Kreatiini ja GFRe

Liittynyt
9.6.2023
Viestejä
1
Onko se nyt niin että kreatiinin käyttö sotkee GFRe testin tuloksen ja siitä ei tartte välittää? Mulla oli selkeästi alentunut GFRe ja jätin kreatiinin pois ja otin testin uudelleen ja se oli taas normaali. Eli johtuu tosta kreatiinista. Mut lääkäri sanoi ettei sais kreatiinia nyt sitten syödä. Koen kuitenkin et siitä on etua treenissä ja haluaisin jatkaa käyttöä. Onks muilla ollut tällaisesta kokemusta? Mikä lääkäri noita tuloksia osaisi oikeasti tulkita kun tuntuu et ainakaan toi mun peruslekuri ei oo koskaan mistään kreatiniista kuullutkaan.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Glomerulussuodosnopeus (GFR) lasketaan labrakohtaisesti muutamilla erilaisilla kaavoilla, joissa on yhtenä muuttujana aina veren kreatiniinipitoisuus. Kreatiniini on kreatiinin aineenvaihduntatuote, joten kun sitä nautitaan lisäravinteena niin kreatiniinipitoisuus nousee veressä ja laskennallinen glomerulussuodosnopeus on tällöin myös alhaisempi. Keskivertoa lihaksikkaammalla, paljon proteiinia syövällä ja kovaa treenaavalla henkilöllä veren kreatiniinipitoisuus saattaa usein olla lähtökohtaisesti jo hieman viitearvojen ylikin, munuaisten ollessa kuitenkin täysin terveet. Siksi laboratorioiden käyttämiä laskukaavoja ei voida pitää täysin luotettavina munuaistoiminnan mittareina, koska ne eivät tietääkseni Suomessa koskaan ota huomioon henkilön lihasmassaa, joka on kuitenkin merkittävä tekijä asiaa tutkittaessa. Nykytietämyksen mukaan luotettavin testi munuaistoimintaa tutkittaessa on ilmeisesti Kystatiini C, koska se ei ole riippuvainen lihasmassasta. Kyseinen testi on kuitenkin hieman hankalahkosti saatavissa ja kalliin puoleinenkin.

Korjatkaa joku jos on puutteita!

PS. Itselläni on ollut suurentunut veren kreatiniinipitoisuus ja sitä kautta alentunut laskenallinen GFR koko treeniurani ajan, eli yli 15-vuotta jo. P-Krea on itselläni kokoajan n. 110 umol/L paikkeilla, ja erään kovan dieetin jälkeen kehon ollessa kuiva, oli arvo kerran 127 umol/L. Saan kreatiniiniarvon laskemaan viitevälin sisään pitämällä taukoa treenistä ja vähentämällä proteiinin saantia ruokavaliossa. Huvittavaa sinänsä että TK-lääkärit ja työterveyslääkärit ovat useaan kertaan diagnosoineet mulla 'lievän munuaisten vajaatoiminnan', joka sitten aina parissa viikossa kuitenkin 'korjaantuu' kun teen tarvittavat kevennykset. Jos munuaisissa olisi oikeasti vikaa, niin ei niitä nyt millään treenaamattomuudella ja kanan syönnin vähentämisellä hetkessä korjattaisi. Tämän takia aion oman mielenrauhani vuoksi tuon Kystatiini C:n käydä ottamassa, jahka löydän laboratorion mistä sen saa ostettua. Puoskarien moraalisaarnoja kehonrakennuksesta ja siihen liittyvistä asioista en lähde asian suhteen enää kuuntelemaan, kun eivät tunnu olevan perillä tästä asiasta yhtään.
 
Mulla myös lähes joka vuosi ollut P-krea koholla --> 120 saakka mutta lekurit todennu vaan että johtuu reenistä ja muut markkerit mm. kusen albumiini kun on ok niin ei hätää. Dieetillä mulla tuo arvo taas laski pitkästä aikaa normirajoihin 90 paikkeille.
 
Tämän takia aion oman mielenrauhani vuoksi tuon Kystatiini C:n käydä ottamassa, jahka löydän laboratorion mistä sen saa ostettua. Puoskarien moraalisaarnoja kehonrakennuksesta ja siihen liittyvistä asioista en lähde asian suhteen enää kuuntelemaan, kun eivät tunnu olevan perillä tästä asiasta yhtään.

Varmaan lähes kaikissa labroissa. Synlabissa esimerkiksi.
 
Varmaan lähes kaikissa labroissa. Synlabissa esimerkiksi.
Niin saakin näköjään Synlabilta ainakin. Heidän tuotevalikoimassaan testi ei näy, mutta soittamalla ilmeisesti saa ainakin, koska maininta testistä kuitenkin sivuilta löytyy. Kiitos.
 
