Näissä rannemurtumissa on muuten eroja näköjään aika paljon. Olen vertaillut kahden kaverini kanssa, toisella on juuri parantunut tapaus ja toisella taas ensinnäkin alunperinkin paljon mun murtumaa pahempi tapaus ja lisäksi alkuun huonommin hoidettu. Nimetään nämä vaikkapa herra Aaksi ja rouva Beeksi.
A) Oli luullut, että ranne oli vain venähtänyt. Ei ollut mennyt lääkäriin, ei syönyt kipulääkkeitä, elänyt normaalia elämää pari viikkoa. Sitten oli vaihdekepin käsittely eräällä automatkalla tuonut outoa puutumusta ja kipua ja kun oli mennyt lääkärille ja kuvattu, oli lekuri soitellut seur. aamuna sanoen "Sulla on murtunut se ranne ja se on erittäin kivulias! Tänne ny heti ja laitamma kipsin!". Kaveri nauroi tuolle tapaukselle aika lailla, että jaha, todella kivuliaan murtuman kanssa olen tässä tolskannut pari viikkoa jo.
B) Oli kaatunut aika lailla suoraan ja koko painollaan käden ja ranteen päälle. Se oli ollut heti ihan nurinkurin ja hervottomana ja perkeleen kipeä. Valitettavasti B oli mennyt pienen itäsuomalaisen pitäjän sairaalan päivystykseen, jossa "hoito" (on samaisessa sairaalassa ite hoitsuna töissä) oli ollut huonoa. Kyllästyneen oloinen lekuri ei ollut suostunut röntgeniin, oli jotenkuten vetänyt rannetta ("Noh, toivottavasti tää ny ois ok." todella rohkaisevan kommentin ryydittämänä) ja lähettänyt potilaan kotiin kipuineen, että kyl se niillä 400mg ibuprofeeneilla siitä. Seur. aamuna vasta oli laitettu kipsi. Beellä murtuma oli oikeasti ollut ekat pari viikkoa helvetin kipeä, kipulääkkeitä oli kulunut kohtalaisesti. Kuulemma joutuu mahd. leikkaukseenkin.
Kun B oli parin päivän kuluttua päässyt isomman kaupungin yliopistolliseen kunnon sairaalaan, oli lekuri vetäessään huolestuneena sanonut, että oli viime hetki tehdä homma kunnolla, että jos olisi enää viivästynyt, olisi parantumisprosessi mennyt tod.näk. pieleen ja varmasti ollut leikkaus edessä.
Mulla taas alussa ranteeseen ensinnäkin sattui aika pahasti ja toisekseen ranteeni oli kahteen eri suuntaan vinksallaan siten, miten ei kuuluisi olla, sen näki heti maallikko. Olen todella tyytyväinen, että sain siihen heti kylmää. Se kun on ensinnäkin loistava kipua lievittämään ja toisekseen muutenkin tämmöisessä tilanteessa tietääkseni hyvää ensiapua. Pääsin aika joutuin viime viikon ma Acutaan, eli kansankielellä TAYSin päivystykseen, ja siellä vastaanottava hoitsu kai luuli, että olen karmeissa tuskissa (en ollut, enkä moista edes esittänyt :D ) ja sanoi pistävänsä mut kiirellisyysjärjestyksessä aika lailla kärkeen. Siellä ei ollut minkäänlaista ruuhkaakaan tosin, että ehkä oli pelivaraa. Minulta otettiin heti "ennen" röntgenkuvat, jonka jälkeen välittömästi puudutusainetta ranteeseen ja kun se vaikutti, lekuri ja pari hoitsua tekivät vetämisen ja ainakin näytti, että aika huolellisesti. Sitten kipsi heti päälle ja "jälkeen" röntgenkuvat. Niistä kävin vielä lyhyesti juttelemassa lekurin kanssa, joka oli jo ehtinyt konsultoida ortopediakin kuvien kanssa.
Kokonaisuutena olin ja olen hyvin tyytyväinen ja myönteisesti yllättynyt Acutaan ja siis julkiseen terveydenhoitoon tämän tapaukseni kanssa. En usko, että olisin voinut saada parempaa tai nopeampaa hoitoa mistään tai millään lisärahalla.
. Ei varmaan kannata kuitenkaan ottaa liian vakavasti.
