- Liittynyt
- 28.1.2003
- Viestejä
- 2 378
- Ikä
- 44
Korkein oikeus katsoo, että kolmoismurhasta elinkautista istuva Juha Valjakkala voitaisiin armahtaa.
KKO otti Valjakkalan, nykyiseltä nimeltään Nikita Joakim Fouganthinen, armonanomukseen kantaa jo tammikuun lopulla. Vapauttaminen on enää presidentti Tarja Halosen mahdollista hyväksymistä vaille selvä asia.
KKO esittää, että Valjakkala voitaisiin päästää tarpeellisen valmisteluajan jälkeen ehdonalaiseen vapauteen. Ehdonalaiseen hänet pitäisi päästää viimeistään kolmen kuukauden kuluttua armahduspäätöksestä.
Tavallisesti presidentti ottaa kantaa lausuntoihin reilun vuoden sisällä niiden antamisesta. Oikeuden mielipide ei sido Halosta millään tavalla.
Presidentti on pyytänyt asiasta lausuntoa Rikosseuraamusvirastolta ja Ruotsin viranomaisilta. Ruotsin oikeusministeri on julkisuudessa esittänyt ehdottoman kielteisen kantansa armahdukseen.
STT:n tietojen mukaan Ruotsista olisi jo lähetetty Haloselle lausunto Valjakkalan armahtamisesta.
Vankilassa jo 18 vuotta
Valjakkala on istunut elinkautistaan jo 18 vuotta useissa Suomen eri vankiloissa. Hänet tuomittiin vuonna 1988 Pohjois-Ruotsissa Åmselen pikkukylässä tehdyistä veriteoista.
Tuolloin 23-vuotias Valjakkala surmasi julmasti saman perheen isän, äidin ja pojan. Verityöt tekivät Valjakkalasta julkkisrikollisen. Myöhemmin hän on ollut julkisuudessa muun muassa vankilapakojen ja nimenmuutosten takia.
41-vuotias Valjakkala on anonut armahdusta useita kertoja. KKO on ollut lähes poikkeuksetta sitä mieltä, ettei anomukseen pidä suostua. Vasta viime vuoden helmikuussa päätös oli erimielinen. Tuolloin yksi jäsenistä olisi suostunut armahdukseen.
Tammikuinen armahdusta puoltava lausunto oli yksimielinen. Sen antoivat KKO:n presidentti Pauliine Koskelo sekä oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Eeva Vuori, Kari Kitunen ja Hannu Rajalahti.
Halosella tiukka armahduslinja
Halonen on tiukentanut elinkautisvankien armahduslinjaa. Edelliset presidentit ovat armahtaneet vankeja usein 10-12 vuoden jälkeen. Halosen aikana armahdus on koittanut yleensä reilun 14 vankilavuoden jälkeen.
Presidentti käsittelee Valjakkalan armahdusasiaa näillä näkymin muutaman kuukauden kuluttua.
Elinkautisvanki voi uuden vankeuslain myötä päästä ehdonalaiseen vapauteen Helsingin hovioikeuden päätöksellä. Muutos tuli voimaan lokakuun alussa. Ehdonalaiseen voi päästä aikaisintaan 12 vankilavuoden jälkeen. Armahdusta voi silti edelleen anoa presidentiltä.
Mahdollinen armahdus on vaikea paikka. Erityisesti asiassa painavat Valjakkalan useat karkaamisyritykset. Vuonna 1997 hän yritti paeta Turun keskusvankilasta, vuonna 1994 Riihimäeltä. Vuonna 2004 pako jäi yritykseksi Sukevalla.
Tosipaikan edessä oltiin vuonna 2002, kun Valjakkala jätti tuolloisen puolisonsa kanssa palaamatta lomalta. Hänet saatiin kiinni vaimoineen Ruotsista.
Tapauksesta nousi suuri kohu, ja Valjakkalalle lankesi kolmen kuukauden vankeus elinkautisen päälle.
(STT)
Ihan oikein vaan et ei ihan jokaista tartte päästää hillumaan ihmisten keskuuteen. On tuokin ukko mahdollisuutensa jo saanut.
KKO otti Valjakkalan, nykyiseltä nimeltään Nikita Joakim Fouganthinen, armonanomukseen kantaa jo tammikuun lopulla. Vapauttaminen on enää presidentti Tarja Halosen mahdollista hyväksymistä vaille selvä asia.
KKO esittää, että Valjakkala voitaisiin päästää tarpeellisen valmisteluajan jälkeen ehdonalaiseen vapauteen. Ehdonalaiseen hänet pitäisi päästää viimeistään kolmen kuukauden kuluttua armahduspäätöksestä.
Tavallisesti presidentti ottaa kantaa lausuntoihin reilun vuoden sisällä niiden antamisesta. Oikeuden mielipide ei sido Halosta millään tavalla.
Presidentti on pyytänyt asiasta lausuntoa Rikosseuraamusvirastolta ja Ruotsin viranomaisilta. Ruotsin oikeusministeri on julkisuudessa esittänyt ehdottoman kielteisen kantansa armahdukseen.
STT:n tietojen mukaan Ruotsista olisi jo lähetetty Haloselle lausunto Valjakkalan armahtamisesta.
Vankilassa jo 18 vuotta
Valjakkala on istunut elinkautistaan jo 18 vuotta useissa Suomen eri vankiloissa. Hänet tuomittiin vuonna 1988 Pohjois-Ruotsissa Åmselen pikkukylässä tehdyistä veriteoista.
Tuolloin 23-vuotias Valjakkala surmasi julmasti saman perheen isän, äidin ja pojan. Verityöt tekivät Valjakkalasta julkkisrikollisen. Myöhemmin hän on ollut julkisuudessa muun muassa vankilapakojen ja nimenmuutosten takia.
41-vuotias Valjakkala on anonut armahdusta useita kertoja. KKO on ollut lähes poikkeuksetta sitä mieltä, ettei anomukseen pidä suostua. Vasta viime vuoden helmikuussa päätös oli erimielinen. Tuolloin yksi jäsenistä olisi suostunut armahdukseen.
Tammikuinen armahdusta puoltava lausunto oli yksimielinen. Sen antoivat KKO:n presidentti Pauliine Koskelo sekä oikeusneuvokset Mikko Tulokas, Eeva Vuori, Kari Kitunen ja Hannu Rajalahti.
Halosella tiukka armahduslinja
Halonen on tiukentanut elinkautisvankien armahduslinjaa. Edelliset presidentit ovat armahtaneet vankeja usein 10-12 vuoden jälkeen. Halosen aikana armahdus on koittanut yleensä reilun 14 vankilavuoden jälkeen.
Presidentti käsittelee Valjakkalan armahdusasiaa näillä näkymin muutaman kuukauden kuluttua.
Elinkautisvanki voi uuden vankeuslain myötä päästä ehdonalaiseen vapauteen Helsingin hovioikeuden päätöksellä. Muutos tuli voimaan lokakuun alussa. Ehdonalaiseen voi päästä aikaisintaan 12 vankilavuoden jälkeen. Armahdusta voi silti edelleen anoa presidentiltä.
Mahdollinen armahdus on vaikea paikka. Erityisesti asiassa painavat Valjakkalan useat karkaamisyritykset. Vuonna 1997 hän yritti paeta Turun keskusvankilasta, vuonna 1994 Riihimäeltä. Vuonna 2004 pako jäi yritykseksi Sukevalla.
Tosipaikan edessä oltiin vuonna 2002, kun Valjakkala jätti tuolloisen puolisonsa kanssa palaamatta lomalta. Hänet saatiin kiinni vaimoineen Ruotsista.
Tapauksesta nousi suuri kohu, ja Valjakkalalle lankesi kolmen kuukauden vankeus elinkautisen päälle.
(STT)
Ihan oikein vaan et ei ihan jokaista tartte päästää hillumaan ihmisten keskuuteen. On tuokin ukko mahdollisuutensa jo saanut.