- Liittynyt
- 17.8.2006
- Viestejä
- 16 318
Joo noi on ilmotuksia. Riippumatta onko syyllinen rokote vai ei. Varmasti osa pitää paikkansakkin, en minä sitä.
Tossa loppuraportti sikainfluenssapiikin haittavaikutuksista. Sikapiikkiin ilmoitettiin kuolleen kaksi ihmistä (pelkkä ilmoitus, ilmeisesti ei johtunut piikistä). Sikapiikki jaettiin noin puolelle väestöstä, eli noin 2,7 miljoonaa annosta. Koronarokotteita jaettu 8,2 miljoonaa annosta, 130:n ilmoitettu kuolleen. 1-2 piikkikuolemaa myönnetään virallisesti. Loput kuitataan sattumaksi tai "ei voi olla varmoja johtuiko piikistä".
Eli sikapiikkiä piti jakaa noin 1,35 miljoonaa annosta, että saatiin yksi kuolinepäily. Koronarokotetta pitänyt jakaa noin 63000 kappaletta yhtä kuolinilmoitusta kohden. Toki, suurin osa kuolinilmoituksista koronapiikin kohdalla on tehty ikääntyneiden ihmisten rokotuksista.
Vertailun vuoksi myös: sikapiikistä tehtiin yhteensä 253 vakavaa haittavaikutusilmoitusta eli noin 10000 rokoteannosta yhtä vakavaa haittailmoitusta kohden. Koronapiikkien kohdalla vaaditaan 2050 annosta yhtä vakavaa haittailmoitusta kohden.
Toki nämäkin erot voi selittää sillä pois, että nykyään myös kuluttajat voivat tehdä ilmoituksen. Ennen vain lääkärit.


Mikko Tiihonen (erikoislääkäri)
@MikkoTiihonen
Haittavaikutusrekistereihin halutaan kerätä tietoa matalalla kynnyksellä, jotta harvainaisetkin haittavaikutukset voitaisiin tunnistaa. Tämän takia ilmoitusten tekijöille ei ole asetettu pätevyysvaatimuksia, eikä haittavaikutuksia rajata ajallisesti suhteessa rokotukseen.
Noin 80% aikuisväestöstä on saanut kaksi rokoteannosta vuoden sisällä. On selvää että näille ihmisille voi tulla terveysongelmia, sillä rokote ei estä muita sairauksia. On luonnollista epäillä sairastumisen johtuneen rokotuksesta, mikä johtaa helposti haittavaikutusilmoitukseen.
Suomessa kuolee joka vuosi 13000 ihmistä sydäninfarktiin. 80% suomalaisista on ollut rokotettuna keskimäärin noin 6 kk. Siis 5200 kuolemaa on sattunut rokotuksen jälkeen - ilman että rokote olisi syynä. Kuitenkin nämä kaikki voitaisiin ilmoittaa ja rekisteröidä rokotehaittoina.
Influenssarokotteen tai muun pitkään käytetyn rokotteen jälkeen tapahtuneina nämä luonnolliset kuolemat eivät juuri aiheuttaisi epäilyksiä, mutta koronarokotteeseen liittyvän poikkeuksellisen huomion takia monet näistä päätyvät haittavaikutusilmoituksiin.
Sama pätee muihinkin sairauksiin: Covid-19:aa lukuunottamatta koronarokote ei suojaa niiltä, joten niistäkin suuri osa on tullut rokotetuille ihmisille. Jos rokotekattavuus saataisiin nousemaan 100%:iin, voitaisiin jokainen sairastuminen ilmoittaa rokotehaittana.
Useimmat lienevät nyt samaa mieltä, että haittailmoitusten lukumääristä ei voida vetää johtopäätöksiä koronarokotteen turvallisuudesta. Tähän tarvitaan syvällisempää ymmärrystä ja vertailua epäiltyjen haittavaikutusten ilmenevyyteen rokottamattomassa väestössä.
Viimeksi muokattu: