Kitaristit hoi!

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Tämä johtuu siitä, ettei se ole "luonnollinen" oikean käden liike. [...]

Tämäkin voi joillakin toimia, mutta koska tässäkään liike ei
ole luonnollinen, olen skeptinen sen suhteen, onko siitä oikeasti hyötyä esim. nopeuden
kannalta.

Tähän tekee vielä mieli kommentoida, että käyt viestissäsi läpi oikeastaan ainoat vaihtoehdot oikean käden tekniikalle tilanteessa, jossa pikataan kaikki nuotit ja soitetaan useampi kuin yksi nuotti per kieli (siis ei sweepata) ja toteat kummastakin, että liike ei ole luonnollinen :) eipä siinä juuri taida mitään luonnollista vaihtoehtoa jäädäkään sitten :)

Sekä tiukassa alternate-tekniikassa että tuossa Gambale-touhussa on omat luonnottomuutensa ja hyvät/huonot puolensa.

Alternate on siltä kantilta luonnollisempi, että usein downstroket osuvat usein luonnollisella tavalla vahvoille tahdinosille, kun taas Gambale-touhulla saattaa käydä niin, että ykköset osuvatkin upstrokelle, joka mielestäni on ehkä hieman luonnotonta ja ainakin itselläni aiheuttaa usein taimauksen kanssa ongelmia.

Gambale-touhu taas on sillä tavalla luonnollisempaa, että siinä (kuten mainitsitkin) voi kieleltä toiselle siirryttäessä jatkaa plektran "luonnollista" liikerataa.
 
No tuo ns. inside-picking tilannehan syntyy juurikin "vuoroiskuilla" eli perus alternate picking -tekniikan välttämättömänä sivutuotteena siirryttäessä esim. h-kieleltä e-kielelle siten, että viimeisin nuotti h-kielellä on upstroke.

Siirryttäessä matalalle E:lle? Eli tuo on käytännössä gambalismia, pyritään minimoimaan
oikean tumpun liikkeet?

Tähän tekee vielä mieli kommentoida, että käyt viestissäsi läpi oikeastaan ainoat vaihtoehdot oikean käden tekniikalle tilanteessa, jossa pikataan kaikki nuotit ja soitetaan useampi kuin yksi nuotti per kieli (siis ei sweepata) ja toteat kummastakin, että liike ei ole luonnollinen :) eipä siinä juuri taida mitään luonnollista vaihtoehtoa jäädäkään sitten :)

Haa, luonnollisesti tarkoitin "luonnottomuudella" sitä, että jos siirryttäessä kieleltä toiselle säilytetään
(mahdollinen) plekun iskusuunta, niin sillon tumpun "tempo" täytyy kesken liikeradan puolittaa (tietenkin
tasarytmisessä juoksutuksessa).

Alternate on siltä kantilta luonnollisempi, että usein downstroket osuvat usein luonnollisella tavalla vahvoille tahdinosille, ...

Aivan totta.
 
Siirryttäessä matalalle E:lle? Eli tuo on käytännössä gambalismia, pyritään minimoimaan
oikean tumpun liikkeet?

Ei tietenkään matalalle E:lle, vaan korkealle (soinniltaan siis) E:lle. Eli sille ohuimmalle kielellä, josta lähtee korkein ääni... sehän ei suinkaan ole "matala E" vaan korkea :)

Ei ole "gambalismin" kanssa mitään tekemistä, vaikka toki Gambale-tyyliin pikatessakin nousee esiin.. ellei sitten ryhmittele nuottien lukumäärää per kieli siten, että aina välttää ko. tilanteen ja pystyy aina siirtymään viereiselle kielelle "sweeppaamalla" eli muuttamatta plektran suuntaa.

Kyseessä on se vain se ilmiselvä fakta, että perus alternate-touhussakin inside-picking ilmiö tulee esiin ihan loogisena välttämättömyytenä: jos edellinen soittamasi nuotti h-kielellä on ollut upstroke (plektran suunta ylös) niin mikäli seuraava nuotti on e-kielellä niin sen on käytännössä pakko olla downstroke (plektran suunta alas), koska e-kieli sijaitsee fyysisesti h-kielen alapuolella. Ja tämähän on juuri se tilanne, joka kulkee nimellä "inside picking"... se nousee esiin pikkasi sitten alternate- tai Gambale-tyyliin ja aiheuttaa hankaluuksia monelle.
 
En nyt vaivautunut katsomaan sen tarkemmin, että mitä tossa ko. asiassa tehtiin, mutta pikaisella vilkaisulla vaikuttaa olevan sellaista, mitä ainakin oma plektrakäteni tekee ihan automaattisesti.

Sen sijaan, kun rupesin taas pitkästä aikaa (lue: oikeasti vuosikausiin) vähän taas verestämään muistoja ja treenaamaan mm. sweeppejä, niin törmäsin tällaiseen. Tää oli mun umpiluupäähän juurtuneelle motoriikalle melkoista ylämäkeä. Vieläkin takkuaa. Kyseessä siis economy picking: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=38&t=33453&o=79

edit. ah, tämä kyseinen juttu on siis juurikin tuota Gambale-tavaraa, mistä ylempänä puhetta. Tiedä sitten onko tuo tekniikkana mikään välttämättömyys noihin lurituksiin, mutta varmaan tiettyä sulavuutta tuo soundiin, kun kieleltä toiselle mennään periaatteessa samalla plektran iskulla.
 
Oma tekniikkani on oikeastaan juuri tuota economy pickingiä... aika lähellä tuota "gambalismia".
 
Aaaa, siis tota insideä käytettäs vierekkäisillä kielillä. No sit se menee economyllä, eli tolla gambale meiningillä mullakin. Ajattelin et tota insidepickingiä käytettäs skippaillessa kieliä. Noh...lisättävää ei aiheeseen ole siitä huolimatta.
 
^ ihan sulavalta se ainakin kuulosti niillä teikäläisen nauhotetuilla pätkillä.

Tattis... tuo economyssa on se hyvä puoli, että sillä pystyy toteuttamaan luontevammin sellaisia juttuja, jotka alternatepikkauksella saattaisivat olla todella hankalia. Toisin sanoen, saa ehkä sellaista persoonallisempaa vivahdetta soittoon verrattuna siihen iänikuiseen perus-alternatetilutukseen. Vaikka eihän siinäkään mitään vikaa ole, jos sen osaa.

Omaan korvaan omassa soitossa kyllä kuuluu aika häiritsevästi juuri se mainitsemani rytmisen tiukkuuden puuttuminen, sellasta "vähän sinne päin" on taimauksen kanssa jatkuvasti. Suurimmalta osin se kyllä itselläni johtuu vähäisestä yhteissoittokokemuksesta.
 
Ei tietenkään matalalle E:lle, vaan korkealle (soinniltaan siis) E:lle. Eli sille ohuimmalle kielellä, josta lähtee korkein ääni... sehän ei suinkaan ole "matala E" vaan korkea :)

Eli siirryttäessä h:lta (up) ohuelle e:lle (down) ei tässä yhteydesä tehdä mitään
poikkeuksellista. Soitellaan siis vain kitaraa vuoroiskuilla :-) Jos mentäisiin sinne
matalaan päähän niin mielestäni voitaisiin puhua jostain "erikoisemmasta pikkauksesta".[/QUOTE]

Kyseessä on se vain se ilmiselvä fakta, että perus alternate-touhussakin inside-picking ilmiö tulee esiin ihan loogisena välttämättömyytenä: jos edellinen soittamasi nuotti h-kielellä on ollut upstroke (plektran suunta ylös) niin mikäli seuraava nuotti on e-kielellä niin sen on käytännössä pakko olla downstroke (plektran suunta alas), koska e-kieli sijaitsee fyysisesti h-kielen alapuolella. Ja tämähän on juuri se tilanne, joka kulkee nimellä "inside picking"... se nousee esiin pikkasi sitten alternate- tai Gambale-tyyliin ja aiheuttaa hankaluuksia monelle.

Olen sitä mieltä, että jos ns. normaali up-down-pattern toimii, niin ei ole mitään syytä miettiä,
että nyt tässä kyseisessä siirtymässä on meneillään inside-tilanne. Vain poikkeuksellinen ja
tavoiteltu setti tämän aiheuttaisi.

^ ihan sulavalta se ainakin kuulosti niillä teikäläisen nauhotetuilla pätkillä.

Kernaasti tämän tapaista musisointia kuuntelen. Jos ei ole julkista kamaa, niin linkkiä voi salaa (siis
pitää) lähettää osoitteeseen ukko.hakkarainen@gmail.com.

Aaaa, siis tota insideä käytettäs vierekkäisillä kielillä. No sit se menee economyllä, eli tolla gambale meiningillä mullakin. Ajattelin et tota insidepickingiä käytettäs skippaillessa kieliä. Noh...lisättävää ei aiheeseen ole siitä huolimatta.

Ei kai vierekkäisyydellä niinkään ole merkitystä, ainakaan tuossa ganbalismissa, vain plektran
suunta ratkaisee. Econony=taloudellisuus -> Jos kerran jo ollaan menossa vasemmalle, niin
miksi ihmeessä sinne mentäisiiin oikean kautta?
 
Noi mainitut pätkät löytyy tästä ketjusta jokunen sivu takaspäin.

Noin muuten asiaan liittyen, niin ei kai tossa asiassa ole mitään ihmeellistä. Siinä ekassa jutussa on nyt jostain syystä haluttu antaa joku inside picking -nimi asialle, jota ainakin itse teen ihan normaalisti. Eli kun siirrytään seuraavalle kielelle, ja edelliseltä kieleltä on pikattu nuotti "sisältä päin" ylöspäin, niin seuraavalta kieleltä se pikataan "sisältä päin" ja alaspäin. Mä en oikein näe, että miten toi eroaa ihan normaalista tuplapikkauksesta. Opetusmielessä kyllä ihan jees, että tota kulkua painotetaan.

Sen sijaan tossa economyssa mennään samalla plektran suunnalla alaspäin ja ylöspäin. Eli kun vetelet jotain perus kolme nuottia per kieli skaalaa ylös tai alaspäin, niin seuraavan kielen eka nuotti tulee samansuuntaisella plektraniskulla, kun edellisen kielen viimeinen nuotti. Ne siirtymät on tavallaan semmosia minisweeppejä.

Ja ero on siinä, että kun ensimmäisessä systeemissä plektran iskun suunta vaihtuu kieleltä toiselle siirryttäessä, niin toisessa se taas pysyy ennallaan. Ehkä mäkin väännän ihan turhaa rautalangasta, mutta joku nyt ymmärtää jotain väärin tai ajattelee kovin hankalasti.

Eikä noihin kannata takertua sen enempää. Noilla kahdella pikkaustyylillä saa vähän erilaista soundia, ja toinen voi sopia johonkin sävelkulkuun paremmin kuin toinen. Hyvähän noita on treenata, ja vedellä tuplapikkaustakin niin, että treenaa kuvioita aloittaen plektran iskut molemmin puolin. Mm. itselläni on ollut kova korjaaminen tuossa, kun menee aivo solmuun, kun pitäs vaihtaa pikkauksen suuntaa lennosta.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Meni jotenkin tää postaus kokonaan ohi.

Tattis... tuo economyssa on se hyvä puoli, että sillä pystyy toteuttamaan luontevammin sellaisia juttuja, jotka alternatepikkauksella saattaisivat olla todella hankalia. Toisin sanoen, saa ehkä sellaista persoonallisempaa vivahdetta soittoon verrattuna siihen iänikuiseen perus-alternatetilutukseen. Vaikka eihän siinäkään mitään vikaa ole, jos sen osaa.
Jeps, näitä juttuja tulee aina välistä eteen, joissa joutuu miettimään ihan tosissaan, että miten pikkauksen vetää. Parhaillaan yritän saada yhtä juttua kulkemaan, jossa joutuu soveltamaan tota economy pikkaamista.

Omaan korvaan omassa soitossa kyllä kuuluu aika häiritsevästi juuri se mainitsemani rytmisen tiukkuuden puuttuminen, sellasta "vähän sinne päin" on taimauksen kanssa jatkuvasti. Suurimmalta osin se kyllä itselläni johtuu vähäisestä yhteissoittokokemuksesta.
Muistan kyllä, että silloin oli itsekin aika tiukassa kunnossa, kun soitettiin viikottain kimpassa jne. Se antaa tosiaan hyvän lisän soittoon. Ja ihan jo sillä, että ainakin omalla kohdallani tulee reenattuakin enemmän ajatuksella, kun on jotain, mitä varten treenaa. Eikä muutenkaan viitsi mennä veteleen muiden eteen päin persettä.

Mä halusin junnuna vedellä kaiken maailman DT:t ja Yngwiet heti liian nopeasti, ja tuloksena on vähän tommonen juosten kustu plektratekniikka. On tota mun oikean käden tekniikkaa joku kehunutkin, mutta omaan korvaan noi vähänkään haastavammat jutut kuulostaa lepsuilta. En mä niitä ainakaan yleisön eteen lähtis vetään tältä istumalta. Uusien juttujen kanssa pitäs vaan nöyrästi kaivaa metronomi kaapista, ja ruveta nousemaan pikku hiljaa tempossa, eikä ruveta heti hurjastelemaan.
 
Eli kun siirrytään seuraavalle kielelle, ja edelliseltä kieleltä on pikattu nuotti "sisältä päin" ylöspäin, niin seuraavalta kieleltä se pikataan "sisältä päin" ja alaspäin. Mä en oikein näe, että miten toi eroaa ihan normaalista tuplapikkauksesta.

Siinähän siis joutuu tekemään enemmän "työtä" kun "sisältä päin" pikataan ylöspäin seuraavalle kielelle. Outside pikkauksessa käsi sekä plektra liikkuu luonnollisesti samaan suuntaan kuin missä seuraava kieli on, niin täten on helpompi jatkaa alternate pikkaamista ilman tökkimistä. Ehkä tämä käy luonnollisesti niiltä jotka ovat maltilla aloittaneet kitaransoiton. Minun piti päästä heti soittamaan raskasta ja nopeaa. Ja unohtui tuolla mainita että tämä inside pikkaus tökkii nimen omaan kun lähtee soittamaan paksuimmalta E:ltä kohti ylintä E:tä. Ylhäältä alas tullessa ei niinkään ongelmaa, mutta kun joutuu tekemään soittoa ylöspäin niin takkuilua tulee väkisin. Hidastuksia ja ranteen liikettä olen seurannut molempiin suuntiin tehdessä. Ihan alkuaikoina oli tapana soittaa siten että tuen nimettömällä ja pikkurilillä käden vakautta pitämällä ohuimmista kielistä kiinni. Nopea rytmitys onnistui hyvin, mutta nopeasti siirryttäessä sooloihin oli kyl melkoista temppuilua. Ja yleensä pikkaan joka nuotin. Vihaan jostain syystä hammer oneja ja pull offeja, vaikka kivasti toisivat nopeutta ja ulottovuuksia soittoon. Siitähän tuosta economy pikkauksesta oli kait kyse :)
 
Siinähän siis joutuu tekemään enemmän "työtä" kun "sisältä päin" pikataan ylöspäin seuraavalle kielelle. Outside pikkauksessa käsi sekä plektra liikkuu luonnollisesti samaan suuntaan kuin missä seuraava kieli on, niin täten on helpompi jatkaa alternate pikkaamista ilman tökkimistä. Ehkä tämä käy luonnollisesti niiltä jotka ovat maltilla aloittaneet kitaransoiton. Minun piti päästä heti soittamaan raskasta ja nopeaa. Ja unohtui tuolla mainita että tämä inside pikkaus tökkii nimen omaan kun lähtee soittamaan paksuimmalta E:ltä kohti ylintä E:tä. Ylhäältä alas tullessa ei niinkään ongelmaa, mutta kun joutuu tekemään soittoa ylöspäin niin takkuilua tulee väkisin. Hidastuksia ja ranteen liikettä olen seurannut molempiin suuntiin tehdessä. Ihan alkuaikoina oli tapana soittaa siten että tuen nimettömällä ja pikkurilillä käden vakautta pitämällä ohuimmista kielistä kiinni. Nopea rytmitys onnistui hyvin, mutta nopeasti siirryttäessä sooloihin oli kyl melkoista temppuilua. Ja yleensä pikkaan joka nuotin.
Unohda nyt ihan kokonaan inside- ja outside -höpinät, ne näköjään vaan sotkee sun päätä :) Kitara vaan kouraan ja soita jotain vapaavalintaista 3 nuottia per kieli skaalaa joko ylös-, tai alaspäin ja samalla tarkkailet, miten sun plektrakäsi liikkuu. Huomaat, ettei sillä ole oikein muita mahdollisuuksia liikkua kuin noilla tavoilla, jos haluat säilyttää vuoroiskut kieliltä toiselle siirryttäessä. Ei tämä ole mikään erikoistekniikka, joksi sitä tunnut ajattelevan, vaan ihan perinteistä vuoroiskuin tapahtuvaa plektrakäden liikettä.

Vihaan jostain syystä hammer oneja ja pull offeja, vaikka kivasti toisivat nopeutta ja ulottovuuksia soittoon. Siitähän tuosta economy pikkauksesta oli kait kyse :)
Ei, tämäkin menee nyt sekaisin. Hammer oneilla ja pull offeilla ei ole mitään suoranaista tekemistä tuon economy pickingin kanssa (jeesus, että nää enkkutermit alkaa korpeamaan). Katso nyt vielä ajatuksella vaikka se Muusikoiden.netin linkki.

Olen muutenkin nyt vähän kummissani. Jos olet tuon edellisen sivun viestien perusteella soittanut vuodesta 2006, niin miten sää oot selvinnyt ilman hammereita, pull offeja ja yleensä legato -juttuja tai miten toi vuoropikkaus aiheuttaa noin paljon hämmennystä?
 
Noi mainitut pätkät löytyy tästä ketjusta jokunen sivu takaspäin.

Niinpäs löytyi. Kelpoa pelaamista!

Noin muuten asiaan liittyen, niin ei kai tossa asiassa ole mitään ihmeellistä. Siinä ekassa jutussa on nyt jostain syystä haluttu antaa joku inside picking -nimi asialle, jota ainakin itse teen ihan normaalisti.

Senpä takia olinkin ymmälläni. Muuten tuossa edellisellä sivulla olevassa juutuubipätkässäkin
huomaa, että pelkän suunnan vaihtaminen tekee soittamisesta "kömpelöä", vaikka kaiffari
demoaa asiaa :-)

Sen sijaan tossa economyssa mennään samalla plektran suunnalla alaspäin ja ylöspäin. Eli kun vetelet jotain perus kolme nuottia per kieli skaalaa ylös tai alaspäin, niin seuraavan kielen eka nuotti tulee samansuuntaisella plektraniskulla, kun edellisen kielen viimeinen nuotti. Ne siirtymät on tavallaan semmosia minisweeppejä.

Jees, Gambale-kamaa. Kuten aiemmin sanoin plektrakäden "tempon" muuttuminen tekee
tästä mielestäni haastavaa.

Mm. itselläni on ollut kova korjaaminen tuossa, kun menee aivo solmuun, kun pitäs vaihtaa pikkauksen suuntaa lennosta.

Niinpä. Ne pitäisikin olla siellä selkärangassa, ettei tarvitse miettiä. Eli tuhansia tunteja harjoitusta.

Jeps, näitä juttuja tulee aina välistä eteen, joissa joutuu miettimään ihan tosissaan, että miten pikkauksen vetää. Parhaillaan yritän saada yhtä juttua kulkemaan, jossa joutuu soveltamaan tota economy pikkaamista.

