Korkea syke

[T79]

Kävin kuitenkin verenapainemittauksissa jossa alapaine oli 90 eli tuohan tarkoittanee leposykettä eli se on mulla liian korkea.Juokseminen sujuu kyllä vaikka pulssi on koholla, jossain vaiheessa tuntuu ettei jaksaisi ja tekisi mieli kävellä mutta olen silti jatkanut ja olen saanut lenkin vedettyä loppuun juosten (5-7 km). Se vaikka treenaan säännöllisesti ei tunnu vaikuttavan siihen, että tosiaan kunto on hyvä. Mietin vaikuttaako tuo korkea syke siihen? Kunto ei nouse? Naisten kymppi pitäisi vetää reilun viikon päästä ja se kyllä mietityttää. Ja sekin että onko jokin vinossa. Lääkärin mukaan tuota verenpainetta tulisi seurata, mutta en haluaisi uskoa että kolmekymppisellä, urheilevalla ihmisellä olisi yhtäkkiä joku tähän vaikuttava sairaus tms.

Alapaineesi 90Hgmm on koholla eikä verenpaineen lukema tarkoita samaa kuin leposyke. Normaalisti leposyke istuen on 45-65, riippuen sukupuolesta ja vuorokauden ajasta. On totta, että niin lepo- kuin rasitussykkeellä on yksilöllisiä vaihteluja, mutta niiden erot eivät normaalitilassa olevilla ihmisillä ole mitenkään huimia. Sanoisin tapauksessasi päätellen korkeista sykkeistä ja väsymyksen tunteesta ja varsinkin kun alapaineesi on koholla,että treenaat liikaa ja kehosi on stressitilassa. Liika treeni vaikka kävellenkin on liikaa, kun kehosi ei ole palautunut. Olen itsekin ollut aktiiviurheilijana tilassa jossa oman kehon kuuntelu on unohtunut ja väsymystä ei ole halunnut itselleen tunnustaa. Treenimäärien tarkastelu ei ole mikään absoluuttinen mittari omasta kunnosta tai väsymysoireista, vaan aina on otettava huomioon elämän muut tilanteet kuten työ, opiskelu, ihmissuhteet jne.. joita ei helposti miellä rasitukseksi mutta keholle ne jokatapauksessa aiheuttavat stressiä. Kuten valmentajani sanoi, on otettava huomioon koko päivän kokonaisrasitus ja määrättävä palautuminen sen mukaan.

Ylikunnon/stressin (tarkoitan stressillä tässä siis kehoon kohdistuvaa kokonaisrasitusta) oireita ovat juuri nuorilla henkilöillä kohonnut alapaine, kohonnnut lepo- ja rasituksen alainen syke, väsymyksen tunne matalatehoisessakin treenissä, univaikeudet, väsymyksen tunne, ihon kuivuus, ruokahaluttomuus jne... Yksi hyvä ylikunnosta merkkejä antava toimenpide on nk. aamusykkeiden seuranta. Sykemittari on kätevin tähän mittaukseen , mutta se onnistuu myös tunnustelemalla pulssia ranteesta tai kaulalta laskien minuuttisyke. Esim. mittaa syke 30 s aikana ja kerro kahdellla niin saat minuuttisykkeen.

Aamulla kun heräät, voit käydä vessassa tai juomassa lasin vettä mutta palaat heti sänkyyn makuulle. Odota kaksi minuuttia jonka aikana rauhoitut ja hengität normaalisti. Mittaa sitten minuuttisykkeesi. Se on normaalisti välillä n. 40-55. Nouse mittauksen jälkeen seisomaan, odota minuutti ja mittaa sykkeesi. Jos leposykkeesi ja tämän sykkeen välinen ero on suurempi kuin 20 sinulla on merkkejä ylikunnosta/yliväsymyksestä.

 

[Jobblar]

^Kiitos suuresti vastauksestasi

Aion mitata tuon leposykkeen kuten ohjeistat, kiinnostaa kyllä itseäkin tietää voiko oireilu johtua tuosta stressitilasta/ylikunnosta. Pitäisi jotenki virittäytyä sellaiselle taajuudelle että palais ihan "alkutilaan" jossa osaisi kuunnella kehoa, koska uskon vuoropuhelun sen kanssa olevan täysin mahdollista tyyliin "minulla on nälkä", "minua väsyttää" tms.

