kickboxing ja thaiboxing
- Keskustelun aloittaja lappari
- Aloitettu
- Liittynyt
- 17.11.2003
- Viestejä
- 339
Muuten, mitä eroa on K1:sellä ja Thaiboxingilla? K1:sellä ilmeisesti on maine ultimate pystyottelumuotona, mutta eikös siinä ole kielletty kyynärpäät kokonaan ja polvet kiinnipidetäessä, toisin kuin Thaissa?
Okei, onhan tietenkin eroa painoluokissa ja erien pituudessa. Ja kait se pisteytyskin muokkaa aika lailla ottelutapaa. Äkkiseltään tuntuisi, että K1:sessä on enempi vauhtia, kun taas Thaiboxing on sellaista kavalankieroa (joskin tehokkaan kuluttavaa) kyttäilyä.
Okei, onhan tietenkin eroa painoluokissa ja erien pituudessa. Ja kait se pisteytyskin muokkaa aika lailla ottelutapaa. Äkkiseltään tuntuisi, että K1:sessä on enempi vauhtia, kun taas Thaiboxing on sellaista kavalankieroa (joskin tehokkaan kuluttavaa) kyttäilyä.
europpalaisilla säännöillä ei taida saada potkia polvella tai jos ottelet euroopan mantereella, niin polvet on off. en ole ihan varma. kyynärpäätähän ei saa käyttää. tietenkin on MMA-säännöt, esim. edellisessä tapahtumassa käytettiin MMA-sääntöjä. mutta K-1 säännöissä taitaa luke noin, miten juuri selitin.
- Liittynyt
- 17.11.2003
- Viestejä
- 339
Joo, näinhän se on. Ja muistelen kuulleeni, että jossain amatöörien Thaiboxing MM-kisoissa sai kyllä lyödä kyynärpäällä, mutta vain ns. yläkautta, eikä sivulta. Eli menee monimutkaiseksi
.Mutta mistä lie johtuu tuo K1:sen katsojaystävällinen tyrmäyshakuinen ottelutyyli? Eriähän on tietenkin vähemmän, mutta maksaakohan ne jotain tyrmäysbonuksia...
- Liittynyt
- 7.4.2003
- Viestejä
- 69
Ne ovat oikeastaan täysin eri lajeja. Treenityyli ja säännöt aika lailla erilaiset. Thainyrkkeily (Muay Thai) omaa pitkän historian, on paljon monipuolisempi sallittujen tekniikoiden suhteen (polvipotkut, kyynärpäälyönnit, lähiottelu ja heitot), kovat mutta rennot treenit - ei vyöjärjestelmää, eikä budolajien "salikuria". Treenataan lähinnä vain tehokkaita, myös matsissa toimivia tekniikoita. Matsit aina täydellä kontaktilla kaikilla tekniikoilla. Polvet päähän sallittu vain ammattilaisilla. Suojien määrä vaihtelee ottelijoiden tason tai kisojen laadun mukaan.
Kickboxing on jenkkien joskus 80-luvulla kehittämä laji, joka muotoitui kontaktikaratesta ja nyrkkeilyn lyönneistä. Treenaillaan budolajien omaisesti myös "kaikenmaailman kirves- ja ninjapotkuja", jotka ovat ehkä komeita mutta eivät (yleensä) käyttökelpoisia ottelussa. Matsit usein nyrkkeilypainotteisia ja ottelumuotoja on joka lähtöön; on kevyttä kontaktia, täyskontaktia, semikontaktia, löytyy erikseen alapotkut sallivat ottelut jne.
Ääh, ja paskat. Joku osaa varmaan selittää paremmin. Mut lajit on kuitenkin aivan erilaisia. Sen tietää kun on treenaillut molempia. Niin, ja thainyrkkeily on aivan ehdoton ykkönen. Piste.
Kickboxing on jenkkien joskus 80-luvulla kehittämä laji, joka muotoitui kontaktikaratesta ja nyrkkeilyn lyönneistä. Treenaillaan budolajien omaisesti myös "kaikenmaailman kirves- ja ninjapotkuja", jotka ovat ehkä komeita mutta eivät (yleensä) käyttökelpoisia ottelussa. Matsit usein nyrkkeilypainotteisia ja ottelumuotoja on joka lähtöön; on kevyttä kontaktia, täyskontaktia, semikontaktia, löytyy erikseen alapotkut sallivat ottelut jne.