Glomerulussuodosnopeus (GFR) lasketaan labrakohtaisesti muutamilla erilaisilla kaavoilla, joissa on yhtenä muuttujana aina veren kreatiniinipitoisuus. Kreatiniini on kreatiinin aineenvaihduntatuote, joten kun sitä nautitaan lisäravinteena niin kreatiniinipitoisuus nousee veressä ja laskennallinen glomerulussuodosnopeus on tällöin myös alhaisempi. Keskivertoa lihaksikkaammalla, paljon proteiinia syövällä ja kovaa treenaavalla henkilöllä veren kreatiniinipitoisuus saattaa usein olla lähtökohtaisesti jo hieman viitearvojen ylikin, munuaisten ollessa kuitenkin täysin terveet. Siksi laboratorioiden käyttämiä laskukaavoja ei voida pitää täysin luotettavina munuaistoiminnan mittareina, koska ne eivät tietääkseni Suomessa koskaan ota huomioon henkilön lihasmassaa, joka on kuitenkin merkittävä tekijä asiaa tutkittaessa. Nykytietämyksen mukaan luotettavin testi munuaistoimintaa tutkittaessa on ilmeisesti Kystatiini C, koska se ei ole riippuvainen lihasmassasta. Kyseinen testi on kuitenkin hieman hankalahkosti saatavissa ja kalliin puoleinenkin.

Korjatkaa joku jos on puutteita!

Ei ole virheitä, mutta lisäisin tähän vielä, että tavoitteellisilla salitreenaajilla useimmiten (väittäisin +90% porukasta) GFR ja kreatiniini ovat viitteiden ulkopuolella eikä siinä mitään vaarallista, koska eipä niitä viitteitä ole treenaavalla kansanosalla määritetty ... ja näin siis ihan ilman lisäravinnekreatiininkin käyttöä, koska periaatteessa nuo virheet tulevat enemmän lihasmassan määrästä.

Ei siis lähtökohtaisesti mitään tarvetta olla näiden pohjalta huolissaan munuaisistaan, mutta jos silti on, niin kystatiini-C kertoo munuaisten toiminnasta suoraan. GFR ja P-Krea vain välillisesti.
 
Kerron tähänkin jos jotakuta kiinnostaa. Mittautin nyt Synlabilla (kiitos vinkistä @Force) tuon Kystatiini C arvon, ja mittaustulos oli 0.75 mg/l (viitearvo <1.2), joten hyvin pelaa munuaiset.
Glomerulussuodosnopeus (GFR) lasketaan labrakohtaisesti muutamilla erilaisilla kaavoilla, joissa on yhtenä muuttujana aina veren kreatiniinipitoisuus. Kreatiniini on kreatiinin aineenvaihduntatuote, joten kun sitä nautitaan lisäravinteena niin kreatiniinipitoisuus nousee veressä ja laskennallinen glomerulussuodosnopeus on tällöin myös alhaisempi. Keskivertoa lihaksikkaammalla, paljon proteiinia syövällä ja kovaa treenaavalla henkilöllä veren kreatiniinipitoisuus saattaa usein olla lähtökohtaisesti jo hieman viitearvojen ylikin, munuaisten ollessa kuitenkin täysin terveet. Siksi laboratorioiden käyttämiä laskukaavoja ei voida pitää täysin luotettavina munuaistoiminnan mittareina, koska ne eivät tietääkseni Suomessa koskaan ota huomioon henkilön lihasmassaa, joka on kuitenkin merkittävä tekijä asiaa tutkittaessa. Nykytietämyksen mukaan luotettavin testi munuaistoimintaa tutkittaessa on ilmeisesti Kystatiini C, koska se ei ole riippuvainen lihasmassasta. Kyseinen testi on kuitenkin hieman hankalahkosti saatavissa ja kalliin puoleinenkin.

Korjatkaa joku jos on puutteita!

PS. Itselläni on ollut suurentunut veren kreatiniinipitoisuus ja sitä kautta alentunut laskenallinen GFR koko treeniurani ajan, eli yli 15-vuotta jo. P-Krea on itselläni kokoajan n. 110 umol/L paikkeilla, ja erään kovan dieetin jälkeen kehon ollessa kuiva, oli arvo kerran 127 umol/L. Saan kreatiniiniarvon laskemaan viitevälin sisään pitämällä taukoa treenistä ja vähentämällä proteiinin saantia ruokavaliossa. Huvittavaa sinänsä että TK-lääkärit ja työterveyslääkärit ovat useaan kertaan diagnosoineet mulla 'lievän munuaisten vajaatoiminnan', joka sitten aina parissa viikossa kuitenkin 'korjaantuu' kun teen tarvittavat kevennykset. Jos munuaisissa olisi oikeasti vikaa, niin ei niitä nyt millään treenaamattomuudella ja kanan syönnin vähentämisellä hetkessä korjattaisi. Tämän takia aion oman mielenrauhani vuoksi tuon Kystatiini C:n käydä ottamassa, jahka löydän laboratorion mistä sen saa ostettua.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom