Originally posted by LSA_Vinnie
Itsellenikin osui tuo aiempi threadi silmään, mutta en vielä avannut suutani siellä. Eli itse teen sarjat pääsääntöisesti 3x10 (sarjat x toistot) -tyylisesti samalla painolla (lämmittely erikseen). Kaksi sarjaa menee mukavasti ja toisen sarjan perusteella yleensä päätän, vähennetäänkö, lisätäänkö vai pidetäänkö painot samoina viimeisessä sarjassa. Tavoitteena on kuitenkin tehdä se 10 toistoa siinäkin ja jos on rahkeita niin pari lisää päälle. Ainahan se ei onnistu eli joskus viimeinen sarja jää esim. 8 toistoon (to failure). Pitäsikö painoja siis ehkä hieman tiputtaa, jotta tuo kymmenen tulisi täyteen ja periaatteessa jäisi varaa vielä vaikka pariin toistoon? Nykyiselläkin tyylillä tulee kehitystä, mutta miksei sitten ottaa kerralla kaikkea irti, jos tehokkaampia keinojakin on.
Siis tästäkö S225T:n treenissä on kyse?
Ei.
:p
En yksinkertaisesti tee sitä viimeistä toistoa, jonka 98% tapauksista TIEDÄN jäävän tulematta. Se 2% erehdyn - luulen että jaksan senkin ja jää vajaaksi. Silloin huomaan sen heti enkä jää puristelemaan paikallani vaan heivaan painot helvettiin saman tien.
Laitetaan nyt konkreettinen esimerkki vaikkapa rintatreenin eka liike - joka voisi olla vaikka tasapenkki käsipainoilla
lämppäreiden jälkeen otan vaikkapa 2x40kg ja teen niillä rauhallisen, syvän ja puhtaan sarjan, tähtäimessä about 12 toistoa - en ala rykimään tai hötkyilemään loppua kohden, vaan kun tuntuu että seuraava toisto lienee jo mahdoton tehdä samalla tavalla, lopetan - oli sitten 10 tai 13 toistoa.
Pari kolme minuuttia ja toinen sarja - esim. 2x48kg
teen reippaammin, vapaammin, silti kontrollilla. Tarkoitus saada ainakin 8. Vedän vaikka pienellä cheatilla mutta kun tuntuu että seuraava ei enää tule ylös ollenkaan, lopetan siihen.
Treenaan aina kovaa enkä todellakaan pidättele.
En jätä mitään "varaa" tarkoituksella paitsi kevyellä viikolla.
vältän VAIN epäonnistumista, mikä on hermostolle rankkaa.
Kuten sanottu, olen jossain vaiheessa harrastustani treenannut 6-7 vuotta vain HD-pohjalta kehittyneitä treenejä kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa muodoissaan. Tämä kehittää MUA yksinkertaisesti paremmin.
En sano, ettei HIT-treenimetodi toimi eri muodoissaan, päinvastoin.
Älähdän vain, jos joku väittää että PITÄÄ treenata epäonnistumiseen että voi ylipäätään kehittyä.