Ääh, ja paskat. Joku osaa varmaan selittää paremmin. Mut lajit on kuitenkin aivan erilaisia. Sen tietää kun on treenaillut molempia. Niin, ja thainyrkkeily on aivan ehdoton ykkönen. Piste.
- Liittynyt
- 6.1.2003
- Viestejä
- 440
Ricolta tuli aika hyvin noi erot esille.
Tässä vielä vähän omaa höpötystäni aiheesta:
MuayThaissa on suurena osana lajia lähiottelu jonka nimi on thaipaini. Vastaava ei löydy Kickboxingista.
Thaipaini on semmoista että ukot tarttuu toisiaan niskasta ja yrittävät pehmentää kaverin kylkiä ja massua polvipotkuilla.
Homma on pirun rankkaa ja todella tehokasta asiaa osaamatonta vastaan (lue itsepuolustuskäytössä).
ThaiBoxingissa on edelleenkin otteluiden alussa ns. Ram Muay jossa ottelijat esittävät jännän "polvirukoilu seremonian" perinteisen thaimusiikin säestämänä. Homma näyttää lajiin perehtymättömältä aika pelleilyltä, mutta se on tärkeä osa lajia.
Perinteisesti thainyrkkeilyä pidetään potkunyrkkeilyä kovempana lajina. Itse olen molempia harrastanut ja pidän kyllä enemmän muay thain suoraviivaisuudeta ja pelkistetystä tekniikkakavalkaadista.
Asiasta lisää --> www.muaythai.fi
Tässä vielä vähän omaa höpötystäni aiheesta:
MuayThaissa on suurena osana lajia lähiottelu jonka nimi on thaipaini. Vastaava ei löydy Kickboxingista.
Thaipaini on semmoista että ukot tarttuu toisiaan niskasta ja yrittävät pehmentää kaverin kylkiä ja massua polvipotkuilla.
Homma on pirun rankkaa ja todella tehokasta asiaa osaamatonta vastaan (lue itsepuolustuskäytössä).
ThaiBoxingissa on edelleenkin otteluiden alussa ns. Ram Muay jossa ottelijat esittävät jännän "polvirukoilu seremonian" perinteisen thaimusiikin säestämänä. Homma näyttää lajiin perehtymättömältä aika pelleilyltä, mutta se on tärkeä osa lajia.
Perinteisesti thainyrkkeilyä pidetään potkunyrkkeilyä kovempana lajina. Itse olen molempia harrastanut ja pidän kyllä enemmän muay thain suoraviivaisuudeta ja pelkistetystä tekniikkakavalkaadista.
Asiasta lisää --> www.muaythai.fi
- Liittynyt
- 6.1.2004
- Viestejä
- 45
Joo, thai-nyrkkeilyllä ja potkunyrkkeilyllä on kyllä hyvinkin paljon eroa. Jos saat käsiisi jostain esim. Lumpinin otteluita (stadion thaimaassa jonka mestaruus arvostetumpi kuin esim. mailmanmestaruus) niin ymmärrät mitä thai-nyrkkeily parhaimmillaan on. Tältä pohjalta katsottuna en itse hirveästi syty näistä K-1 matseista, ainakaan näiden Remy ym. Vaikuttaa välilä vähän "äheltämiseltä". Ei millään pahalla k-1 faneja kohtaan 
Ja toivottavasti tästä ei älä mikään viestiketju tyyliin "Remy on kuningas ja kyllä ne K-1 tyypit voittaa kenet vaan" .
Ja jos kilpaileminen kiinnostaa niin kehittyminen on tuettu hyvin ensimmäisistä kisoista niin pitkälle kuin rahkeet riittää. Jos tosiaan haluaa harrastaa kirvespotkuja ja takakiertopotkuja niin kannattaa harkita toista lajia, kyseisillä liikkeillä ei kehässä juurikaan mitään tee.. Suosittelen lajia jos haluat todella hyvän kunnon olettaen, että jatkat peruskurssia pidemmälle. Myös seuran valintaan kannatta käyttää vähän harkintaa varsinkin jos asut Helsingissä.
Ja toivottavasti tästä ei älä mikään viestiketju tyyliin "Remy on kuningas ja kyllä ne K-1 tyypit voittaa kenet vaan" . Ja jos kilpaileminen kiinnostaa niin kehittyminen on tuettu hyvin ensimmäisistä kisoista niin pitkälle kuin rahkeet riittää. Jos tosiaan haluaa harrastaa kirvespotkuja ja takakiertopotkuja niin kannattaa harkita toista lajia, kyseisillä liikkeillä ei kehässä juurikaan mitään tee.. Suosittelen lajia jos haluat todella hyvän kunnon olettaen, että jatkat peruskurssia pidemmälle. Myös seuran valintaan kannatta käyttää vähän harkintaa varsinkin jos asut Helsingissä.
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 593
Heh heh. Rico hei, toisen lajin haukkuminen vaatii kokemusta molemmista lajeista useassa seurassa (ja tämän varmaan kohta osoitat sinulta löytyvän).
Itse olen treenannut potkunyrkkeilyä useamman vuoden, sekä Espoossa kamppailuopistolla ja nykyään Hyvinkäällä Shudokanissa. Nykyään treenini on "pappa-tyyliä" eli ei tavoitetta kehässä.
Kummassakaan seurassa (eikä leireillä) ole ollut mainitsemaasi vyöjärjestelmää ja treenaaminen sekä tekniikat ovat samanlaisia (+thaissa thaille ominaisia tekniikoita). Itselläni on potkunyrkkeilyssä keltainen vyö. Vyötäni en ole koskaan käyttänyt. Kikkapotkuja treenataan joskus kehittämään motoriikkaa ja treenien kevennyksenä. Kirvespotku on vaikea tekniikka mutta oikein käytettynä tehokas. Esimerkiksi läheltä kirvespotkulla toisen suojaus sekaisin ja sitten käsillä rummutusta.
Lajien eroista kukaan ei ole vielä tainnut mainita jalankiinniottoa. Thaissa toisen jalan saa ottaa kiinni ja potkiksessa ei. Thaissa saa myös lyödä selkään, potkunyrkkeilyssa on kielletty kaikki kontakti selkään. Potkynyrkkeilyssä lantioheitto oli vielä sallittu parivuotta sitten, kukaan ei tainnut käyttää sitä otteluissa. Nykyään sekin taitaa olla kielletty.
Molemmissa seuroissa thai- ja potkunyrkkeily harrastajat sparraavat yhdessä, käytännössä sparrin alussa sovitaan että ei käytetä polvia eikä kyynerpäitä.
K1 ja thaimatseja on vaikea verrata keskenään. Thaimaalaiset huiput painavat +30 kiloa vähemmän kuin K1 ottelijat, tästä seurauksena K1 otteluiden hitaampi tempo. Kieltämättä suomalaistenkin thaiottelijoiden taso on korkea, salikilpailuistakin löytyy näppäriä jätkiä.
P.S. Muistaakseni muutama vuosi sitten eräs suomalainen thai-ottelija taidettiin tiputtaa tuollaisella "kikkapotkulla". Oli kuulemma ottelun jälkeen valittanut tekniikasta, eihän tollasia saa käyttää...
P.P.S. Ei pidä unohtaa että molemmat lajit ovat vain urheilua jossa on säännöt. Eivät ne mitään täydellistä kamppailua ole.
P.P.S. Jos joku nyt minut tunnisti niin älkää laittako nimeä julki.
- Liittynyt
- 6.1.2004
- Viestejä
- 45
Taisto on varmaan myös harrastanut thai-nyrkkeilyä? Meinaan jos potku-nyrkkeily ja thai-nyrkkeilytekniikat ovat "samanlaisia". Vai kuinka? Hyvinkäältä ei käsittääkseni thai puolen osaamista toistaiseksi löydy...Kuulemma. Ja nettisivujen mukaan.
Ja mikä matsi oli tämä jossa kirvespotkun tehokkuus tuli "kuulemma" todistettua. Ihan siis vain mielenkiinnosta ilman provo tarkoitusta
Ja mikä matsi oli tämä jossa kirvespotkun tehokkuus tuli "kuulemma" todistettua. Ihan siis vain mielenkiinnosta ilman provo tarkoitusta
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 593
taisto on treenannut useamman vuoden Espoon Kehähaissa josta löytyy thai-ukkoja. Meillä oli yhteisharjoituksia joissa käytiin molempiin lajeihin sopivia tekniikoita läpi (esimerkiksi erilaisia 2 x lyönti + potku tekniikoita). Niin monta kertaa olen "mai-tai" miesten kanssa sparrannut että uskon tietäväni mistä puhun. (Usko ei ole tae oikeasta tiedosta.)
Puhtaissa thaiharjoituksissa kävin muutaman kerran Mikkelissä (noin 1996, karateseuran thai-jaos) mutta kyseisten treenien perusteella en kuitenkaan ala arvostelemaan suomalaisten thai-treenaajien tyyliä.
Toivottavasti tänne kamppikselle ei leviä yleisenpuolen tyyli jossa tietämättömät vänkäävät joka asiassa saivartelulla. Jos mielestäsi tekniikoissa on eroa niin laita esimerkkejä. Ärsyttävä lukea juuri peruskurssin käyneiden totuuksia (jotka ovat kuullet vuoden harrastaneiden auktoriteetti suista.)
Se kikkapotku ei ollut muistaakseni kirvespotku vaan hyppykierre. En ole nähnyt kyseistä ottelua mutta kertojana oli suomessa melko tunnettu kamppailulajivaikuttaja. Nimeä en kerro.
No kun ollaan täällä nyt kehuttu tuota thaipainia maasta taivaaseen, niin voin kyllä kertoa, että potkunyrkkeilijät petraavat sitten tuonkin aukon käsillä. Thaissa ottelijat ovat huomattavasti huonompi käsien suhteen. Mitä taas tulee noihin kiertopotkuihin ja sun muihin propellipotkuihin, niin meillä noita treenataan pari kertaa vuodessa. Kaikki mitä treenaamme on ollut ottelu tyylistä potkutreeniä. Noita potkuja treenataan muutenki vai vyökokeisiin. Ja K1:stä sen verran, että se on otettu potkunyrkkeilyliiton virallisiin ottelu sääntöihin mukaan viime vuoden loppu puolella. Eli niitä ollaan myös sovellettu meidän treeneissä paljon. K1 on kielletty kyynerpäät. Polvipotkut on sallittu tietyissä Euroopan maissa. Esim. Ranskassa ei ollut salittuja edellisissä kisoissa. K1:ssä on myös sallittu paljon parjattu pyörähdyslyönti, mikä kiellettiin -90 potkunyrkkeilyssä. K1 tuomarityö eroo aika paljon potkunyrkkeily tuomarintyöstä. Siinä arvostellaan esim. sitä kuinka paljon on vastustajaa vahingoitettu. Kun taas potkunyrkkeilyssä on käytössä perinteinen 10 järjestelmä. Ja K1:ssä saa pisteitä juuri ns. kaadoista eli luvunlaskusta. K1 otteluajat on turnauksissa 3x3min ja haasteotteluissa 5x3min. Tasapisteissä, voidaan järjestää muistaakseni yksi jatkoerä mikäli pisteet päätyvät tasan varsinaisen otteluajan jälkeen.
- Liittynyt
- 17.7.2002
- Viestejä
- 53
KB
Siinäpä se tuli hyvin sanottua. Nettiforumien ja keskustelujen lukeminen muuttuu aika työlääksi kun yhtä asiallista postausta kohti on viisi postausta joiden kirjoittaja haluaa pelkästään inttää ja päästä pätemään (en nyt viittaa keneenkään erityisesti).
Ei ole kovin hedelmällistä lähtä liikkeelle asenteella "mun laji on parempi kuin sun laji". Lajit ovat sääntöjensä ja tekniikoidensa rajaamia kokonaisuuksia joihin jokainen voi perehtyä kiinnostuksensa mukaan. Joku arvostaa estetiikkaa, joku akrobatiaa kun taas joku suoraviivaisuutta etc etc.
Jokin laji ei välttämättä tarjoa juuri minulle sitä mitä haluan, mutta jollekkin toiselle se voi niin tehdä. En siis suinkaan pidä omaa lajiani sinä ainoana oikeana, jota kaikkien tulisi harrastaa.
Joillekkin ihmisille se oma laji on ainoa ja oikea totuus. Itse en ole sitä mieltä että lajini olisi se, jota harrastamalla maailmasta poistuisi nälänhätä, sota ja saippuaoopperat. Ihmiset hakevat lajeilta eri asioita, siispä he harrastavat täysin eri asioita.
