- Liittynyt
- 17.8.2006
- Viestejä
- 16 394
KANTA-HÄMEEN keskussairaalassa Hämeenlinnassa nopeasti levinneessä sairaalaepidemiassa on tähän mennessä todettu sata tartuntaa.
Tartunnan saaneista on tähän mennessä kuollut 17 ihmistä.
Tartuntaketju lähti liikkeelle toukokuun alussa sairaalahoidossa olleesta potilaasta, jonka tartunta liittyi matkustamiseen.
”Hänen lähikontaktinsa oli matkustanut Euroopan ulkopuolella”, Kanta-Hämeen johtajaylilääkäri Sally Leskinen sanoo.
Sen jälkeen toukokuun 12. päivänä huomattiin, että sairaalassa oli kahdella erillisellä osastolla covid-tartunnat.
”Ensimmäisestä potilaasta virus on levinnyt eteenpäin oireettoman henkilökunnan kautta”, Leskinen kertoi.
Tässä vaiheessa Kanta-Hämeen sairaalassa aloitettiin laajat potilaiden ja henkilökunnan koronavirusseulonnat.
KANTA-HÄMEEN tartuntaketjussa on sairastunut yhteensä 57 potilasta ja 42 työntekijää. Potilaista 41 oli saanut rokotuksen kertaalleen ja kaksi täyden kahden rokotuksen sarjan.
Kuolleista kolmella neljäsosalla covid-19-taudin arvioidaan vaikuttaneen kuolemaan suoraan. Neljäsosalla oli vakava sairaus, joten koronavirustartunta ei ollut yksin varsinainen kuolinsyy.
Kuolleista yksi oli saanut kaksi rokotetta, 11 yhden rokotteen ja viisi oli täysin rokottamattomia. Menehtyneiden iät vaihtelivat 60 vuoden ja sadan vuoden välillä, keskimäärin he olivat noin 80-vuotiaita.
HOITOHENKILÖKUNNASTA 42 sai koronatartunnan. Heistä 17 oli saanut täyden rokotesarjan eli kaksi rokotusta. Kaksi hoitohenkilökunnasta oli saanut ensimmäisen annoksen ja toinen heistä oli jo kerran sairastanut covid-19-taudin.
Lisäksi sairastuneista työntekijöistä 23 oli täysin rokottamattomia, jotka eivät olleet vakinaista henkilökuntaa tai eivät olleet suoraan potilastyössä.
”Esimerkiksi epidemiahetkellä harjoittelussa olleista kymmenestä opiskelijasta seitsemän sai covid-tartunnan. Opiskelijoita ei ole THL:n linjausten mukaan voitu ottaa mukaan osaksi kriittistä sote-henkilökuntaa”, Sally Leskinen kertoo.
Heidän oireensa vaihtelivat lievästä tukkoisuudesta yskään, kuumeeseen ja väsymykseen.
Hoitohenkilökunnasta valtaosa oli saanut Pfizerin ja Biontechin rokotteen.
Brittitutkimuksen perusteella tiedetään, että Pfizerin ja Biontechin rokote antaa vain 33-prosenttisen suojan tartuntoja vastaan yhden rokoteannoksen saaneille. Kaksi kertaa rokotettuja se suojaa tutkimuksen mukaan 88-prosenttisesti.
OSASTOILLA työskenteli 46 vakituista työntekijää, joista 43 oli saanut täyden rokotussarjan. Hoitohenkilökunta laitettiin karanteeniin ja heiltä mitattiin CT-arvot, jotka kertovat siitä, tartuttavatko he virusta eteenpäin.
”Näimme selkeästi, että kaksi rokotetta saaneilla, ei-riskiryhmään kuuluneilla ei tullut vaikeita taudinkuvia. Rokotukset pelastivat paljon”, Sally Leskinen sanoi.
Hänen mukaansa kävi ilmi, että myös rokotettujen keskuudessa voi olla ”viruslinkoja”. Tämä tarkoittaa, että jotkut ihmiset tartuttavat koronavirusta huomattavasti tehokkaammin kuin toiset.
”VIIMEISTEN parin viikon aikana jatkohoitopaikkojen tilanne on ollut kriittinen. Edelleen laskemme päivittäin, kuinka sängyt ja hoitajat riittävät. Tilanne on kuitenkin kääntymässä parempaan suuntaan ja epidemia on rauhoittumassa”, johtajaylilääkäri Sally Leskinen sanoi tiedotustilaisuudessa.
HS vieraili sairaalaepidemiasta kärsivässä Hämeenlinnassa viime viikolla.
Tartunnan saaneista on tähän mennessä kuollut 17 ihmistä.
Tartuntaketju lähti liikkeelle toukokuun alussa sairaalahoidossa olleesta potilaasta, jonka tartunta liittyi matkustamiseen.
”Hänen lähikontaktinsa oli matkustanut Euroopan ulkopuolella”, Kanta-Hämeen johtajaylilääkäri Sally Leskinen sanoo.
Sen jälkeen toukokuun 12. päivänä huomattiin, että sairaalassa oli kahdella erillisellä osastolla covid-tartunnat.
”Ensimmäisestä potilaasta virus on levinnyt eteenpäin oireettoman henkilökunnan kautta”, Leskinen kertoi.
Tässä vaiheessa Kanta-Hämeen sairaalassa aloitettiin laajat potilaiden ja henkilökunnan koronavirusseulonnat.
KANTA-HÄMEEN tartuntaketjussa on sairastunut yhteensä 57 potilasta ja 42 työntekijää. Potilaista 41 oli saanut rokotuksen kertaalleen ja kaksi täyden kahden rokotuksen sarjan.
Kuolleista kolmella neljäsosalla covid-19-taudin arvioidaan vaikuttaneen kuolemaan suoraan. Neljäsosalla oli vakava sairaus, joten koronavirustartunta ei ollut yksin varsinainen kuolinsyy.
Kuolleista yksi oli saanut kaksi rokotetta, 11 yhden rokotteen ja viisi oli täysin rokottamattomia. Menehtyneiden iät vaihtelivat 60 vuoden ja sadan vuoden välillä, keskimäärin he olivat noin 80-vuotiaita.
HOITOHENKILÖKUNNASTA 42 sai koronatartunnan. Heistä 17 oli saanut täyden rokotesarjan eli kaksi rokotusta. Kaksi hoitohenkilökunnasta oli saanut ensimmäisen annoksen ja toinen heistä oli jo kerran sairastanut covid-19-taudin.
Lisäksi sairastuneista työntekijöistä 23 oli täysin rokottamattomia, jotka eivät olleet vakinaista henkilökuntaa tai eivät olleet suoraan potilastyössä.
”Esimerkiksi epidemiahetkellä harjoittelussa olleista kymmenestä opiskelijasta seitsemän sai covid-tartunnan. Opiskelijoita ei ole THL:n linjausten mukaan voitu ottaa mukaan osaksi kriittistä sote-henkilökuntaa”, Sally Leskinen kertoo.
Heidän oireensa vaihtelivat lievästä tukkoisuudesta yskään, kuumeeseen ja väsymykseen.
Hoitohenkilökunnasta valtaosa oli saanut Pfizerin ja Biontechin rokotteen.
Brittitutkimuksen perusteella tiedetään, että Pfizerin ja Biontechin rokote antaa vain 33-prosenttisen suojan tartuntoja vastaan yhden rokoteannoksen saaneille. Kaksi kertaa rokotettuja se suojaa tutkimuksen mukaan 88-prosenttisesti.
OSASTOILLA työskenteli 46 vakituista työntekijää, joista 43 oli saanut täyden rokotussarjan. Hoitohenkilökunta laitettiin karanteeniin ja heiltä mitattiin CT-arvot, jotka kertovat siitä, tartuttavatko he virusta eteenpäin.
”Näimme selkeästi, että kaksi rokotetta saaneilla, ei-riskiryhmään kuuluneilla ei tullut vaikeita taudinkuvia. Rokotukset pelastivat paljon”, Sally Leskinen sanoi.
Hänen mukaansa kävi ilmi, että myös rokotettujen keskuudessa voi olla ”viruslinkoja”. Tämä tarkoittaa, että jotkut ihmiset tartuttavat koronavirusta huomattavasti tehokkaammin kuin toiset.
”VIIMEISTEN parin viikon aikana jatkohoitopaikkojen tilanne on ollut kriittinen. Edelleen laskemme päivittäin, kuinka sängyt ja hoitajat riittävät. Tilanne on kuitenkin kääntymässä parempaan suuntaan ja epidemia on rauhoittumassa”, johtajaylilääkäri Sally Leskinen sanoi tiedotustilaisuudessa.
HS vieraili sairaalaepidemiasta kärsivässä Hämeenlinnassa viime viikolla.
