhtis on asian ytimessä. Fanitus on kyllä OK, mutta näyttää monella menevän aika pahasti yli.. Luulisi Kinkun kysyvän sitä ihan joltain muulta osiolta.

Tulee mieleen eräs Pelle Miljoonan haastattelu 1980-luvulta. Pelle oli melko ihmeissään fanituksesta, jossa hänen luultiin tietävän ihan kaiken kaikesta.

"Kerran eräs nuori jätkä tuli kysymään multa että "Hei Pelle, mikä on elämän tarkoitus?" No, mähän kerroin sen hänelle..." virnuili Pelle.
 
Ihmettelen itsekin että kun kerta lääkäriltä tullut miksei kysynyt asiaa lääkäriltä? Sieltä saa varmaan kattavamman vastauksen kuin nettisaiteilta, eli koko kysymyksen suhteen luottaisin siihen lääkäriin.
 
Back
Ylös Bottom