"Pakkorokotukset" käynnissä Suomessakin omikronin ansiosta. Pian ei voi enää kukaan valita kohtaako viruksen rokotettuna vai ilman rokotusta.
TS 5.1.22
Tartuntamäärät todellisuudessa 5–10-kertaisia
Rajusti leviävä omikronepidemia koettelee sairaaloita lähiviikkoina kovemmin kuin aiemmat koronavariantit.
HUSIN MARKKU MÄKIJÄRVI ARVIOI OMIKRONIN LEVIÄMISEN OLEVAN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA HUIPUSSAAN TAMMIKUUN JÄLKIPUOLISKOLLA.
Joonas Kuikka
Turun Sanomat/LM
Päivittäiset koronatartunnat ovat nousseet ennätystasolle Suomessa omikronin rajun leviämisen takia.
Tiistain luku oli lähes 5 500 uutta tartuntaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) raportoima määrä on kuitenkin rajusti alakanttiin, sillä testaus on tukossa etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa omikrontartuntoja on eniten.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja
Markku Mäkijärvi kertoo, että potilaita on lisää etenkin erikoissairaanhoidossa ja kaupunginsairaaloissa.
Suomessa on noin neljäsataa koronapotilasta sairaalassa, enemmän kuin koskaan aiemmin koronaepidemian aikana.
Heistä tehohoidossa on reilut 50, mikä taas on vähemmän kuin pahimpina aikoina. Pelkästään Husin alueella on puolet näistä potilaista.
– Potilasmäärät tulevat valitettavasti viikon parin ajan nousemaan. Tehohoitopotilaiden määrä ei ole vielä lähtenyt jyrkempään kasvuun. Se reagoi viiveellä, Mäkijärvi sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa ei ole vielä varmaa tietoa, ovatko omikronin oireet lievempiä kuin edellisen valtamuunnoksen deltan. Maailmalta on kuitenkin viitteitä, että omikron olisi lievempi virusmuunnos.
Pääkaupunkiseudun tartuntatilanne on puolestaan koko Suomessa olennaista tietoa, koska muu maa seuraa epidemiassa hieman perässä.
Husin infektiotautien ylilääkärin
Asko Järvisen mukaan omikronin myötä sairaaloissa näkyy se uusi piirre, että osa potilaista on tullut sairaalaan muusta syystä kuin koronatartunnan takia, ja tartunta on havaittu testillä. Se kuvastaa epidemian laajuutta.
– Silloin koronatauti ei ole vakava, mutta heidät tilastoidaan sairaalassa oleviksi koronapotilaiksi.
Päivystyksessä on havaittu, että koronapotilaita pystytään kotiuttamaan sairaaloista enemmän kuin aiemmin.
– Ehkä se kertoo siitä, että kunto on parempi. Hapettumisongelma ei ole samaa luokkaa, Järvinen sanoo.
Hän kuitenkin muistuttaa, että yli 50-vuotiailla omikron on ollut pitkään oireita aiheuttava virustauti, vaikka heillä olisi rokotussuoja.
Sairaalassa näkyy se, että rokottamattomat sairastuvat edelleen rokotettuja herkemmin vakavasti – myös omikronin tapauksessa.
Husin toimitusjohtaja Markku Mäkijärvi arvioi, että pääkaupunkiseudulla omikronin leviämisen huippu ajoittuu tammikuun jälkipuoliskolle. Hän perustaa arvionsa siihen, että Tanskan epidemia on hieman Suomea edellä. Tanskassa omikronin huippu on tulossa vastaan tammikuun puolivälissä.
Sairaalahoidon tarve jatkaa todennäköisesti nousuaan vielä hieman epidemian huipun jälkeen.
Pääkaupunkiseudulla testaus ja jäljitys eivät ole pysyneet räjähdysmäisesti levinneen omikronin perässä.
– Omikronin tartuntamäärät ovat moninkertaisia, jopa 5–10-kertaisia todellisuudessa, Mäkijärvi sanoo.
Korkea määrä pääkaupunkiseudulla selittyy myös oireettomilla ja hyvin lieväoireisilla tartunnoilla.
Mäkijärven mukaan tartunnanjäljitys ja testaus on keskitetty korkean riskin kohteisiin, kuten hoivalaitoksiin ja terveydenhuollon yksiköihin.
Kiristynyt koronatilanne ei näy ainoastaan sairaalahoidon tarpeena, vaan myös sairaalatyöntekijöiden sairauspoissaoloina ja karanteeneina.
Husin hallinnollinen ylilääkäri
Veli-Matti Ulander kertoo, että henkilöstöä on poissa hyvin paljon. Päällekkäin osuvat joululomat ja omikrontartuntojen lisääntyminen henkilökunnan joukossa.
Tartunnat eivät kuitenkaan tule sairaalatyöskentelystä.
– Koska tartuntamäärät ovat korkeat, työntekijöille tulee paljon altistumisia vapaa-ajalla ja perheen kautta. Sairaalan sisällä pystymme suojautumaan suhteellisen hyvin, Ulander sanoo.
Hänen mukaansa sairaalatyöntekijät ovat hyvin rokotettuja. Jo 47 prosenttia on saanut kolmosrokotteen.
Henkilökunnan karanteeni omikrontartunnan aikana kestää kymmenen vuorokautta. Hus on esittänyt karanteenin lyhentämistä seitsemään vuorokauteen, jos työntekijä on silloin oireeton. Näin henkilöstöpula helpottaisi.
Mäkijärven mukaan työntekijöiden karanteeneja on käytännössä pakko lyhentää, jotta muutkin yhteiskunnan kriittiset toiminnot turvataan. Hus toivoo kansallista linjausta karanteenien kestoon.
Tällä hetkellä Hus keskittyy hoitamaan vaan akuuttitapauksia terveydenhuollossa.
www.helsinginuutiset.fi