Tällaiset kiinnostavat. Olisiko mahdollista saada tutkailuun, mistä on kyse?


Mä halusin junnuna vedellä kaiken maailman DT:t ja Yngwiet heti liian nopeasti, ja tuloksena on vähän tommonen juosten kustu plektratekniikka.

Taitaa olla kyse ihan perustavaa laatua olevasta ihmisen ominaisuudesta. Ei ole aikaa tehdä mitään kunnolla,
mutta silti joudutaan tekemään sama asia uudestaan :-)

Siinähän siis joutuu tekemään enemmän "työtä" kun "sisältä päin" pikataan ylöspäin seuraavalle kielelle. Outside pikkauksessa käsi sekä plektra liikkuu luonnollisesti samaan suuntaan kuin missä seuraava kieli on, niin täten on helpompi jatkaa alternate pikkaamista ilman tökkimistä.

Hmm, etkös tuolla aiemmin maininnut, että haluasit sitä insidetekniikkaa kuitenkin opetella?
Olen kyllä samaa mieltä kuin toveri yllä, että opettelet ihan reilusti alternatea. Sillä kyllä
pärjää nopeampienkin virsien veisaamisessa.

Ihan alkuaikoina oli tapana soittaa siten että tuen nimettömällä ja pikkurilillä käden vakautta pitämällä ohuimmista kielistä kiinni. Nopea rytmitys onnistui hyvin, mutta nopeasti siirryttäessä sooloihin oli kyl melkoista temppuilua.

Tuo ei liene "järkevin" soittotekniikka.

Ja yleensä pikkaan joka nuotin. Vihaan jostain syystä hammer oneja ja pull offeja, vaikka kivasti toisivat nopeutta ja ulottovuuksia soittoon.

Voihan niitä mausteeksi vetäistä väliin, ei se kokonaisuutta pahenna. Tuskin pelkän nopeuden takia
kannattaa niitä pyrkiä mukaan ymppäämään (noh, miksei joskus tästäkin syystä).
 
Palaan tohon yhteen kysymykseen myöhemmin, ei se ole kuin yksi lickki, mutta kitaraa ei yksinkertaisesti voi soittaa joutumatta käyttämään noita edellämainittuja juttuja. On ihan hirveää töksähtelemistä, jos jokainen nuotti pitäs pikata joka tilanteessa. Koko ajatuskin kuulostaa niin absurdilta, että ehkei kyseinen kirjoittaja tuota ihan noin tarkoittanut.

Vähän kuin haluaisi jostain syystä kävellä vain yhdellä jalalla.

edit. yleisesti kannattaa ottaa joltain osaavalta opettajalta tunteja. Sillä tavoin kaikki tällaiset väärinymmärrykset jää paljon vähemmälle, ja vierestä näyttäen nää erilaiset plektratekniikatkin on paljon havainnollisempia, kuin itsekseen plärätessä.
 
Vihaan jostain syystä hammer oneja ja pull offeja, vaikka kivasti toisivat nopeutta ja ulottovuuksia soittoon. Siitähän tuosta economy pikkauksesta oli kait kyse
Ei, tämäkin menee nyt sekaisin. Hammer oneilla ja pull offeilla ei ole mitään suoranaista tekemistä tuon economy pickingin kanssa (jeesus, että nää enkkutermit alkaa korpeamaan). Katso nyt vielä ajatuksella vaikka se Muusikoiden.netin linkki.

Itse ymmärsin tuon Downingin kommentin kyllä niin, että hän tarkoittaa economypikkauksessa olevan kyse nopeuden ja ulottuvuuksien tuomisesta soittoon, eikä suinkaan hammer oneista ja pull offeista.. eli luin tuon niin, että sana "siitähän" viittaa nopeuteen ja ulotuvuuksiin, eikä hammer on/pull off -meininkiin :)