Ja samoilla linjoilla olen myös tuossa että elämänvaihtelut vaikuttavat kokonaisolotilaan. Ja myönnettäköön että minullakin on tuo elämäntilanne jonkin verran heilahdellut tässä ihan lähiaikoina.

Tässä on nyt ollut pakko pitää lepolomaa muista syistä kolmisen päivää ja suunnittelinkin lenkkeileväni seuraavan kerran sunnuntaina, eli tommoset 5 päivää tulee kaikenkaikkiaan otettua täysin relax. Katsoo sitten onko tuo pieni breikki auttanut tai tuntuuko se missään. Ainakin uni on maistunut jopa liikaakin, eli väsymystä on ilmassa.

 

[Minnamarja]

Täällä ei ole hetkeen kirjoiteltu, mutta ehkäpä joku silti vastaa. Olen ihmetellyt korkeita sykkeitäni ja haluaisin kuulla onko kellään tutkittu näitä tai saanut mitään selvennystä mistä voisi johtua? Olen urheillut (juoksua, bodypumppia, cyclingia jne.) säännöllisesti koko ikäni ja sykkeet ovat aina olleet korkeat. Maksimisykkeeni ei ole laskenut iän myötä ollenkaan.. Leposyke on aina yli 70 ja viime jumpassa pääsin keposasti 216 sykkeeseen. Keski syke koko treenin ajalta (1,5h) 185.. Voiko tää johtua esim. pienestä sydämestä tms?

 

[Mikki77]

Selvittelin tätä itelleni kesällä. Kuten tämäkin threadi kertoo tää on hyvin yksilöllistä. Tässä kuvassa on labrassa testattu 514 ihmistä. Kuten huomaat siellä on poikkeamia jotka ovat hyvin kaukana keskiarvosta (viiva).

Max HR:n voi myös testata ihan sykemittarilla niin ei tarvitse arpoa (ei suositella sydänvaivaisille)
http://www.brianmac.co.uk/hrm2.htm
http://www.runnersworld.co.uk/general/heart-rate-training-find-your-maximum-heart-rate/181.html

Itse etsiskelin MaxHR viime kesänä intervallitreenailun lomassa. Oma kokemus kahdesta eri yrityksestä oli että vaikka pääsin 170:een "helposti" ei löytynyt keinoa saada sitä yli 177 sitten millään. Voi olla että vaikka sulla 216 tulee "keposesti" niin maxit on silti "vain" 225.

Wikipediassa on kanssa asiaa tästä
Further, note that individuals of the same age, the same training, in the same sport, on the same team, can have actual HRmax 60 bpm apart (160 to 220):[6] the range is extremely broad, and some say "The heart rate is probably the least important variable in comparing athletes.
http://en.wikipedia.org/wiki/Heart_rate#Maximum

 

[RideThatBike]

Mulla on kans korkeat sykkeet treenatessa. Olen entinen kilpaurheilija, ja näitä sykeasioita on tullut puitua moneen otteeseen.
Vaikka ikää mulla on 39v maximi ei ole pudonnut yhtään vuosiin (204) ja leposyke on myöskin ihan sama kuin 10 vuotta sitten (44)
Urheilen säännöllisesti ja suht paljon (vaikka en enää kilpailekaan) ja teen eri tehoalueilla. 1 pitkä PK/viikko pari PK/VK treeniä ja yksi VK on aika normisetti.
Urheilulääkärin kanssa kävimme viime syksynä läpi sydänfilmin, fristbeat-mittauksen yms... Ei tullut muuta kommenttia, kun että sydän on herkkä ja nopea adaptoitumaan ja reservissä riittää. Sanoi olevan ihan normi urheilijan pumppu, toisilla vaan on korkeammat sykkeet- that's it.
Ei kannata olla huolissaan, jos treeni maistuu ja ei tunne itseään rasittuneeksi. Ajoin yhden maastoskaban (n.4h) keskisyke 189 bpm /max 204... Enkä edes tuntenut itseäni väsyneeksi. Ja lääkärin mukaan tuo ei ole vaarallista, jos sydän on tottunut rasitukseen.

Yhden kerran olen nuorempana ollut "ylikunnossa". Hyvä merkki siitä on ainakin omalla kohdallanise, ettei treeni kiinnosta. Sekä koko ajan on nälkä, nukkuu huonosti ja suoraan sanottuna vituttaa.

 

[Vensku123]

Mulla on kans korkeat sykkeet treenatessa. Olen entinen kilpaurheilija, ja näitä sykeasioita on tullut puitua moneen otteeseen.
Vaikka ikää mulla on 39v maximi ei ole pudonnut yhtään vuosiin (204) ja leposyke on myöskin ihan sama kuin 10 vuotta sitten (44)
Urheilen säännöllisesti ja suht paljon (vaikka en enää kilpailekaan) ja teen eri tehoalueilla. 1 pitkä PK/viikko pari PK/VK treeniä ja yksi VK on aika normisetti.
Urheilulääkärin kanssa kävimme viime syksynä läpi sydänfilmin, fristbeat-mittauksen yms... Ei tullut muuta kommenttia, kun että sydän on herkkä ja nopea adaptoitumaan ja reservissä riittää. Sanoi olevan ihan normi urheilijan pumppu, toisilla vaan on korkeammat sykkeet- that's it.
Ei kannata olla huolissaan, jos treeni maistuu ja ei tunne itseään rasittuneeksi. Ajoin yhden maastoskaban (n.4h) keskisyke 189 bpm /max 204... Enkä edes tuntenut itseäni väsyneeksi. Ja lääkärin mukaan tuo ei ole vaarallista, jos sydän on tottunut rasitukseen.

Yhden kerran olen nuorempana ollut "ylikunnossa". Hyvä merkki siitä on ainakin omalla kohdallanise, ettei treeni kiinnosta. Sekä koko ajan on nälkä, nukkuu huonosti ja suoraan sanottuna vituttaa.

Sama juttu entinen "kilpaurheilija" itsekkin ja sydäntä on tutkittu vuosien varrella, ja täysin samat kommentit sain lekurilta kuin sinä.. Leposyke 44-46 vedin just kuntofillarilenkin keskisykkeen ollessa 170 kieppeillä maximi lopussa 200.. en ole ikinä päässyt polkupyörä kuntotestejä läpi juurikin ton takia että syke nousee heti +130 ja olen kyllä aivan täysin varma että kestävyyskunto on riittävä-

 

[teräsuokko]

Itsellä myös sykkeet saman tien juoksulenkille lähdettäessä nousee sinne yli 160, vaikka hyvin kevyttä hölkkää menenkin. Jos haluaa sykkeet siellä 140 tienoilla pitää, ei juoksu/hölkkä tule kysmykseenkään. Onko todella niin, että nyt kannattaisi juokseminen hetkeksi unohtaa kokonaan ja keskittyä kovatempoisten kävelylenkkien tekemiseen niin kauan, että sykkeet matalemmalla alueella pysyisivät?

 

[Mikki77]

^ Riippuu tavoitteesta. Kestävyyskuntoa voi parantaa sekä kovilla että hitailla lenkeilla. Kovat lenkit tietty kehittää kestävyyskuntoa nopeammin. Huippukuntoon pääsemiseksi tarvitaan molempia.
http://www.pakkotoisto.com/aerobine...ihduntaa-parantaa-harjoittelulla/#post3206867

 

[alexandrantonia]

Aika nostella vanhaa threadia!

Meillä on töiden kautta ensi kuussa kuntotesti, joka sisältää muun muassa Åstrandin polkupyöräergonomiatestin. Tässä mitataan ilmeisesti maksimaalista hapenottokykyä VO2Max ja polkemistehoa. Tein huvin vuoksi etukäteen testin salilla viime viikolla ja uskoisin että korkean sykkeeni vuoksi putosin kategoriaan "moderate", joka on keskiarvoa alempana.

