Kummina oleminen - neuvoja ja vinkkejä please!

[Heikki722]

Sain kunnian ryhtyä kummiksi toisella puolella Suomea asuvan lapsuudenkaverini tyttövauvalle. Aikaisempia kummilapsia minulla ei ole. Jotta ei tarvitsisi ottaa ressiä kummina olosta kysyn neuvoa niiltä, jotka jotain tietävät.

- Ristiäiset on 2 vkon kuluttua. Mitä olisi hyvä viedä? Pitääkö valmistella puheita tai jotain? Mikä on hyvä ristiäislahja / mitä on yleensä tapana antaa kun on kummi?

- Tapaamisia lapsen kanssa on välimatkan takia vaikeahko järjestää, mutta aion vierailla ainakin jokaisena syntymäpäivänä. Oletteko keksineet jonkun lahjarutiinin, jota noudatatte kummilapsienne kanssa, jotta ei tarvitse joka joulu ja syntymäpäivä miettiä päätä puhki, että mitäköhän nyt antaisi?

- Vanhemmat, mitä odotatte lastenne kummeilta? Minkälainen on hyvä kummi?

- Kaikki neuvot ja vinkit on nyt tervetulleita! Jeesatkaa miestä mäessä!

 

[lihas]

meitsi sai pienempänä jotai pientä lahjaks esim. kartan joskus ala-asteella. Sitten kun pääsin ripille niin kummi tarjoili sikareita :lol2:

 

[Harze]

Ristiäisiin kannattaa viedä jotain pysyvämpää, jonka muistaa myös pitkän ajan päästä. Kummilusikka on se perinteinen, mutta myös joku hieno kehys kastajaiskuvalle sopii myös. Itse ostin sellaisen hopeisen putkilon, jossa voi säilyttää kastetodistusta.

Kannattaa vähän keskustella muiden kummien kanssa, ettei kaikki osta samaa.

Lahjarutiiniksi olen kehittänyt ostaa Mauri Kunnaksen lastenkirjoja.

 

[kalpaha]

Sain kunnian ryhtyä kummiksi toisella puolella Suomea asuvan lapsuudenkaverini tyttövauvalle. Aikaisempia kummilapsia minulla ei ole. Jotta ei tarvitsisi ottaa ressiä kummina olosta kysyn neuvoa niiltä, jotka jotain tietävät.

- Ristiäiset on 2 vkon kuluttua. Mitä olisi hyvä viedä? Pitääkö valmistella puheita tai jotain? Mikä on hyvä ristiäislahja / mitä on yleensä tapana antaa kun on kummi?

Mene johonkin kultasepän / koruliikeeseen, siellä osataan varmasti neuvoa ns. perinteisiä lahjoja (lusikat, kehykset, jne.). Niillä ei voi mennä vikaan, mutta eivät ole myöskään usein kovin omaperäisiä. Tuolta on turvallista aloittaa, niin saa ideoita.

- Tapaamisia lapsen kanssa on välimatkan takia vaikeahko järjestää, mutta aion vierailla ainakin jokaisena syntymäpäivänä. Oletteko keksineet jonkun lahjarutiinin, jota noudatatte kummilapsienne kanssa, jotta ei tarvitse joka joulu ja syntymäpäivä miettiä päätä puhki, että mitäköhän nyt antaisi?

Varsinkin joululahjojen suhteen tässä on hyvin toiminut se, että pitää vain silmänsä auki ympäri vuoden ja kun tulee hyviä tarjouksia (esim. sesonki-aleissa), niin ostaan talteen. Kannattaa myös hieman tarkkailla, mitä lapsella jo on (tulevaisuudessa) ja hankkia jotain massasta poikkeavaa. Jos on paljon muitakin lahjanantajia, kannattaa koordinoida ettei tule päällekkäisyyksiä.

Varman päälle voi taas pelata ostamalla "samaa sarjaa", eli jos on legoja, ostaa legoja, jos on brion junanrata, ostaa lisäosia siihen jne. Vanhemmat voinevat antaa tähän vinkkejä.

