Rautio pukee harvinaisen hyvin sanoiksi omatkin fiilikset, eikä tämä rajoitu todellakaan pelkästään tähän koronapaskaan...
Petri Rautio:
Jotenkin tämä ihmisten loputon typeryys meinaa alkaa näivettämään omaakin jaksamista. Ihmiset, ainakin huolestuttavan suuri osa heistä, eivät ilmeisesti edes halua enää olla vapaita ja päättää itse asioistaan ja valinnoistaan. On satavarmaa, etten tule ikinä ottamaan ensimmäistäkään koronapiikkiä saati kulkemaan ympäriinsä kumarrellen, ryömien ja konttaillen jokin täysin turha paskavaippa naamassa. Joku verovaroilla loisiva ja korruptiorahaa hyvävelisysteemistä saava simputtamisesta nauttiva mulkkuko alkaisi yhtäkkiä sanelemaan minulle mitä minun kuuluu tehdä ja miten elämääni elää? Ei tule tapahtumaan. Ja jos tarpeeksi ahtaalle ajetaan olen niitä ihmisiä jotka muuttuvat oikeasti vaaralliseksi. Minä en tule ikinä alistumaan pienen piirin aivopesuun ja pelotteluun. Tämä järjettömyys on ollut alusta asti täysin käsittämätöntä. En pysty ymmärtämään, miten jopa terveysalan ihmiset jotka ovat saaneet sentään koulutuksen ja kaiketi ymmärtävät ainakin asioiden perusteita menivät alusta asti tähän kyykytys- ja alistusoperaatioon mukaan. Jopa maallikko tiesi, että ei-kirurgisilla maskeilla ei ole edes nollavaikutusta viruksen leviämiseen, silti sadat miljoonat tai miljardit pitivät niitä. Itse asiassa huolestuttavan moni pitää edelleen. On jotenkin surullista katsella ihmisiä näin keskellä kesää kolmenkymmen asteen helteellä ja yli yhdeksänkymmenen prosentin ilmankosteudella viuhtomassa menemään pelokkain silmin tena naamassa katseen kertoessa, että he aidosti uskovat henkensä ja elämänsä olevan tuon uskollisuustalismanin varassa. Kyse on joukkoon kuulumisesta. Hyväksymisen tarvoittelusta ja alistumisesta. Halusta osoittaa kuuliaisuutta ja alemmuutta koska muutkin tekevät niin. Mistään muusta tässä ei ole kysymys ollut missään vaiheessa. Ihmiset on saatu pelkäämään ja nyt he säikkyvät jopa omaa varjoaan. Kokonaiset kansakunnat pantiin joitain harvoja poikkeuksia lukuunottamatta täysin kyykkyyn ja nyt siellä ollaan kyykitty jo niin kauan ettei suurin osa enää koskaan pääse sieltä kyykystään ylös.