kickboxing ja thaiboxing
- Keskustelun aloittaja lappari
- Aloitettu
- Liittynyt
- 7.4.2003
- Viestejä
- 69
Originally posted by taisto
Heh heh. Rico hei, toisen lajin haukkuminen vaatii kokemusta molemmista lajeista useassa seurassa (ja tämän varmaan kohta osoitat sinulta löytyvän).
Itse olen treenannut potkunyrkkeilyä useamman vuoden, sekä Espoossa kamppailuopistolla ja nykyään Hyvinkäällä Shudokanissa. Nykyään treenini on "pappa-tyyliä" eli ei tavoitetta kehässä.
- EN hauku muita lajeja. Itse vaan pidän thaista enemmän. Jep, on tullut potkunyrkkeilyä treenailtua ensin HJJK:lla Asko Aallon valmennuksessa, sitten Vantaan Kickboxingissa Jukkiksen ja myöhemmin Rantalan Pasin valmennuksessa sekä muutamat treenit JäKK:ssa. Treenailin vuosina '95-'98.
- Thainyrkkeilyä olen harrastellut vuodesta '00, vaikka lajia olenkin tiiviisti seurannut jo 10 vuotta. Pari kertaa on tullut käytyä Thaimaassa Sityothongin campilla ihan farangituristina treenaamassa. Suurin osa muutamasta viime vuodesta on kuitenkin mennyt erinäisten vammojen paranteluun. Tällä hetkellä en pysty treenaamaan mitään potkulajia.
Kummassakaan seurassa (eikä leireillä) ole ollut mainitsemaasi vyöjärjestelmää ja treenaaminen sekä tekniikat ovat samanlaisia (+thaissa thaille ominaisia tekniikoita). Itselläni on potkunyrkkeilyssä keltainen vyö. Vyötäni en ole koskaan käyttänyt. Kikkapotkuja treenataan joskus kehittämään motoriikkaa ja treenien kevennyksenä. Kirvespotku on vaikea tekniikka mutta oikein käytettynä tehokas. Esimerkiksi läheltä kirvespotkulla toisen suojaus sekaisin ja sitten käsillä rummutusta.
- Mun aktiivi KB-ajoista on jo sen verran aikaa, että näköjään laji on mennyt eteenpäin. Silloin kun treenasin, vyö piti olla ja muutenkin oli vähän "budomaisen" tiukkaa. Hienoa!
- Noista kirvespotkuista ja hyppykiertopotkuista voidaan olla montaa mieltä (tai siis kahta; toimii tai ei toimi...) Jos ei matsata aio, niin mikäs niitä on treenatessa. Mutta, jos otella aikoo, ei kannata tuhlata aikaa tuollaisiin hienouksiin kovin paljoa - vaan hioa perusjuttuja ja silmää (sparrata paljon). Tottakai tuollaiset "erikoistekniikat" saattavat joskus jopa toimiakin. Matsatessa on tietysti hyvä löytyä varastosta monipuolisuutta ja kikkojakin. Harjoitus tekee mestarin.
P.P.S. Ei pidä unohtaa että molemmat lajit ovat vain urheilua jossa on säännöt. Eivät ne mitään täydellistä kamppailua ole.
- Näin on. Jokainen valitsee oman lajinsa omien mieltymystensä mukaan. Ja valittu laji on useimmiten harrastajalle se paras, kuningaslaji.
Heh heh. Rico hei, toisen lajin haukkuminen vaatii kokemusta molemmista lajeista useassa seurassa (ja tämän varmaan kohta osoitat sinulta löytyvän).
Itse olen treenannut potkunyrkkeilyä useamman vuoden, sekä Espoossa kamppailuopistolla ja nykyään Hyvinkäällä Shudokanissa. Nykyään treenini on "pappa-tyyliä" eli ei tavoitetta kehässä.
- EN hauku muita lajeja. Itse vaan pidän thaista enemmän. Jep, on tullut potkunyrkkeilyä treenailtua ensin HJJK:lla Asko Aallon valmennuksessa, sitten Vantaan Kickboxingissa Jukkiksen ja myöhemmin Rantalan Pasin valmennuksessa sekä muutamat treenit JäKK:ssa. Treenailin vuosina '95-'98.
- Thainyrkkeilyä olen harrastellut vuodesta '00, vaikka lajia olenkin tiiviisti seurannut jo 10 vuotta. Pari kertaa on tullut käytyä Thaimaassa Sityothongin campilla ihan farangituristina treenaamassa. Suurin osa muutamasta viime vuodesta on kuitenkin mennyt erinäisten vammojen paranteluun. Tällä hetkellä en pysty treenaamaan mitään potkulajia.
Kummassakaan seurassa (eikä leireillä) ole ollut mainitsemaasi vyöjärjestelmää ja treenaaminen sekä tekniikat ovat samanlaisia (+thaissa thaille ominaisia tekniikoita). Itselläni on potkunyrkkeilyssä keltainen vyö. Vyötäni en ole koskaan käyttänyt. Kikkapotkuja treenataan joskus kehittämään motoriikkaa ja treenien kevennyksenä. Kirvespotku on vaikea tekniikka mutta oikein käytettynä tehokas. Esimerkiksi läheltä kirvespotkulla toisen suojaus sekaisin ja sitten käsillä rummutusta.
- Mun aktiivi KB-ajoista on jo sen verran aikaa, että näköjään laji on mennyt eteenpäin. Silloin kun treenasin, vyö piti olla ja muutenkin oli vähän "budomaisen" tiukkaa. Hienoa!
- Noista kirvespotkuista ja hyppykiertopotkuista voidaan olla montaa mieltä (tai siis kahta; toimii tai ei toimi...) Jos ei matsata aio, niin mikäs niitä on treenatessa. Mutta, jos otella aikoo, ei kannata tuhlata aikaa tuollaisiin hienouksiin kovin paljoa - vaan hioa perusjuttuja ja silmää (sparrata paljon). Tottakai tuollaiset "erikoistekniikat" saattavat joskus jopa toimiakin. Matsatessa on tietysti hyvä löytyä varastosta monipuolisuutta ja kikkojakin. Harjoitus tekee mestarin.
P.P.S. Ei pidä unohtaa että molemmat lajit ovat vain urheilua jossa on säännöt. Eivät ne mitään täydellistä kamppailua ole.
- Näin on. Jokainen valitsee oman lajinsa omien mieltymystensä mukaan. Ja valittu laji on useimmiten harrastajalle se paras, kuningaslaji.
- Liittynyt
- 7.4.2003
- Viestejä
- 69
Niin, tuosta kääntölyönnistä vielä. Onpa itse Jomhod Kiatadisak, yksi thainyrkkeilyn suurimmista, tullut tyrmätyksi kääntölyönnillä. Se tapahtui Jenkeissä joskus 80-90 lukujen taitteessa. En muista jenkin nimeä, mut joku potkunyrkkeilijä se oli ja varsinainen kääntölyöntitaituri. Yllätti nuoren Jompan aika pahasti. Eipä ole meinaan Jomhod montaa matsia n. 250 käydystä hävinnyt eikä varsinkaan tyrmäyksellä.
Nimim. Kyseisen matsin videolta nähnyt.
- Liittynyt
- 6.1.2004
- Viestejä
- 45
En edes viitsi lähteä keskusteluun tästä Japanin showsta, joillekin nämä "starat" edustavat parasta mitä maan päällä on tapahtunut.
Huomasihan sen jo osin tosta kun keskusteltiin miten Jomhod siellä pärjäisi. Kyseessä on kuitenkin ensisijaisesti show ja tämän jälkeen tulee muut arvot. Itse en touhusta jaksa syttyä. Ruotsissa käydyt k-1 kekkkerit kyllä oli ihan asiaa (ja olihan se Jomhodikin siellä...)
- Liittynyt
- 15.11.2002
- Viestejä
- 1 723
No en minäkään tuohonOriginally posted by Tube
En edes viitsi lähteä keskusteluun tästä Japanin showsta, joillekin nämä "starat" edustavat parasta mitä maan päällä on tapahtunut.
Huomasihan sen jo osin tosta kun keskusteltiin miten Jomhod siellä pärjäisi.
-aiheeseen viitsisi palata, mutta sanonpa vain sen, että jos tämä kyseinen 70-kiloinen lepakkomies on kerran niin kova jätkä niin sinne vaan kokeilemaan :thumbs: Japanilaiset kyllä osaavat antaa arvoa myös teknisille ottelijoille ja varmaan heitäkin kiinnostaisi nähdä kuinka Hoost ja Sapp saavat turpaansa 2-3-kertaa pienemmältä ukolta.
Jos Jomhod nyt ensi alkuun pieksäisi vaikka Suomen parhaat raskaampien sarjojen thai-nyrkkeilijät ja sen jälkeen Pohjoismaiden huiput niin takuulla saisi sen verran huomiota, että eiköhän Herra Ishii japanista kiinnostuisi ja ovet K-1:n aukenisi.
- Liittynyt
- 6.1.2004
- Viestejä
- 45
Originally posted by Pecman
No en minäkään tuohon
Japanilaiset kyllä osaavat antaa arvoa myös teknisille ottelijoille ja varmaan heitäkin kiinnostaisi nähdä kuinka Hoost ja Sapp saavat turpaansa 2-3-kertaa pienemmältä ukolta.
Jos Jomhod nyt ensi alkuun pieksäisi vaikka Suomen parhaat raskaampien sarjojen thai-nyrkkeilijät ja sen jälkeen Pohjoismaiden huiput niin takuulla saisi sen verran huomiota, että eiköhän Herra Ishii japanista kiinnostuisi ja ovet K-1:n aukenisi.
Eipä juuri lisättävää edelliseen viestiini.... "Lepakkomies", hyvä heitto ? Vai ei yhtään ottelua nähtynä ? Tai ymmärrystä pelisilmästä?
Varmaan tämän topicin voi jo sulkea jos miettii alkuperäistä kysymystä lajien eroista..:wall:
- Liittynyt
- 26.7.2003
- Viestejä
- 17 388
Meillä oli potkunyrkkeilyn ja thainyrkkeilyn treenaajat samoissa treeneissä, kun kaupungista ei erikseen thainyrkkeilyseuraa löydy. Kaikki treenasi sitten myös thainyrkkeilyn tekniikoita, kuten kyynärpäälyöntejä. Sellainen tuntuma jäi, että lajit ovat aika paljon samankaltaisia. Valmentaja onkin molempien lajien moninkertainen SM-voittaja, KB:n EM-mitalisti ja Thainyrkkeilyn World Cup voittaja ja ties mitä.