Mutta loppujen lopuksi eiväthän ne lahjat todellakaan ole tärkeimmät asiat kummeudessa.

 

[Jallis]

Mielestäni hyvä kummi on aidosti kiinnostunut ja läsnä(ei välttämättä fyysisesti) kummilapsensa elämässä. Toimii tarvittaessa apuna ja tukena vanhemmille.

 

[Pelles]

Toi on hankala juttu ku kummilapsi on kaukana. Itellä 1000km matkaa kummilapsen luo ja harmittaa kun pääsee näkemään todella harvoin! :(
Tosin tyttö on vielä niin pieni ja onhan tässä elämä aikaa..

 

[MP-Lite]

Mielestäni hyvä kummi on aidosti kiinnostunut ja läsnä(ei välttämättä fyysisesti) kummilapsensa elämässä. Toimii tarvittaessa apuna ja tukena vanhemmille.

Täysin samaa mieltä! Hyvä kummi on hyvä esimerkki kaikinpuolin. Siitä ei voi olla mitään haittaa molemminpuolin. :haart:

 

[Ironbutt]

Kannattaa tsekata lasten vanhemmilta minkälaisen kummilahjan haluavat ja mitä ovat pyytäneet kunkin kummin ostavan.

Nykyisin on muotia että lapsella on sylikummin lisäksi läjä muita kummeja - tällöin vanhemmat yleensä sopivat että sylikummi ostaa esim. sen kummilusikan, kummi 2 ostaa vaikka metallikehyksen lapsen kuvaa varten, kolmas jotain muuta jne. Kultasepänliikkeissä on vaikka mitä kummilahjaa tähän tarkoitukseen - ja monet vanhemmat ovat hyvinkin tietoisia mitä haluavat.

Perinteisen lahjan lisäksi voit sitten tietenkin hommata jotain extraa. Muutamat tutut ovat hommanneet esim. jonkun säästötili/obligaatiohässäkän joka ratkaisee kätevästi jokavuotisen synttärilahjaongelman: senkuin tallentaa lisää rahaa / ostaa osakkeita tms. Tämän lisäksi toki kaikki baby-ajan vaatteet, lelut yms. ilahduttavat perhettä. Kannattaa huomioida että ihan pikkuisille riittää leikkikaluksi tuttikin

 

[MiQulis]

omat kummit ainaki osti meikälle Sellasen metallisen ankan muotoisen säästölippaan , joka myös nykyään käytössä . Sitten tilille napsahtelee kaikilta 4 kummilta 20 e per naama joka syntymäpäivä ja joululahjat tulee kans jouluisin . Sitten muutama kesä sitten kun menin ripille niin napsahteli korut kummeilta eli tämmöstä lahjomista se kummin virka taitaa olla :D

 

[dab01]

Tuosta kummilusikkahommasta vielä lisäisin sen verran, että esim. avopuolisoni on ostanut aikoinaan tusinan tyylikkäitä hopeisia kummilusikkoja ja vie aina yhden sellaisen kummilapselleen syntymäpäivälahjaksi ja siihen joku karkkipussi tykö.

Sitten kun täyttää sen kaksitoista niin täytyy tietysti alkaa miettiä jotain muuta viemistä, mutta se on sitten sen ajan murhe

 

[Fat Daddy]

Jos kunnioitat kummilastasi, ja olet leikeissä "aidosti" mukana, niin varmasti tulette toimeen. Vanhemmat tykkää, mitä enemmän tuhlaat rahaa muksuun. :D

 

[Tähtityttö]

Nimenantojuhlaan vietiin lahjaksi meijän kummitytölle pelipaita, pienet nappikset ja harkkatekniikkapallo. Siitä tulee futaaja kuten enostaan! ;)

Äiti sanoi, että me kummeina ostetaan sille varmasti poni ja ferrari, kun se sellaiset haluaa, joten yks vuotis päivänä vietiin sitten se poni, eli sellanen iso leluhevonen, jonka selässä pääsee ratsastamaan. Se kestää 50 kiloa, eli ei oo ihan vaan mikään vauvojen vehje.

Kaikki kummilusikat sun muut nyt on vaan maailman kuivakkaimpia ja tylsimpiä asioita.

 

[pyssy]

Sain kummiltani lahjaksi kultaisen horoskooppimerkin kaiverruksella.On vieläkin käytössä.Melkein 36-v ja nuo säästörahastot voisivat olla mukava "pesämuna" .Pääasia IMO on : Mikäli kummiksi ryhdyt ,muista kummilastasi tai kieltäydy kohteliaasti kunniasta.

 

[Törppö]

Minusta taas kummiudessa tärkeintä on se, että voi olla lapselle sellainen tärkeä henkilö johon voi luottaa. Siis sellainen jolle voi kertoa ilot ja murheet. Riippuen vähän kummista ja vanhemmista, kumminhan pitäisi olla lapselle eräänlainen tiennäyttäjä. Joko sinne kirkolliseen suuntaan tai sitten ihan vaan normaaliin elämiseen. Kummia voi olla helpompi kuunnella ja uskoa kuin omia vanhempiaan, joten iloista ja suruista voi olla helpompi keskustella kummin kanssa.

Välimatka ei ole este eikä edes hidaste. Teet vaan jokaisesta vierailusta jollain tapaa ainutkertaisen. En siis tarkoita, että viet joka kerta tuliaisia ja lahjuksia vaan, että lapsi tuntee että menet tapaamaan häntä etkä pelkästään hänen vanhempiaan. Leiki, lue, ota päiväunet, käy kävelyllä, käykää leikkipuistossa. Kortteja voi laittaa muulloinkin kuin jouluna. Ja postissa voi laittaa valokuvia omasta elämästäänkin. Ennen kaikkea ole kiinnostunut kummilapsesi elämästä.

Meillä ei ristiäisissä pidetty mitään puheita tms vaan juhla oli hyvinkin vapaamuotoinen ja rento. Isovanhemmat olivat järjestäneet loistavan ruokatarjoilun (siis tehneet itse kaiken, ei mitään huippuhienoa) ja kahvittelun. Syötiin, juteltiin ja nautittiin. Tuo nimittäin vanhemmillekin helpotusta elämään yhdeksi päiväksi kun niitä vauvan kantelijoita on koko päiväksi.

Lahjoiksi on perinteisesti annettu lusikoita, hammasrasioita, valokuvakehyksiä, satukirjoja, talletuksia jne. Itselle oli ainakin mieleen sellaiset lahjat jotka jäävät muistoksi. Ja mielellään tuo mukula nykyään niitä saamiaan lahjoja itsekin katselee ja "muistelee". Katsellaan markan kolikoita, joita sai ristiäislahjaksi (oltiin juuri vaihtamassa valuuttaa markasta euroksi) ja selaillaan valokuvia.

Heikki722: Minä olen ihan varma että sinusta tulee loistava kummi. Ei pelkästään siksi että olet loistava ihminen, vaan siksi että et pelkästään ryhdy kummiksi ja pohdit sitä kummiutta. Kukaan ei odota, että olet heti täydellinen kummi. Se suhde lapseen kehittyy ajan kanssa ja aika muokkaa siitä juuri teille sopivan suhteen. Onnittelut valinnasta!

 

[MTM1977]

Mä olen olen ollut kummina nyt 14 vuotta, joten jonkinlainen kokemus tuosta on kertynyt...

- Ristiäiset on 2 vkon kuluttua. Mitä olisi hyvä viedä? Pitääkö valmistella puheita tai jotain? Mikä on hyvä ristiäislahja / mitä on yleensä tapana antaa kun on kummi?

Mä olin melko nuori tuolloin, joten mitään puhetta en varsinaisesti pitänyt. Lahjaksi vein sellaisen perinteisen jutskan, jossa metallisessa kehikossa valokuva ja sitten syntymäaika, paikka, pituus ja paino. Noitahan löytyy monta erilaista, omat niin tytöille kuin pojillekin.

