Kolmen kympin kriisi, jo tänään!vai mikä tää on?

Turandot sanoi:
ammatinvaihto toimii joskus mutta ei suinkaan aina, varsinkin jos olet haahuilija (niin minäkin). Parempi kun pysyt tuossa hommassa ja luet lisää alaa, esim. jotain hallintotieteen tapaista jos haluat paperihommiin. Lisäkoulutusta vaan samalta alalta tai joltakin läheiseltä, jota voit hyödyntää työssäs, niin ei tarvi aina aloittaa uutta.

Turandotilta hyvä neuvo, jälleen kerran. :)

Toisaalta jos joku selvästi parempi juttu löytyy ja sitä on mahdollista opiskella esim. omaan tahtiin niin eikun siitä vain. Jos siis inspistä riittää. Ja tosiaan tuo hallinto- yms. puoli voisi olla hyvä lisä tuohon että pääsee hiukan toisenlaisiinkin hommiin.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
KelkanNaru sanoi:
Olen ihan samassa pisteessä tällä hetkellä.
Opiskelut loppuvaiheessa alalle joka ei kiinnosta pätkääkään.
Motivaation puute opiskeluja kohtaan todella suuri, koska valmistuminen ei millään tavalla tule "palkitsemaan". Sama paska vaan jatkuu päivästä toiseen.
Ei mitään hajua mikä kiinnostaisi. Kadehdin niitä jotka ovat löytäneet sen oman juttunsa ja heräilevät aina innostuneena aamuun. Jotenkin se alkaa itseääkin naurattamaan kun miettii, että vuosikymmenen verran on herännyt lähes joka aamu vitutukseen. Elon ihanuutta vai asenteen negatiivisuutta?

Mitä helvettiä?Mike, onko mulla sittenkin kaksi nimimerkkiä pakkikselle:D
 
Perhana!mul o miltei samanlainen tilanne kun tredin aloittajalla...paitsi että nyt opiskelen alaa mikä kiinnostaa ja mitä aioin vielä jatkaa.mutta ite opiskelu vituttaa suunnattomasti ja en muista aamua/päivää mikä ei olisi alkanut vitutuksella.
Koulun ohella teen työtä mistä yritän päästä opiskelujen kautta eroon, kun muita osa-aikaisia hommia ei tahdo näillä leveyspiireillä olla.
ajatus paremmasta tulevaisuudesta ei kyllä helpota tällä hetkellä yhtään.
Mutta hyviä neuvoja ja vinkkejä on tullut esiin tässä tredissä... :thumbs:
 
:offtopic:
Täytyy kyllä nostaa hattua nuille,jotka jaksavat aikuisiällä panostaa opiskeluun.Itseä ei kyllä kiinnosta yhtään.Kaikenmaailman lopputyöt ym..Not for me.Voip olla tietty tuolla jälkikasvullakin osuutta asiaan:rolleyes:

Eipä sillä,että itsekään missään unelmaduuni paratiisissa maailmassa eleskelisin.5v.On tullut oltua uinninvalvojana/kuntonyrkkeily opena.Ajattelin kyllä laajentaa työnkuvaani,ja tehdä samassa firmassa välillä ovihommia:lol2:

Mutta ei se työpaikan vaihto kyllä myötäänsä kannata,niinku monet sitä harrastaa.Tälleen duunari pohjalta uskallan väittää,että työ ku työ rupeaa aina välillä jossain vaiheessa tympimään.
Mutta mitäs hyviä puolia on vakkari duunissa(puhun nyt omasta duunista:
-talvi ja kesälomat(ja toiveet huomioidaan).Itselle on kyllä enemmän kuin tärkeätä olla kesällä hietsulla,ku töissä.
-hyvät henkilökunta edut
-vapaatoiveet huomioidaan 100%:sti.On meinaan aika hyvä suunnitella mm.Ryyppy iltoja,Tallinnan reissuja:D ym...
-Säännölliset tulot(pienet kylläkin)
-Näkee työvuoron aikana alastomia naisia:rock:
-Ei tarte miettiä kotona työasioita,saatika ottaa työstä stressiä.
-Työvuoron jälkeen jaksaa treenatakin.
-Shortsit jalassa vuoden ympäri:)
ym...
Onhan niitä huonoja puoliakin,mutta en jaksa niitä ruveta nyt kirjailemaan...