Testissä tulee polkea 6 minuuttia 80-90 RPM vauhdilla ja tuotetut watit määräävät tuloksen sykkeen ohella. Testissä mitataan keskisyke minuuttien 5 ja 6 välillä, kuten myös keskiarvo tuotetuista wateista. Keskisykkeeeni tuolta ajalta oli 194 ja watit 135. Luin, että maksilisyke ikäryhmälläni (20-29) on 195, jonka mukaan olisin polkenut 99,5% maksimisykkeestä tänä aikana. Oma maksimisykkeeni on kuitenkin 208, jolloin vastaava prosentti olisi vain n. 93,5.

En nyt sano että olisin missään mahtavassa kunnossa, mutta kyllä kuitenkin uskoin olevani joko keskikastissa tai vähän sen yläpuolella.

Onko mahdollista tasata tälläisen kokeen tuloksia, vai joudunko vain tyytymään heikkoon tulokseen?

 

[Wilmo]

Eikös noissa testeissä monasti mitata veren laktaattipitoisuutta sormenpäästä, joka enemmän antaa viitettä siihen, onko kuormitus aerobista vai anaerobista? Kynnyssykkeet on niin henk.koht. juttu, että metsään mennään ainakin miun mielestä, jos siitä vedetään jotain johtopäätöksiä ihmisen kunnosta.

 

[alexandrantonia]

Eikös noissa testeissä monasti mitata veren laktaattipitoisuutta sormenpäästä, joka enemmän antaa viitettä siihen, onko kuormitus aerobista vai anaerobista? Kynnyssykkeet on niin henk.koht. juttu, että metsään mennään ainakin miun mielestä, jos siitä vedetään jotain johtopäätöksiä ihmisen kunnosta.

Ilmeisesti medikaali on sitten kuukautta myöhemmin, tuossa tilanteessa tuskin alkavat veriarvoja mittaamaan. Ainut mitä ilmoittivat tuosta tapaamisesta on että Åstrandin testi ja jonkinlaisia lihaskuntotestejä kylkiäisiksi pitäisi suorittaa. Noh, ollaan sitten viisaampia jahka tullut koetus oikeasti eteen.

 

[N.T]

Ilmeisesti medikaali on sitten kuukautta myöhemmin, tuossa tilanteessa tuskin alkavat veriarvoja mittaamaan. Ainut mitä ilmoittivat tuosta tapaamisesta on että Åstrandin testi ja jonkinlaisia lihaskuntotestejä kylkiäisiksi pitäisi suorittaa. Noh, ollaan sitten viisaampia jahka tullut koetus oikeasti eteen.

Tuolla testillä saadaan ilmeisesti jonkinlainen arvio henkilön maksimaalisestahapenotosta.
löysin tommosen jutun testaamisesta
http://users.jyu.fi/~pjmoilan/Opiskelujuttuja/Testausopin perusteet.pdf

 

[Polkumaratoonari]

Olen juossut ihan nuoruusvuosista lähtien, koirien kanssa lenkkeilyä ja pari puolimaratonia/vuosi tässä viimeisen 10 v aikana. Vasta nelisen vuotta sitten kuitenkin hankin sykemittarin. Kaikki "peruslenkit" pistelin sellaisellla 170 sykkeellä alusta loppuun kun tuntui omimmalta vauhdilta. Sitten rupesin perehtymään treenaamiseen (siihen asti vain tosiaan käynyt lenkkeilemässä miten milloinkin) ja ihmettelin miten jotkut juoksee tuollaisilla 140-150 sykkeillä. Yritin väkisin pudottaa lukemia tuonne 140 pintaan, tarkoitti lähinnä kävelyä. Juoksin ja juoksen yhä aina koirien kanssa ja huomasin että ne nostavat sykettä hurjasti, esimerkiksi tiettyjen talojen kohdilla (joista voi irtokoira ampaista päälle) ja jo lähestyttäessä noita paikkoja syke pomppasi 160 paikkeille vaikka vauhti oli sama.

