View: https://twitter.com/1st_sealord/status/1720324699299725631
View: https://twitter.com/freyhk/status/1720395856472686884
KEVÄÄLLÄ 2020 sosiaali- ja terveysministeriö (STM) lähestyi kansalaisia kirjeellä, jossa se antoi ohjeita koronavirukseen varautumisesta. Kaikkiin kotitalouksiin lähetetty kirje sisälsi vielä erikseen ohjeita yli 70-vuotiaille.
Vaasalainen Kalle Salo on nyt kaivanut kirjeen esille ja lukee sitä puhelimessa ääneen:
”Yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään lähikontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa...”
Salo on 78-vuotias eläkkeellä oleva patologian ylilääkäri, joka on elänyt karanteenia vastaavissa olosuhteissa kohta neljä vuotta. Hän on noudattanut kirjeen ohjeita säntillisesti ja noudattaa edelleen.
”Jos STM katsoo, ettei ikäihmisten ja riskiryhmien enää tarvitse koronalta suojautua, se pitäisi ilmoittaa heille kirjallisesti kuten karanteeniukaasikin. Muutoin on tulkittava, että se on voimassa toistaiseksi. Koronahan ei ole poistunut”, Salo sanoo.
HS KYSYI lukijoiltaan pandemian vaikutuksista ihmissuhteisiin. Salo oli yksi kyselyyn vastanneista.
Vaikutus on ollut merkittävä, hän kertoo.
Siitä lähtien, kun ministeriön kansalaiskirje kolahti luukusta, Salo on tilannut ruokaostokset kotiin. Hän ei ole liikkunut kodin ulkopuolella oikeastaan muuten kuin välttämättömillä asioilla, kuten lääkärissä ja apteekissa. Silloin hän on käyttänyt FFP2-maskia.
Lapsiaan tai lapsenlapsiaan Salo ei ole tavannut kohta neljään vuoteen.
”Onneksi on kuitenkin puhelimet ja näköpuhelut.”’
Hän tuskin muuttaisi mieltään, vaikka ministeriö nyt lähestyisi kansalaisia uudella kirjeellä, jossa se kehottaisi myös yli 70-vuotiaita jo elämään normaalia elämää.
”Korona nostaa taas kovasti päätään. Elokuun jälkeen jätevesimittausten korona-rna-pitoisuudet ovat lähteneet rakettimaiseen nousuun. Lapissa alkaa sairaalakuormitus jo tuntua.”
Salo ja hänen vaimonsa kuuluvat ikänsä vuoksi riskiryhmään. Vaimolla on myös perussairaus, joka lisää vakavan koronainfektion riskiä.
Pariskunta on saanut viisi rokotusta, mutta koronatautia he eivät ole sairastaneet.
VIIME kesänä pariskunta lipsui hetkellisesti tiukoista säännöistään ja tapasi sukua.
”Paikalla oli ihan pieni porukka, ja meillä oli vaimon kanssa maskit, jotka otimme pois vain kahvinjuonnin ajaksi.”
Muilla ei maskeja ollut.
”Sitä vähän ihmettelin. Mutta siitä selvittiin, eikä kukaan saanut tartuntaa.”
Viime kesänä oli myös tarkoitus, että lastenlapset olisivat tulleet käymään isovanhemmillaan. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin, kun pääkaupunkiseudulla asuvien lastenlasten olisi pitänyt matkustaa Vaasaan junalla.
”Riski tuntui liian suurelta. Vaikka he itse olisivatkin olleet oireettomia, he olisivat voineet kantaa taudin meille. He ovat taudin jo pariin kertaan sairastaneet.”
Salon mukaan heidän aikuiset lapsensa ymmärtävät vanhempien suhtautumisen koronavirukseen.
”Sen sijaan kaikki sukulaiset eivät ole ymmärtäneet.”
Salo ja hänen vaimonsa kuitenkin ulkoilevat paljon. Välillä he käyvät jossakin lähistöllä autoilemassa. Päivät kuluvat Salon mukaan arkisissa toimissa ja uutisia tai sosiaalista mediaa seuraten.
”Minulla tällainen sopii ihan hyvin. Vaimolle, joka on sosiaalisempi, tämä on ollut ehkä vaikeampaa.”
Salo sanoo, että totta kai eristyksessä eläminen välillä häntäkin harmittaa.
”Etenkin kun ei voi tietää, paljonko tässä on vuosia enää jäljellä.”
LÄÄKÄRINÄ Salo kertoo seuraavansa aktiivisesti niin koronatilannetta kuin siitä annettavia tiedotteitakin. Tärkein niistä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viikoittain julkaistava jätevesiraportti.
Hän seuraa myös kansainvälistä tilannetta ja keskustelee aiheesta kollegoidensa kanssa.
”Koska en itse ole epidemiologi enkä virologi vaan patologi, joudun tulkitsemaan lukemaani medisiinisen yleissivistykseni rajoissa.”
Lisäksi viestittely lääkärikollegoiden kanssa täyttää sosiaalisen elämän vajetta. Salon mukaan osa on samoilla linjoilla hänen kanssaan ja välttelee yhä vähintäänkin ihmisjoukkoja, kun taas osa suhtautuu aivan päinvastaisesti.
”Mutta sitten heitä on kuitenkin harmittanut, kun ovat tulleet etelänreissulta koronan kanssa. Monella näistä kollegoistakin alkaa jo olla ikää, mutta tietääkseni kukaan ei ole koronaan kuollut.”
SALOA hämmästyttää etenkin monien ikätovereiden välinpitämättömyys koronavirusta kohtaan.
”Se on ihan höpöpuhetta, kun jotkut sanovat, ettei koronalta voi välttyä, ja nostavat kädet pystyyn. Kyllä voi. Olen ollut itse viimeksi flunssassa vuonna 2019.”
Salon mielestä ministeriön kansalaiskirje – jota ei siis edelleenkään ole peruttu – olisi kaikkien hyvä taas muistaa, kun flunssakausi alkaa.
”Jokaisen olisi jälleen hyvä miettiä omia toimiaan tartuntatautien näkökulmasta ja ehkäistä turhia riskejä.”
Salo kertoo lukeneensa juuri paikallisesta lehdestä, että esimerkiksi käsidesiä ei enää ole aina saatavilla kaupoissa.
SALO ei tietenkään tosissaan odota, että sosiaali- ja terveysministeriö lähestyisi ikäihmisiä uudella kirjeellä, jossa se kehottaisi jo unohtamaan vuoden 2020 koronaohjeet.
”Ei vastuullinen terveysviranomainen edes voisi antaa sellaista kehotusta, jossa todettaisiin, ettei taudin leviämistä tarvitse enää välttää. Otaksun, että STM toivoo vain kansan hiljalleen unohtavan vuoden 2020 tiukat velvoitteet.”
www.is.fi
/cloudfront-us-east-2.images.arcpublishing.com/reuters/F3TPSSXRS5NRZII7GFXEGTWW3A.jpg)
www.reuters.com