- Liittynyt
- 23.8.2008
- Viestejä
- 13
Vai pitäisikö sanoa, että ehkäpä onnistuin?
Painoa on siis tiputettu aiemminkin. Ja kyllähän se alas tulee. Ei siinä mitään ongelmaa ole ollut niin pitkään, kun on suunnitellut syömisiään. Jossain vaiheessa sitten taas on huomannut, että kyllähän tuota on. Jossain vaiheessa sitä ajatteli, että dietissä oleellista olisi reverse, mutta ei sekään ole oleellista. Oleellista on oikeaksi koettu paino.
Nyt edellisellä kerralla otin toisenlaisen lähestymistavan painon pudottamiseen. Ajattelin, että en mieti painon pudottamista. En tee työtä painon pudottamisen eteen. Sallin sen vain pudota ja annan luvan painon tippumiseen.
Joitakin päätöksiä tähän myös liittyi.
a) ei limppareita. Tällä ei käytännössä ole merkitystä, sillä limuja tuli aiemminkin juotua ehkä kerran viikossa. Tätä ei myöskään jää millään tavalla kaipaamaan, joten sen voi heivata huutintuuttiin ilman, että tarvitsee asiasta vaivata.
b) Ei makeisia eikä leivonnaisia. Vähän vastaava asia, mitä limpparinkin kanssa. Ei olennaista merkitystä, sillä aiemminkaan näitä ei ole oikein kulunut. Aina sitä mieluummin valitsee suolaisen kuin makean. Suklaa ja jäätelö jää sallituksi.
c) sitten merkittävä muutos. Ei kokonaisia pizzoja tai kebabeja. Tällaiset kerran tai kaksi viikossa toistuneet pommit opettavat syömään liikaa. Ne pois. Ei mitään sikamättöjä.
d) ja aina jos tekee mieli haukata jotain, niin ota hedelmiä
---
Se tärkein juttu painon pudottamisessa siis oli, että
a) etsitään se merkittävin syy siihen, että paino on noussut (muutaman kerran viikossa toistuva ylensyönti, joka opettaa muutenkin syömään liikaa).
b) Ei laihduteta eikä pudoteta painoa. Annetaan sille lupa tippua. Ei mitään henkistä kuormaa asiasta. Koko asia huomattavalla välinpitämättömyydellä ja huolimattomuudella.
---
Nyt siis miinus 28 kg. Enkä varmasti enää koskaan diettaa
Painoa on siis tiputettu aiemminkin. Ja kyllähän se alas tulee. Ei siinä mitään ongelmaa ole ollut niin pitkään, kun on suunnitellut syömisiään. Jossain vaiheessa sitten taas on huomannut, että kyllähän tuota on. Jossain vaiheessa sitä ajatteli, että dietissä oleellista olisi reverse, mutta ei sekään ole oleellista. Oleellista on oikeaksi koettu paino.
Nyt edellisellä kerralla otin toisenlaisen lähestymistavan painon pudottamiseen. Ajattelin, että en mieti painon pudottamista. En tee työtä painon pudottamisen eteen. Sallin sen vain pudota ja annan luvan painon tippumiseen.
Joitakin päätöksiä tähän myös liittyi.
a) ei limppareita. Tällä ei käytännössä ole merkitystä, sillä limuja tuli aiemminkin juotua ehkä kerran viikossa. Tätä ei myöskään jää millään tavalla kaipaamaan, joten sen voi heivata huutintuuttiin ilman, että tarvitsee asiasta vaivata.
b) Ei makeisia eikä leivonnaisia. Vähän vastaava asia, mitä limpparinkin kanssa. Ei olennaista merkitystä, sillä aiemminkaan näitä ei ole oikein kulunut. Aina sitä mieluummin valitsee suolaisen kuin makean. Suklaa ja jäätelö jää sallituksi.
c) sitten merkittävä muutos. Ei kokonaisia pizzoja tai kebabeja. Tällaiset kerran tai kaksi viikossa toistuneet pommit opettavat syömään liikaa. Ne pois. Ei mitään sikamättöjä.
d) ja aina jos tekee mieli haukata jotain, niin ota hedelmiä
---
Se tärkein juttu painon pudottamisessa siis oli, että
a) etsitään se merkittävin syy siihen, että paino on noussut (muutaman kerran viikossa toistuva ylensyönti, joka opettaa muutenkin syömään liikaa).
b) Ei laihduteta eikä pudoteta painoa. Annetaan sille lupa tippua. Ei mitään henkistä kuormaa asiasta. Koko asia huomattavalla välinpitämättömyydellä ja huolimattomuudella.
---
Nyt siis miinus 28 kg. Enkä varmasti enää koskaan diettaa
Viimeksi muokattu:
