Korkea syke

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja greu
  • Aloitettu Aloitettu

greu

Liittynyt
19.8.2010
Viestejä
1
Käyn paljon ryhmäliikuntatunneilla (step, xycling ym.) ja harrastan muutenkin enemmän aerobista kuin lihaskuntoliikuntaa. Mua on kuitenkin alkanut mietityttämään mun erityisen korkea syke. Aiemmin se ei oo mua häirinnyt, mutta kun ohjaaja vaikka xyclingissa sanoo ylämäen kohdalla että nyt saa syke nousta vaikka 150een, niin mulla huitelee helposti jossain 170-180 välillä. Ja melkein jokaisen kunnon treenin kanssa mulla on average-syke jotain 160-170 välillä. En koe, että mulla olisi huono kunto, oon urheillut koko ikäni, joskus tietty enemmän ja joskus vähemmän, mutta ryhmäliikuntaa jo monta vuotta. Hölkätäkään en voi ilman, että syke nousisi heti yli 170. Onko ainoa vastaus tähän huono kunto, vai voiko joillain vaan olla synnynnäisesti korkeampi syke?
 
Maksimisyke on täysin henkilökohtainen asia. Toisella se voi olla 185 ja toisella 225. Kyseisten henkilöiden kunnosta maksimisyke ei kerro yhtään mitään.
 
Ei korkeampi syke automaattisesti tarkoita, että on huono kunto. Mulla myös syke vetelee hyvällä peruslenkillä välillä 160-170...silti pystyn esim. juttelemaan kaverin kanssa, eli en ole erityisen hengästynyt.

Ei treenatessa kannata vertailla omaa syketasoa muihin ihmisiin, vaan kiinnittää huomio ennemminkin siihen oletko yhtä hengästynyt ym. kuin muut..
 
..ja toisaalta taas kannattaa treenata sitä peruskestävyyttä, eli alle 140 syke (mittarin kanssa). Jos on aina tehnyt tietyllä sykealueella treeniä, se ei tunnu missään ja luulee menevänsä kevyesti. Kunto ei kuitenkaan nouse, jos pohja ei ole kunnossa.. eli siis, jos pk on kohdillaan, syke nousee hitaammin ja laskee takaisin perustasolle nopeammin. Jos on huono pk, syke nousee salamana ja laskee hitaasti.

Jos kerran viikossa vähän lenkkeilee, niin ei ole juurikaan väliä millä sykkeellä sen tekee. Mutta jos treenaa tavoitteellisesti ja vieläpä monta kertaa viikossa, niin asiaan kannattaa kyllä vähän perehtyä. Step ja cycling kun yleensä eivät ole mitään matalasykkeisiä tunteja..
 
Jep jep, vaihtelu on treeneissä tärkeää. Jos aina menee samaa reittiä ja samalla teholla, kroppa tottuu siihen ja edistystä ei tapahdu.

Selvennän edellistä kommenttiani: jos syke nousee nopeasti ja korkealle, peruskunnossa on tod. näk. parannettavaa (ihan kuin Tähtityttö jo sanoikin). Mutta pelkkä sykelukema ei itsessään kerro henkilön kunnosta, koska toisen maksimisyke voi olla 170 ja toisen 225. Tällöin samalla teholla tehtävä treeni (esim 70% maksimisykkeestä) tuottaa ko. henkilöille aivan eri sykelukeman.
 
Yksi korkeasykkeinen ilmoittautuu. Itselläkin syke on todella korkealla aina lenkkeillessä. Oikeastaan minun on mahdoton juosta niin, ettei syke nousisi yli 145. Tänäänkin kävin n.8 kilometrin lenkin ja kun kotipihassa katoin keskisykkeeni mittarista niin taisi olla vähän päälle 160. Mutta toisaalta, eikös se PK (peruskuntoa) kohottava sykealue olekin 140-160, vai muistanko aivan väärin? Muutenkin olisin kiitollinen, jos joku viitsisi kirjoitella vähän tästä sykkeestä ja sykealueista tarkemminkin.
 
Tässä eräs näkemys syke- ja sykealueasiaan (the Karvonen method). Jotta sykealueet voi laskea, tulee olla tiedossa maksimisyke ja leposyke.

Kun maksimisykkeestä vähennetään leposyke, saadaan tulokseksi ns. sykereservi. Esimerkki: Maksimisyke 197 - leposyke 50 = sykereservi 147.

Sykealue 1 (helppo rasitus): palauttava
Tavoitesykkeen alaraja = sykereservi x 0.5 + leposyke (esim. 147 x 0.5 + 50 = tavoitesyke 123.5)
Tavoitesykkeen yläraja = sykereservi x 0.6 + leposyke (esim. 147 x 0.6 + 50 = tavoitesyke 138.2)
Esimerkkihenkilön sykkeen tulee tällä sykealueella pysyäkseen olla siis välillä 123-138

Sykealue 2 (kevyt rasitus): peruskestävyys
Tavoitesykkeen alaraja = sykereservi x 0.6 + leposyke (esim. 147 x 0.6 + 50 = tavoitesyke 138.2)
Tavoitesykkeen yläraja = sykereservi x 0.7 + leposyke (esim. 147 x 0.7 + 50 = tavoitesyke 152.9)
Esimerkkihenkilön sykkeen tulee tällä sykealueella pysyäkseen olla siis välillä 138-153

Sykealue 3 (keskiverto rasitus): perus/vauhtikestävyys
Tavoitesykkeen alaraja = sykereservi x 0.7 + leposyke (esim. 147 x 0.7 + 50 = tavoitesyke 152.9)
Tavoitesykkeen yläraja = sykereservi x 0.8 + leposyke (esim. 147 x 0.8 + 50 = tavoitesyke 167.6)
Esimerkkihenkilön sykkeen tulee tällä sykealueella pysyäkseen olla siis välillä 153-168

Sykealue 4 (kova rasitus): vauhtikestävyys
Tavoitesykkeen alaraja = sykereservi x 0.8 + leposyke (esim. 147 x 0.8 + 50 = tavoitesyke 167.6)
Tavoitesykkeen yläraja = sykereservi x 0.9 + leposyke (esim. 147 x 0.9 + 50 = tavoitesyke 182.3)
Esimerkkihenkilön sykkeen tulee tällä sykealueella pysyäkseen olla siis välillä 168-182

Sykealue 5 (maksimaalinen rasitus):maksimikestävyys
Tavoitesykkeen alaraja = sykereservi x 0.9 + leposyke (esim. 147 x 0.9 + 50 = tavoitesyke 182.3)
Tavoitesykkeen yläraja = sykereservi x 1.0 + leposyke (esim. 147 x 1.0 + 50 = tavoitesyke 197)
Esimerkkihenkilön sykkeen tulee tällä sykealueella pysyäkseen olla siis välillä 182-197


Ylläoleva on mukaileva suomennos kirjasta Climbing: Training for peak performance. (Clyde Soles, 2008, Mountaineers books.)
 
Aapelus sanoi:
Yksi korkeasykkeinen ilmoittautuu. Itselläkin syke on todella korkealla aina lenkkeillessä. Oikeastaan minun on mahdoton juosta niin, ettei syke nousisi yli 145. Tänäänkin kävin n.8 kilometrin lenkin ja kun kotipihassa katoin keskisykkeeni mittarista niin taisi olla vähän päälle 160. Mutta toisaalta, eikös se PK (peruskuntoa) kohottava sykealue olekin 140-160, vai muistanko aivan väärin? Muutenkin olisin kiitollinen, jos joku viitsisi kirjoitella vähän tästä sykkeestä ja sykealueista tarkemminkin.
Click to expand...


Jos olet aina lenkkeillyt juosten, niin en ihmettele, että et voi juosta ilman korkeita sykkeitä.
Itse luulin olevani pari vuotta sitten hyvässä kunnossa (no olinkin, jos perusperttiin vertaa) kun vedin jumppaa ja muuta pirusti. Vedän edelleen, mutta mukaan on tullut myös kävely palauttavana ja peruskestävyyttä kehittävänä treeninä. Tänä keväänä/kesänä olen ENSIMMÄISTÄ KERTAA ELÄMÄSSÄNI voinut juosta puolitoista tuntia niin, että syke pysyy alle 140!! Nyt olen oikeasti hyvässä kunnossa, kun en saa edes sauvojen kanssa kävellessä sykettä yli 120 (poikkeuksena ylämäet), ilman sauvoja päästään hädin tuskin yli sadan. Pari vuotta sitten kävellessä todella reippaasti syke nousi helposti yli 130, vaikka juosta jaksoinkin, niin syke oli heti 150 (tämä ei tuntunut missään, vaan piti havaita sykemittarista. Luulin juoksevani pk-alueilla).

Eli, kokeilepa minkälaiset sun sykkeet on kävellessä? Toi sun mainitsema sykealue menee hyvinkin siis vauhtikestävyyden puolelle, kuten jo tosta taulukosta ehkä havaitsit.

Aiheestahan voi kirjoitella kuinka paljon vaan mutta toivottavasti tämä käytännön esimerkki ja taulukko selventää. Jos haluat tietää omat tarkat rajasi, niin kuntotestiin mars ( ja absoluuttisia rajoja sekään ei kerro, mutta kuitenkin)..
 
Tähtityttö sanoi:
Jos olet aina lenkkeillyt juosten, niin en ihmettele, että et voi juosta ilman korkeita sykkeitä.
Itse luulin olevani pari vuotta sitten hyvässä kunnossa (no olinkin, jos perusperttiin vertaa) kun vedin jumppaa ja muuta pirusti. Vedän edelleen, mutta mukaan on tullut myös kävely palauttavana ja peruskestävyyttä kehittävänä treeninä. Tänä keväänä/kesänä olen ENSIMMÄISTÄ KERTAA ELÄMÄSSÄNI voinut juosta puolitoista tuntia niin, että syke pysyy alle 140!! Nyt olen oikeasti hyvässä kunnossa, kun en saa edes sauvojen kanssa kävellessä sykettä yli 120 (poikkeuksena ylämäet), ilman sauvoja päästään hädin tuskin yli sadan. Pari vuotta sitten kävellessä todella reippaasti syke nousi helposti yli 130, vaikka juosta jaksoinkin, niin syke oli heti 150 (tämä ei tuntunut missään, vaan piti havaita sykemittarista. Luulin juoksevani pk-alueilla).
Click to expand...

Oisko siulla juoksun ja (sauva)kävelyn taloudellisuus parantunut melko dramaattisesti jatkuvan harjoittelun johdosta? Vai menikö vaan liian kovilla tehoilla? Kestävyyskunto ei oo kaiketi kovinkaan lajiriippuvainen, jos jaksaa hiihtää kovaa 5h niin jaksaa kyllä ajaa fillarillakin kovaa 5h, edellyttäen tietysti, että taloudellisuus on vähintäänkin kohtuullinen.

Tähtityttö sanoi:
Eli, kokeilepa minkälaiset sun sykkeet on kävellessä? Toi sun mainitsema sykealue menee hyvinkin siis vauhtikestävyyden puolelle, kuten jo tosta taulukosta ehkä havaitsit.

Aiheestahan voi kirjoitella kuinka paljon vaan mutta toivottavasti tämä käytännön esimerkki ja taulukko selventää. Jos haluat tietää omat tarkat rajasi, niin kuntotestiin mars ( ja absoluuttisia rajoja sekään ei kerro, mutta kuitenkin)..
Click to expand...

Kuntotestihän kertoo arvot sitten siihen lajiin, millä se tehdään. Pitää ainakin tiedostaa erot esim. juoksun, hiihdon, pyöräilyn jne. välillä. Normi jampalle ja tytskälle (kuten itte) lienee toisaalta aika sama, millä lajilla testataan.
 
gaf sanoi:
Oisko siulla juoksun ja (sauva)kävelyn taloudellisuus parantunut melko dramaattisesti jatkuvan harjoittelun johdosta? Vai menikö vaan liian kovilla tehoilla? Kestävyyskunto ei oo kaiketi kovinkaan lajiriippuvainen, jos jaksaa hiihtää kovaa 5h niin jaksaa kyllä ajaa fillarillakin kovaa 5h, edellyttäen tietysti, että taloudellisuus on vähintäänkin kohtuullinen.

.
Click to expand...

Mun käsittääkseni kestävyyskunto ON lajiriippuvainen, vai puhutaankohan me nyt jotenkin ihan eri asioista samalla nimellä? kyllähän se taloudellisuus/tekniikka (sama asia) tulee tuohon mukaan ilman muuta, kun puhutaan pitkästä urheilusuorituksesta.
Jos jaksaa fillaroida kovaa 5 h niin ei jaksa välttämättä juosta kovaa 5 h. Mutta ensin väitit, että kestävyyskunto ei ole lajiriippuvainen, ja sitten toteat (ihan oikein), että kuntotesti kertoo arvot siihen lajiin millä se tehdään. Eli?
 
Mulla oli aikasemmin juostessa syke aina 160-180 väliä vaikka omasta mielestä ei edes tuntunut raskaalta. Lenkin jälkeen tuntui että on puolikuollut ja ei millään olisi pystynyt seuraavana päivänä mitään aerobista tekemään. Silloin mulle neuvottiin juuri sitä peruskestävyyskunnon harjoittelua, eli reippaita kävelyjä, pyöräilylenkkejä matalalla sykkeellä jne. Sitä tein jonkun aikaa, ja pikku hiljaa aloin taas juoksemaan ja kas kumma, syke olikin matalampi. :) Nykyään jos juoksen "normi, rentoa" lenkkiä sykkeeni on 150 luokkaa. Vaikka syke on henkilökohtainen ja kaikilla toimii vähän eri tavalla, niin ei sen treenin tarkoitus ole aina rääkätä sitä sydäntä lyömään kovaa. Sydän kyllä tottuu siihen, mutta peruskestävyys jää heikoksi.
 
Jos omat rajat kiinnostaa, niin mattotestiin vain. Siellä saa selville riittävän tarkasti aerobisen- ja anaerobisen kynnyksen sykerajoineen (sekä toki sen maksimin).

Siihen loppuu se arpominen..
 
Ei kannatta ottaa niin piirulleen sitä trainerin sykealuekommenttia, kuten tässä tuli ilmi että se on yksilöllistä. Tulkitse asiaa mielummin että se tarkoittaa että sykettä voi nostaa reippaasti omassa skaalassa.
 
Tähtityttö sanoi:
Mun käsittääkseni kestävyyskunto ON lajiriippuvainen, vai puhutaankohan me nyt jotenkin ihan eri asioista samalla nimellä? kyllähän se taloudellisuus/tekniikka (sama asia) tulee tuohon mukaan ilman muuta, kun puhutaan pitkästä urheilusuorituksesta.
Jos jaksaa fillaroida kovaa 5 h niin ei jaksa välttämättä juosta kovaa 5 h. Mutta ensin väitit, että kestävyyskunto ei ole lajiriippuvainen, ja sitten toteat (ihan oikein), että kuntotesti kertoo arvot siihen lajiin millä se tehdään. Eli?
Click to expand...

Joo siis edellytyksenä olikin, että taloudellisuus on kohtuullinen, eli ei hypätä ihan uuteen lajiin. Hapenottokyvyn ja lihasten energiatehokkuuden lisäksi tuo taloudellisuus lienee ainakin yksi tärkeä tekijä, joka vaikuttaa kestävyyskuntoon.
Kuntotestin arvothan on siihen lajiin millä tehdään, VO2 max on lähes poikkeuksetta eri esim. hiihdossa ja pyöräilyssä.
 
Eilen tuli myös ihmeteltyä omaa sykettä helsinki city runilla. Alusta alkaen syke pysyi 170-175 välillä ja mietin vähän väliä tulisiko hidastaa(korkean sykkeen takia), vaikka tuntui kevyeltä. lopulta viimeisen 5km aikana oli voimia niin paljon jäljellä että sain nostaa vauhtia huolella(ohitella paljon :)), ja juoksinkin ainakin viimeiset 3km yli 180 sykkeellä. koko matkan(1h 57min) keskisykkeeksi tuli 174.

Maaliin päästyäni tajusin että olisin voinut juosta kovempaakin. eli vaikka syke oli alusta alkaen mielestäni korkea, olisi se saanut olla vieläkin korkeampi.

Minkälaisia testejä on maksimisykkeen mittaamiseen/arvioimiseen? (jotta voisi hahmottaa oman sykkeen prosentteina maksimisykkeestä.)

Kuinka kovalla sykkeellä muut jaksaa juosta esim. 2 tuntia?
 
Mulla on vähän sama ongelma kuin keskustelun aloittaneella eli sykkeet on huimat, vieläkin huimemmat kuin muilla täällä maininneilla. Eli juoksulenkillä syke saattaa olla paikoittain yli 190. On ruvennut asia tässä kauhistuttamaan vaikka ihmiset ovat kommentoineet tosiaan, ettei se välttämättä tarkoita mitään. Kävin kuitenkin verenapainemittauksissa jossa alapaine oli 90 eli tuohan tarkoittanee leposykettä eli se on mulla liian korkea.

Urheilen paljon 5-6 kertaa viikossa ja joka päivä koiran kanssa tulee käveltyä ainakin tunnin verran reipasta tahtia. Teen kaikkea säännöllisen epäsäännöllisesti. Lähinnä nyt olen käynyt punttiksella, juoksulenkkeillyt ja spinnannut. Käyn myös jumpissa, uimassa, pyöräilemässä ja nyt olen alkanut vetämään rappustreeniä (viimetteeksi 1200 rappua).

Juokseminen sujuu kyllä vaikka pulssi on koholla, jossain vaiheessa tuntuu ettei jaksaisi ja tekisi mieli kävellä mutta olen silti jatkanut ja olen saanut lenkin vedettyä loppuun juosten (5-7 km). Se vaikka treenaan säännöllisesti ei tunnu vaikuttavan siihen, että tosiaan kunto on hyvä. Mietin vaikuttaako tuo korkea syke siihen? Kunto ei nouse?

Naisten kymppi pitäisi vetää reilun viikon päästä ja se kyllä mietityttää. Ja sekin että onko jokin vinossa. Lääkärin mukaan tuota verenpainetta tulisi seurata, mutta en haluaisi uskoa että kolmekymppisellä, urheilevalla ihmisellä olisi yhtäkkiä joku tähän vaikuttava sairaus tms.

Pitäisikö muuttaa jotain trenikuvioissa vai jatkaa vaan...? Kas siinä kymysys.
 
Jos oot seurannu kauemmikin omia sykkeitäs ja ne on ennen olleet matalemmalla, voisi vilautella ylirasitustilakorttia. Jos sua muutenkin väsyttää päivittäisissä askareissa eikä oikein meinaa nukuttaa/nukuttaa hirveesti jonkinlainen ylirasitustila voi olla mahdollinen. Semmoseen pääseminen ei kuitenkaan ole kovin helppoa jos ei vedä itseään puhki säännöllisesti.

Jos nuo korkeat sykelukemat häiritsee, voithan aina kokeilla kevennellä reenejä tai pitää viikon parin levon kaikenlaisesta kovasta rasittumisesta. Pienestä ylirasitustilasta pitäisi tuossa ajassa toipua. Jos oot kuitenkin onnistunut ajamaan itsesi oikein kunnolla ylikuntoon, siitä "toipuminen" kestää pitkäänuseita kuukausia.

Luultavasti sulla kuitenkin vaan sattuu olemaa luonnostaan korkea syketiheys mikä selittää tämän kaiken. Tai sitten vedät aina juoksulenkillä omaa maksimiasi sen 5-7km. Myös sykemittari voi näyttää vääriä lukemia.
 
Kiitos pohdinnoista. Henk.koht. vaikea sanoa voisiko se olla jonkunsortin ylirasitusta, tuppaan olemaan aika piiskuri itselleni eikä mikään oikein vissiin ole tarpeeksi ;)

Nyt on vasta viime aikoina tullut seurailtua sykemittarin kanssa lukemia laajemmalti mutta muistan kyllä että juoksulenkkeilin jonkin verran kolmisen vuotta sitten aktiivisemmin jolloin myös mittasin sykkeitä ja korkeethan ne silloinkin oli.. Toi mun juoksuvauhtikaan ei ole päätä huimaava joten en oikein voi tahtia hidastamallakaan saada tohon mitään tolkkua.

Mä luulen että tosiaan luontaisesti korkea syke mulla on. Se vaan hämää ettei se kunto ja jaksaminen tunnu paranevan reenailuiden myötä. Huoh.
 
Paljos sulla o sykkeet kävellessä? Mullaki on kyl aika korkeet sykkeet, viimeks +170 melkein koko lenkin ajan :) Ajattelin ottaa kokeiluun pitkät kävelylenkit ja intervalliharjoitukset, jos sais ees vähän sykettä laskettua.
 
Hyvä kysymys, en oo kävelysykkeitä mitannutkaan. Täytynee ottaa ja mittailla ja tehdä vähän vertailua. Tosin sekin, että ramppaan ton koiran kanssa päivittäin ainakin sen tunnin reipasta kävelyä, pitäis pitää jonkinmoista peruskuntoakin yllä. Kun tosiaan tuolla ylhäällä joku sanoi että nosti ensin peruskunnon kävelyllä ja sitten vasta lähti juoksemaan ja sykkeet pysyivät hyvinä näin. Mä kun jo teen tota kävelemistä sen verran paljon niin olettaisin että se ajaisi saman asian. Mutta mitäs mä nyt mistään mitään tiedän :) Arvailen vaan :)

Intervallia vois kyl tosiaan harjoitella kävelyn ja juoksun muodossa, vois pelittää. Täytynee testing testing. Ens viikko viel aikaa reenailla ja sit täytyy täräyttää se kymppi, ei kuulosta paljolta mut on se mulle jonkinsortin milestone ;)
 
Back
Ylös Bottom