- Tapaamisia lapsen kanssa on välimatkan takia vaikeahko järjestää, mutta aion vierailla ainakin jokaisena syntymäpäivänä. Oletteko keksineet jonkun lahjarutiinin, jota noudatatte kummilapsienne kanssa, jotta ei tarvitse joka joulu ja syntymäpäivä miettiä päätä puhki, että mitäköhän nyt antaisi?

Alkuun tuli vietyä pehmolelua, vaatteita yms. Nykyään sitten syntymäpäivinä yleensä rahaa, jouluna jotain muuta. Meillä sellainen rutiini, että kysyn siskoltani (joka siis on tuon kummilapseni äiti) pienen listan, jossa sillä hetkellä tarvittavat tavarat yms. Niistä sitten valitsen sopivan ja ilmoitan, että sitä ei enää muiden tartte hankkia.

 

[akki]

Itselleni on päässyt kertymään 5 kummilasta ja täytyy sanoa, että aika erilaisia lapsia joukossa on. Itse olen kummitäti joka muistaa nimipäivätkin (kortti tai tekstari vähintään), synttäreistä ja joulusta puhumattakaan.

Valitettavasti parin kummilapsen kohdalla kummius on vaan velvollisuus. Kun ostaa lahjan, minkäänlaista kiitosta ei kuulu ja muutenkin ollaan naama nurinpäin jos lahja sitten ei ollutkaan esim. just oikean värinen. Mitään yhteyksiä ei pidetä muuten. Monesti on tehnyt mieli "unohtaa" synttärit tms. mutta enpä toisaalta tahdo pahaa mieltä tahallani lapsille aiheuttaa...

Pari kummilasta taas on sellaisia, joita on oikeasti ilo muistaa. Joka kerta kiitetään, puhutaan vielä jälkeenkin päin miten kiva lahja oli ja nämä lapset muistaa jopa kummitätiäkin syntymäpäivisin jne :haart: Silloin tällöin laitellaan tekstareita ja soitellaan huvikseen ja höpötellään kaikenlaista.

Yhden lapsen kanssa ollaan otettu tavaksi käydä shoppailemassa vaatteita joka syntymäpäivä ja sitten kun muutin kotikaupungista pois, lapsen ensimmäinen huoli oli, että mitenkäs nyt synttärishoppailuiden käy. Onneksi nuokin pystyy järjestämään aina tavalla tai toisella ja on niin ihana tietää, että tuokin on lapselle sellainen tapahtuma, mihin lasketaan päiviä ja mitä mietitään jälkeen päin pitkään Mun mielestä parasta on just tuo, että kummilapsen kanssa on joku oma juttu, mitä odotetaan ja mitä on kiva tehdä silloin kun näkee, etenkin jos näkee harvemmin.

Muut lahjat riippuu aina siitä, mitä kukin sattuu sillä hetkellä tarvitsemaan. Tässä käytän apuna aina vanhemmilta utelua, tosin joskus olen onnistunut ostamaan jotain mukavaa ihan omaa mielikuvitusta apuna käyttäen. On vaan niin pirun vaikea tietää mikä esim. on in 6-vuotiaan pojan elämässä! Triopsit oli muuten mieleisiä viime jouluna

Itselleni kummit on olleet aina aika kaukaisia hahmoja ja viimeinenkin yhteydenpito hävisi ylioppilasjuhlien jälkeen. Itse en tahdo samaa tehdä omien kummilasteni kanssa, vaikka tiedän että ainakin noiden parin kanssa se menee tuohon jo varmasti paljon aikaisemminkin.

Lapset on ihania ja kyllä mieltä lämmittää saada esim. kummipojalta viesti uutena vuotena, jossa lukee "Hyvää uutavuota kumitäti" :haart:

 

[Jakob]

Pari pientä kummimuksua löytyy :haart:. Koitan käydä tapaamassa mahdollisuuksien mukaan. Toinen asuu tuossa melkein nurkilla ja siellä tuleekin käytyä kerran kuussa. Yleensä menen viikonloppuna ja olen koko päivän siinä leikkimässä ja touhuamassa. Lahjoja en nyt ole kamalasti vienyt, jotain koitan muistaa, mutta minusta kummi on jotain muuta kuin lahjakone. Se, että menee moikkaamaan kummimuksua tarkoittaa oikeasti sitä, että pyörii siellä lattiatasossa sen mukkelon kanssa. Se ei taas tarkoita sitä, että istutaan sohvalla tuttavien kanssa ja turistaan niitä näitä lapsen roikkuessa jalassa kiinni. Vanhemmatkin on monta kertaa olleet oikein tyytyväisiä hetken huilista. Ei siis mitään sen kummallisempaa, kuin vaikkapa pääsevät rauhassa saunaan tai saavat hetken istua keskenään, kun joku leikkii taaperon kanssa. Hauskaa . Tuohon kun lisää vielä, että tekee koko porukalle ruuan (jotain erikoisempaa mitä ei normaalisti syödä) niin on kiva katsoa, kun vanhusten ja lasten silmät loistaa :haart:.

Mä oon niin fiiliksissä noista muksuista ja oon ollu niin ylpeä siitä, että mut on valittu tuohon "luottotehtävään". Uskontoahan mä en niille opeta, enkä oikeastaan mitään muutakaan. Kunhan vaan touhuan ja tohisen (saapa lapsettaa luvalla sitten itseäkin).

 

[Timba79]

Heikki: Kilautappa Riikalle, se on aika hyvin perillä noista kummijutuista. Mekin saatiin kummipoika kun yhdelle jo lapsuusajasta asti olleelle kaverilline (seki toisella puolella Suomea) syntyi pieni poika. Eli samassa veneessä ollaan. ;)

 

[reinhardt]

Valitettavasti parin kummilapsen kohdalla kummius on vaan velvollisuus. Kun ostaa lahjan, minkäänlaista kiitosta ei kuulu ja muutenkin ollaan naama nurinpäin jos lahja sitten ei ollutkaan esim. just oikean värinen.

Minulla on yksi kummipoika, jonka "sain" joskus teininä. Pariin kertaan kun lahjat käskettiin vaihtamaan (esim. kirja, jossa oli jo omistuskirjoitus ei kelvannut) ja lahjaani ei edes avattu, jäi minun kummiuteni siihen.

Asiaa kyllä edesauttoi se, että pojan vanhemmat ovat jokseenkin epämiellyttäviä ihmisiä ja vanhemmiten vain pahentuneet.

Minusta kummius on maailman turhin instituutio. Omasta kummitädistäni ei ole koskaan ollut mitään iloa, eikä kummisedästä senkään vertaa.

 

[Cassyput]

Minusta kummius on maailman turhin instituutio. Omasta kummitädistäni ei ole koskaan ollut mitään iloa, eikä kummisedästä senkään vertaa.

Ei se tee kummiudesta maailman turhinta instituutiota, jos sinun kummisi ovat turhia.

Minulla on maailman ihanin kummitäti. Vaikka asuukin toisella paikkakunnalla, pidetään yhteyttä ja tavataan ainakin muutaman kerran vuodessa. Kummitädilläni ei ole omia lapsia, ehkä siksikin olen ollut hänelle tärkeä. Olen jopa varovasti harkinnut, että pyytäisin kummitätiäni myös oman lapseni kummiksi. Luulen silti, että loppujen lopuksi valitsen jonkun nuoremman.

Mulle kummitäti on muuttunut tärkeäksi vasta melkein aikuisena. Ei sitä teininä oikeen jaksanut asiasta kiinnostua.

Kummitäti kyllä muistaa lahjoilla tärkeinä päivinä, mutta se ei ole se pääasia. Pääasia on että on tämmöinen hieno side ihmiseen joka ei ole verisukulainen.

FE: Musta kummilusikat ja muut härpäkkeet on todellakin tosi väsyneen turhia. Jotain arvoesineitä voi toki ostaa, mutta musta tuo Harzen ideakin oli tosi hyvä, eli ostaa Mauri Kunnaksen kirjoja. Ne on ihania ja legendaarisia.