Sitten kävin Pajulahdessa valojänistestissä. Sain sieltä erinomaiset tulokset ja aerobiseksi kynnykseksi tuli laktaattien perusteella tuo 160 eli ihan huoletta sainkin pistellä perushölkkää 145-150 sykkeillä. Tuli myös nuo eri lenkkien km-vauhdit jotka natsasivat hyvin omien tuntemuksien mukaan. Nykyisin tuo 140-145 on ihan jees hölkkävauhti 150+ menee jo rennonreippaaksi ja 160+ selvästi vauhdin puolelle. Itseasiassa ajattelin tänä vuonna käydä uusimassa tuon testin ja tsekata onko kehitystä tullut minkä verran.

Tärkeämpää kuin sykkeet on mun mielestä kuitenkin tavoitevauhti. Lähdinkin treenaamaan tuon valojänistestin jälkeen oikeastaan pelkästään vauhtien ja ns. "vaihteiden" avulla eli määrittelin itselleni 5-portaisen vaihdelaatikoin ja sen mukaan menen. Ykkösellä hissutellaan ja vitosella otetaan karstat pois koneistosta. Hankin tuolloin möys gps-mittarin joka mittaa nopeutta ja lähdin rakentamaan lenkit sen mukaan että pk-lenkeillä vauhti olis n. 6 min/km, vk-lenkeillä 5.30-4.50 ja maksimivedoissa/intervalleissa 5.00-4.15. Sykkeiden tuijottamisen olen jättänyt vähemmälle, yleensä jos mittari ylipäänsä on mukana niin katson vasta lenkin jälkeen lukemat. Tuolla 1-5 asteikolla pystyn ihan yhtä hyvin nostamaan/laskemaan vauhtia ja sykettä ja samalla oppii kuulostelemaan omia tuntemuksia eikä vain katsomaan mittarista.

Tänä aamuna kävin 45 min pk-lenkillä, sattumoisin oli sykemittarikin mukana kun mittasin uuden polkureitin matkaa samalla. Keskisyke oli 141 ja max 162, kertoo hyvin siitä että upottavilla lumisilla poluilla juokseminen ei ole yhtä kevyttä kun auratulla soratiellä.

Ja yksi seikka kannattaa myös pitää treenatessa punaisena lankana: tärkeää on käyttää mahdollisimman suurta sykeskaalaa. Mulla viikottain liikkumiset sisältää treeniä 130-185 sykkeiden välillä, helposti treenitasot puuroutuu siihen mukavuusalueelle jos ei kiinnitä tuohon huomiota.

 

[hotrodsrule]

Tässä keskustelussa tulee esiin kaksi eri asiaa: luonnostaan korkea maksimisyke joka johtaa luonnollisesti siihen että myös sykerajat on korkeammat kuin muilla. Sitten on heikosta peruskunnosta johtuvat korkeat sykkeet, joka on täysin eri asia.

On varsin yleistä että juostaan liian kovilla sykkeillä, alueella joka on liian korkea peruskunnon kohottamiseen mutta liian hidas vauhtikestävyyden parantamiseen. Jos pystyy juttelemaan kaveri (tai mielikuvituskaverin) kanssa juostessa, kokonaisia lauseita, niin tietää liikkuvansa varmasti pk-alueella.

Omat sykerajat selviää parhaiten tietty testauttamalla ne ja testejähän tarjotaan monenlaisia. Kaikista tarkin on mattotesti jossa mitataan verestä laktaattiarvoy ja maskilla hengityskaasut. Testi voidaan tehdä maksimaalisena tai submaksimaalisena. Sitten on halvempia testejä jossa juostaan matolla tai radalla ja kierroksien nopeutta nostetaan ja välissä otetaan verikoe sormen päästä ja mitataan laktaattiarvot. Sitten on polkupyöräeegometritestejä joissa käyrät piirretään sykkeen perusteella, ja tulokset on vain suuntaa antavia.

Maksimisykkeen voi testata myös itse. Se antaa jotain vinkkiä rajojen määrittämiseen mutta edelleen toi talk test tai pitää pystyä puhumaan puuskuttamatta sääntö on helppo tapa tietää et liikkuu aerobisella alueella.

Loppuun annan itseni esimerkkinä, oon testannut maksimini vuosien varrella monasti, se on pari iskua laskentakaavan yläpuolella mutta ei merkittävästi. Oon harrastanut pitkään juoksua ja muutakin liikuntaa mutta aina liikkunut liian korkeilla sykkeillä. Aerobinen peruskunto on huono. Nyt vedän siis pk-vauhtia pääosin ja kävelen kun sykkeet nousee yli rajan. Jos peruskunnon kasvattaminen kiinnostaa enemmän niin siitä on kirjoitettu paljon kirjoja. Kannattaa googlettaa.

 

[hotrodsrule]

Ilmeisesti medikaali on sitten kuukautta myöhemmin, tuossa tilanteessa tuskin alkavat veriarvoja mittaamaan. Ainut mitä ilmoittivat tuosta tapaamisesta on että Åstrandin testi ja jonkinlaisia lihaskuntotestejä kylkiäisiksi pitäisi suorittaa. Noh, ollaan sitten viisaampia jahka tullut koetus oikeasti eteen.

Aiempi kirjoittaja tarkoitti nimenomaan sitä testin aikana tapahtuvaa veren laktaattiarvojen mittausta joka tapahtuu tosiaan sormenpäästä verinäytteen avulla. Laktaattiarvot on ne mitkä määrittelee kynnysrajat aerobiselle ja anaerobiselle treenille.

 

[hotrodsrule]

Normaalisti leposyke istuen on 45-65, riippuen sukupuolesta ja vuorokauden ajasta.

Tämä osui silmään ja pakko korjata ettei kukaan nyt turhaan huolestu omista leposykkeistään ja kirmaa lääkärille sen takia. Normaali leposyke ihmisellä on 60-80. Hyväkuntoisella ihmisellä se voi olla reilusti alempi, koska aerobinen treeni tehostaa sydämen toimintaa ja sydämen ei silloin tarvitse lyödä niin usein saman verimäärän pumppamiseksi. Jos leposyke taas on selkeästi tätä viiterajaa korkeampi, voi olla kyse joko henkisestä tai fyysisestä ylirasitustilasta (ylikunto), kilpirauhasen ylitoiminnasta tai vaikkapa anemiasta, joka sekin nostaa leposykettä. Leposykettä kannattaa siis tarkkailla, varsinkin jos treenaa paljon. Toinen testi mitä voi tehdä jos epäilee ylikuntoa on ns. ortostaattinen testi. Lainaan netistä:

Ortostaattista testiä käytetään yleisesti harjoittelun ja palautumisen välisen tasapainon valvontaan. Se perustuu harjoittelun aiheuttamiin autonomisen hermoston toiminnan muutoksiin. Ortostaattisen testin tuloksiin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät, kuten stressi, uni, piilevät sairaudet ja muutokset ympäristöolosuhteissa (lämpötilassa, korkeudessa). Pitkäaikainen seuranta auttaa optimoimaan harjoittelun ja välttämään liiallista harjoittelua.

Ortostaattinen testi perustuu sykkeen ja sykevälivaihtelun mittaamiseen. Muutokset sykkeessä ja sykevälivaihtelussa kertovat verisuoniston autonomisen säätelyn muutoksista. Testi mittaa perättäisten sydämenlyöntien välisiä aikoja, eli R-R-intervalleja.

Mittaus tehdään lepopäivän tai kevyemmän harjoituspäivän jälkeisenä aamuna, koska kovalla harjoituksella voi olla vaikutusta tulokseen. Sykkeen mittaamiseen voit käyttää sykevyötä, tai yksinkertaisesti vain laskea sydämenlyöntien määrän minuutissa ranteelta tai kaulalta tunnustellen.

1. Mittaa sykkeesi makuullaan levossa.
2. Nouse seisomaan ja 30-60 sekuntia seistyäsi mittaa sykkeesi uudestaan.
3. Ortostaattinen syke = seisten mitattu syke - levossa mitattu syke

"Hyvä" ortostaattinen syke on 15 - 20. Toki tässä on yksilöllisiä eroja. Olennaisinta on seurata ortostaattisen sykkeen vaihtelua. Jos se alkaa yllättäen kasvaa voimakkaasti, on kyseessä luultavimmin ylikunto.