Mutta joo, itseänikin korpeaa tämä termien kanssa vääntäminen, mikä nyt on alternatea, mikä economya ja mikä sweeppaamista... ja tosiaan, näiden juttujen kanssa tulee helposti sellainen perse edellä puuhun -meininki. Itsekin olen tuskaisen tietoinen siitä, että kaikkien näiden soittovuosien aikana on lopåpuviimeksi keskittynyt ihan vääriin asioihin... nopeus ja kimurantimmat soolojutut kuitenkin muodostavat melko pienen osan siitä, mistä kitaransoitossa on enimmäkseen kyse. Silti tuntuu, että varsinkin aloittelevat tilusankarit käyttävät 99 % treeniajastaan jonkun ihmeellisen sweeppitäppi-tilun harjoittelemiseen, jolla sitten on käyttöä oikeassa soittotilanteessa ehkä 1 % ajasta jos sitäkään.
 
Palaan tohon yhteen kysymykseen myöhemmin, ei se ole kuin yksi lickki,

Mainiota, odottelen.

...mutta kitaraa ei yksinkertaisesti voi soittaa joutumatta käyttämään noita edellämainittuja juttuja. On ihan hirveää töksähtelemistä, jos jokainen nuotti pitäs pikata joka tilanteessa. Koko ajatuskin kuulostaa niin absurdilta,

Samaa mieltä.

Vähän kuin haluaisi jostain syystä kävellä vain yhdellä jalalla.

Ei kun se on just toisinpäin. Joku ei halua kävellä vuorotahtiin koko ajan, vaan välillä pitää hypätä ruutua tms. epäortodoxitekniikkaa. :)

... nopeus ja kimurantimmat soolojutut kuitenkin muodostavat melko pienen osan siitä, mistä kitaransoitossa on enimmäkseen kyse. Silti tuntuu, että varsinkin aloittelevat tilusankarit käyttävät 99 % treeniajastaan jonkun ihmeellisen sweeppitäppi-tilun harjoittelemiseen, jolla sitten on käyttöä oikeassa soittotilanteessa ehkä 1 % ajasta jos sitäkään.

Kyllä kai joka jamppa näkee itsensä leveässä haara-asennossa hyvän (=halvatun nopean :rolleyes: ) soolon soitannassa koko yleisön ihailun kohteena.
 
Viimeksi muokattu:
Tossa biisissä on siellä väliosassa mm. yksi luritus, jota mä en ainakaan saa menemään pelkällä vuoropikkauksella oikein. Muuten en osaa tuosta economysta paasata sen enempää, kun se on itsellenikin toistaiseksi vähän uusi juttu. En ollut kuullutkaan tuollaisesta aikanaan, kun vielä treenasin tuntitolkulla. Sweepit kyllä oli tuttuja. Eli sori vaan, tämän havainnollisempaa en tästä tähän hätään saa.

Noin yleisesti olen sitä mieltä, että kannattaa vaan kuunnella ja soitella musan mukana, niin tekniikka kyllä seuraa perässä. Ei niitä juttuja kovin monella tapaa voi vetää niin, että se kuulostaa siltä, miltä pitää. Ja sit, kun tulee joku juttu, joka menee yli hilseen, niin ottaa selvää ja asiat rullaa taas eteenpäin.



edit. omegauros sanoi yllä oikeastaan saman asian eri sanoin.

Ja vielä tuohon, mikä soittamisessa on tärkeää, niin minusta Devin Townsend kiteytti sen hyvin niin, että tekniikka on silloin riittävän hyvä, kun pystyy toteuttamaan päässään soivat jutut. Sit mm. improvisointikyky, kyky soittaa muiden mukana ja kuunnella muita soittajia, kyky välittää fiiliksiä ja niin edelleen on paljon tärkeämpää, kuin sen miljoona nuottia minuutissa kuningassoolon osaaminen.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
On kai noita tabeja googlattavissa, mutta ainakin toi, mitä vilkaisin oli kyllä ihan päin persettä. Tsekkaa vaikka paikallinen kirjasto, siellä voi olla nuottikirja lainattavissa. Sieltä sen taisin ainakin joskus junnuna hakea, kun ekoja kertoja noita soittelin. Levyn nimi siis Falling Into Infinity.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom