Glomerulussuodosnopeus (GFR) lasketaan labrakohtaisesti muutamilla erilaisilla kaavoilla, joissa on yhtenä muuttujana aina veren kreatiniinipitoisuus. Kreatiniini on kreatiinin aineenvaihduntatuote, joten kun sitä nautitaan lisäravinteena niin kreatiniinipitoisuus nousee veressä ja laskennallinen glomerulussuodosnopeus on tällöin myös alhaisempi. Keskivertoa lihaksikkaammalla, paljon proteiinia syövällä ja kovaa treenaavalla henkilöllä veren kreatiniinipitoisuus saattaa usein olla lähtökohtaisesti jo hieman viitearvojen ylikin, munuaisten ollessa kuitenkin täysin terveet. Siksi laboratorioiden käyttämiä laskukaavoja ei voida pitää täysin luotettavina munuaistoiminnan mittareina, koska ne eivät tietääkseni Suomessa koskaan ota huomioon henkilön lihasmassaa, joka on kuitenkin merkittävä tekijä asiaa tutkittaessa. Nykytietämyksen mukaan luotettavin testi munuaistoimintaa tutkittaessa on ilmeisesti Kystatiini C, koska se ei ole riippuvainen lihasmassasta. Kyseinen testi on kuitenkin hieman hankalahkosti saatavissa ja kalliin puoleinenkin.
Korjatkaa joku jos on puutteita!
PS. Itselläni on ollut suurentunut veren kreatiniinipitoisuus ja sitä kautta alentunut laskenallinen GFR koko treeniurani ajan, eli yli 15-vuotta jo. P-Krea on itselläni kokoajan n. 110 umol/L paikkeilla, ja erään kovan dieetin jälkeen kehon ollessa kuiva, oli arvo kerran 127 umol/L. Saan kreatiniiniarvon laskemaan viitevälin sisään pitämällä taukoa treenistä ja vähentämällä proteiinin saantia ruokavaliossa. Huvittavaa sinänsä että TK-lääkärit ja työterveyslääkärit ovat useaan kertaan diagnosoineet mulla 'lievän munuaisten vajaatoiminnan', joka sitten aina parissa viikossa kuitenkin 'korjaantuu' kun teen tarvittavat kevennykset. Jos munuaisissa olisi oikeasti vikaa, niin ei niitä nyt millään treenaamattomuudella ja kanan syönnin vähentämisellä hetkessä korjattaisi. Tämän takia aion oman mielenrauhani vuoksi tuon Kystatiini C:n käydä ottamassa, jahka löydän laboratorion mistä sen saa ostettua.