Niin,ja Hunter killer.Jos ei työ nappaa,ni käy kysy töitä lähimmästä starburgerista(inside):hyper: :hyper: :hyper:
 
hunter killer sanoi:
Onko kellään muulla elämäntilanne sellainen kun mulla:Jo toinen ammatti opiskeltuna, eikä vieläkään nappaa?

Opiskelin aiemmin ravintola-alaa ja valmistuinkin sieltä, mutta en pitänyt niistä hommista ja lopetin.

Nyt valmistun sosiaali-alalta ja mahdollisia työpaikkoja ovat perhekodit yms henkisesti aika raskaat paikat...Perhekodilla olen nytkin..aaaaargh!!!!
Ois hienoa jo asettua jonnekin tekemään jotain mistä edes vähän pitää, niin ettei joka aamu vituta töihin lähtiessä...:curs:
Veli ja sisko on tienny penskasta asti mitä haluaa, miksi en minä?

Välilä tuntuu oikeasti siltä, että lähden oppisopimuksella helvettiin portinvartiaksi:itku:

Pliis, onhan teitä muitakin?

On. Menen sinne mihin nenä näyttää enkä niin välitä mitä työtä teen kunhan saan vuokran maksettua. Kutsumusalaa ei ole mutta opiskelemaan en opiskelemisen ilosta lähde. Ehkäpä kohta kyrpiinnyn tarpeeksi ja saatanpa pyrkiä lukemaan itseni inssiksi tällä samalla alalla missä olen nyt töissä. Osaan tämän, joten miksi vaihtaisin johonkin jossa joutuisin näkemään vaivaa.

Se miten tähän paikkaan jouduin on lopputulos siitä että keskityin niihin asioihin jotka sujuu sen kummempia päätä vaivaamatta.
 
Kaminari sanoi:
enkä niin välitä mitä työtä teen kunhan saan vuokran maksettua. Osaan tämän, joten miksi vaihtaisin johonkin jossa joutuisin näkemään vaivaa.
.

Hehee..Aika samanlainen ajatusmaailma kuin mulla:lol2:
 
Joillain vaan menee kauemmin sen hahmottamiseen, että jos ei ole joku Räikkönen jolle maksetaan harrastamisesta miljoonia niin:

"Työn tekeminen vituttaa".
 
30 kriisi on ihan vapauttava kokemus..viimeistään silloin tajuaa, et ei saa jäädä paikoilleen jumittamaan.On ihan tervettä tulee aika-ajoin tunne lähes kaikessa työssä oman aikansa jälkeen "ET TÄÄ EI OO MUN JUTTU SITTENKÄÄN", jatkuvat uudet haasteet pitää mielen nuorena ja avoimena. Ihminen tarvii jaksottaisen säännöllisen "uudistumisprosessin"..niinkuin sisilisko, joka luo nahkansa. Onhan varmaan kaikki huomanneet et ihmiset, jotka on jumittaneet samaan ammattiin 20 vuodeksi, samaan kaupunkiin 20 vuodeksi ja samoihin rutiineihin ja kotkotuksiin 20 vuodeksi on niitä rasittavimpia j umpimielisimpiä "juntteja", joiden elämä tuntuu pysähtyneen ja henkinen vireys kuolleen siihen paikkaan. Jos tänään olit bodari ja huomenna riippuliitäjä ja ylihuomenna rockyhtyeen kitaristi...mielesi ja ruumiisi uudistuu jatkuvasti ja sinulla riittää energiaa rakastaa itseäsi. Siinä temmellyksessä ei omaa vanhenemistaan huomaa. 20, 30, 40, 50, 60 kriisit on vain merkkejä muutostarpeesta ja elämänhalusta eli siis "no panic"...oikealla tiellä ollaan. Itellä mittarissa 32v. elämännälkä suunnaton;) "aina valmiina kaikkeen muutokseen, pitää minut hengissä ja nuorena".:D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom