Kienböckin tauti

[rambo83]

Eli sain vihdoin diagnoosin pitkään vaivanneeseen kipuiluun, joka on jonkunlaisessa kuoliossa oleva ranteen puolikuuluu. Kyse on rasitusvammasta joka itselläni on oikean käden ranteessa. Käsi on tällä hetkellä kuormituskiellossa, ja pidän yöt tukilastaa. Lääkäri määräsi totaalilepoa, joten sairaslomaa pari kk. takana ja ainakin 1,5kk vielä edessä ennen seuraavaa magneettikuvausta, sekä ortopedin tuomiota, että joutuuko käden leikkaamaan vaiko ei. Onko vastaavanlaista ollut kellään, onko jouduttu operoimaan ja tuliko kännystä vielä toimiva? Kohtalotovereita??

 

[Ssarako]

Eli sain vihdoin diagnoosin pitkään vaivanneeseen kipuiluun, joka on jonkunlaisessa kuoliossa oleva ranteen puolikuuluu. Kyse on rasitusvammasta joka itselläni on oikean käden ranteessa. Käsi on tällä hetkellä kuormituskiellossa, ja pidän yöt tukilastaa. Lääkäri määräsi totaalilepoa, joten sairaslomaa pari kk. takana ja ainakin 1,5kk vielä edessä ennen seuraavaa magneettikuvausta, sekä ortopedin tuomiota, että joutuuko käden leikkaamaan vaiko ei. Onko vastaavanlaista ollut kellään, onko jouduttu operoimaan ja tuliko kännystä vielä toimiva? Kohtalotovereita??

Amerikan serkulla todettiin kyseinen tauti (aka lunatummalasia) ja se kerkesi vuosien saatossa äityä niinkin pahaksi, että kävi leikkauttamassa kummatkin ranteet. Operaatiossa poistettiin kuolioon mennyt luna-luu ja se korvattiin jonkin sortin proteesilla (tai jonkinlaisella metallisella härpäkkeellä). Itellä on kans nämä ranteet aiheuttanu aikamoista päänvaivaa jo sen kuutisen vuotta, mutta (varmaan) 10. magneettitutkimuksen myötä saatiin selville, ettei kipuilun aiheuttajana olekaan (onneksi) kienböckin sairaus. Leikkauspöytä on kuitenkin tähtäimessä syksyllä ja kummatkin ranteet joutaa veitsen alle.
Serkulla kävi vaan suht huono mäihä, koska ranteet jouduttiin leikkaamaan kahteen kertaan (=pitkään kipsissä), jonka takia liikkuvuus on ainoa asia, joka on oikeastaan vieläkin vähän hakusessa. Useimmat selviää kuitenkin vain yhdellä leikkauksella, joten senkin pitäisi palautua aika lailla normaaliksi kuntoutuksen myötä.

Lääkäri sano minulle henk.kohtaisesti vastaanotolla, että tuon hoito riippuu aivan taudin etenemisestä. Mutta näin maalaisjärjellä ajateltuna on aika epätodennäköistä, että se hoituu pelkällä levolla, koska on kyse kuitenkin vakavemmasta tilasta. Ns. korjausleikkauksia oli kuulemma monen sorttisia, joten tuo lunan totaalinen poistaminen on aika lailla viimeinen vaihtoehto kiputilan poistamiseksi.

 

[rambo83]

Nonniin, eipä parantunut ranne levolla vaan leikkaus jouduttiin tekemään. Itse kuoliossa olevaan lunatummalasiaan (pulikuuluuhun) ei puututtu lainkaan, vaan operaatiossa lyhennettiin kyynervarren värttinäluuta pari milliä, jolla pyritään helpttamaan painetta ranteessa, ja näin antamaan paremmat mahdollisuudet puolikuuluulle palautua entiselleen. Kun lyhyennys oli tehty, liitettiin luun päät takaisin metallilevyllä joka kiinnitettiin 8 kpl ruuveja. Leikkauksesta on nyt pari viikkoa, ja huomenna olisi tikkien poisto + kontrolli. Luutumisen jälkeen fysioterapiaa. Saapa nähdä joutuuko alaa jopa vaihtamaan, näin kirurgi varoitteli... Toivottavasti punttihommia pystys tekemään vielä jonkunlaisilla painoilla tulevaisuudessa.

 

[Seagram]

Ai saatana, tuliko sitä liikarasitusta duunissa vai missä? Aika raju operaatio näin maallikon silmin.
Parane pian, ei kai tähän muuta voi sanoa , ja tsemppiä!

 

[rambo83]

Ai saatana, tuliko sitä liikarasitusta duunissa vai missä? Aika raju operaatio näin maallikon silmin.
Parane pian, ei kai tähän muuta voi sanoa , ja tsemppiä!

Kiitos! Töistä varmaan alunperin sai alkunsa, kun huonossa asennossa pitkään teki samaa hommaa, eikä tajunnu heti mennä lääkäriin kun käsi kipeytyi, vaan työt ja sali jatkui entiseen malliin kunnes kipu kävi sietämättömäksi. Jännetupin tulehdus oli tullut sekundäärisenä vaivana myös, minä sitä hoidettiin ensimmäiset kuusi viikkoa. Kun kivut vaan jatku ja liikerata ranteessa oli vajaa, niin sitte magneettikuvaan josta selvisi tuo aika harvinainen sairaus...

 

[rambo83]

Leikkauksesta kulunut nyt n.4kk, kuntoutusta aloiteltu pikkuhiljaa tekemään. Kaikki punnerrusliikkeet on kielletty vielä toistaiseksi, mut kyllä sitä jo muutaman kilon painoilla on pystyny punnertelemaan. Selkääkin jo pystyny taljoissa ruveta vetelemään, on se vaan mukava tunne kun saa painetta pitkästä aikaa edes joihinkin lihasryhmiin. Leposärky on kädestä tiessään ja liikeradatkin rupeaa löytymään kohilleen. Pitäs vaan malttaa mieli ja pitää painot sen verran pieninä ettei hidasta toipumista. Tammikuun puolessa välissä seuraava kontrollikäynti jossa röntgenkuvat ranteesta. Toipumisaika on omasta mielestä pitkä koska seuraava magneetikuva otetaan vasta vuoden loppupuolella josta nähdään onko lunatum heränny kuoliosta vaiko ei... On se muuten erikoista miten voi saada pienillä painoilla paikat kipeäksi kun tuntumalla tekee. Ehkäpä se vielä tästä........

 

[rambo83]

Melkein puolitoista vuotta mennyt leikkauksesta ja parempaan suuntaan ollaan menossa, kylläkin tuskaisen hitaasti. Sen verran huonot ennusteet sain hoitavalta lääkäriltä, että alanvaihto tuli kuin tulikin eteen. Nyt kouluttaudun uuteen ammattiin joka ei rasita käsiä niin rankasti kuin aiempi työ, ja näin kädellä on paremmat mahdollisuudet tulla kuntoon. Punttihommat otetaan edelleen varovasti ja yritetään rasittaa lihasta volyymipainotteisella treenillä. Toki painojakin on voinut jo joihinkin liikkeisiin lisätä jonkun verran, mutta maksimipainoilla heiluminen tuskin enää onnistuu. Kaiken kaikkiaan treeni maistuu joka tapauksessa tosi hyvin tällä hetkellä kaikkine rajoituksineen, ja voipi olla että kesään mennessä ollaan päästy jo jonkunlaiseen kuosiin.

 

[Seagram]

No hyvä että parempaan päin vaikka pienin askelin.