Aiheesta sen verran että kb-treeneissä usein (seurasta riippuen) harjoitellaan vaihtelun vuoksi myös esim. polvitekniikoita. Kickboxingin tausta juontaa aivan oikein 70-luvulle ja kontaktikarateen, mutta lajiin ei kannata liittää karaten mielikuvia. Lajin kehittämisessä ajavana voimana oli nimenomaan se, että harrastajat kokivat karaten ja kontaktikaraten liian rajoittuneiksi.
KB:sta sen verrna että ylätekniikat ovat siis nyrkkeilystä ja jalkatekniikat karatesta (eivät kuitenkaan suoraan, esim sivutpotkua ei jalkasyrjällä, muuten särkyy jalka). Harjoittelussa pointtina on oma suojaus (esim. suojaus potkittaessakin, toisin kuin joissain lajeissa ;)), liikkuminen ja tekniikoiden toimivuus ottelussa. Tämä tarkoittaa siis Full Contact ottelua ja sparrausta, ei hippasilla oloa. Tekniikat vierdään perille eikä niitä jätetä vajaiksi (eli ei olla pyjamahippasilla). KB on länsimainen laji ilman ylimääräisiä salirituaaleja ja vieraitten kielten opiskeluja.
Noh, taisi täsäkin postissa olla vähän provoa "pyjamahippasista" :piis:
Siinäpä se tuli hyvin sanottua. Nettiforumien ja keskustelujen lukeminen muuttuu aika työlääksi kun yhtä asiallista postausta kohti on viisi postausta joiden kirjoittaja haluaa pelkästään inttää ja päästä pätemään (en nyt viittaa keneenkään erityisesti).
Ei ole kovin hedelmällistä lähtä liikkeelle asenteella "mun laji on parempi kuin sun laji". Lajit ovat sääntöjensä ja tekniikoidensa rajaamia kokonaisuuksia joihin jokainen voi perehtyä kiinnostuksensa mukaan. Joku arvostaa estetiikkaa, joku akrobatiaa kun taas joku suoraviivaisuutta etc etc.
Jokin laji ei välttämättä tarjoa juuri minulle sitä mitä haluan, mutta jollekkin toiselle se voi niin tehdä. En siis suinkaan pidä omaa lajiani sinä ainoana oikeana, jota kaikkien tulisi harrastaa.
Joillekkin ihmisille se oma laji on ainoa ja oikea totuus. Itse en ole sitä mieltä että lajini olisi se, jota harrastamalla maailmasta poistuisi nälänhätä, sota ja saippuaoopperat. Ihmiset hakevat lajeilta eri asioita, siispä he harrastavat täysin eri asioita.
Aiheesta sen verran että kb-treeneissä usein (seurasta riippuen) harjoitellaan vaihtelun vuoksi myös esim. polvitekniikoita. Kickboxingin tausta juontaa aivan oikein 70-luvulle ja kontaktikarateen, mutta lajiin ei kannata liittää karaten mielikuvia. Lajin kehittämisessä ajavana voimana oli nimenomaan se, että harrastajat kokivat karaten ja kontaktikaraten liian rajoittuneiksi.
KB:sta sen verrna että ylätekniikat ovat siis nyrkkeilystä ja jalkatekniikat karatesta (eivät kuitenkaan suoraan, esim sivutpotkua ei jalkasyrjällä, muuten särkyy jalka). Harjoittelussa pointtina on oma suojaus (esim. suojaus potkittaessakin, toisin kuin joissain lajeissa ;)), liikkuminen ja tekniikoiden toimivuus ottelussa. Tämä tarkoittaa siis Full Contact ottelua ja sparrausta, ei hippasilla oloa. Tekniikat vierdään perille eikä niitä jätetä vajaiksi (eli ei olla pyjamahippasilla). KB on länsimainen laji ilman ylimääräisiä salirituaaleja ja vieraitten kielten opiskeluja.
Noh, taisi täsäkin postissa olla vähän provoa "pyjamahippasista" :piis:
- Liittynyt
- 6.1.2004
- Viestejä
- 45
Potkunyrkkeilyä ei mielestäni ole kukaan arvostellut eikä mielestäni "aji vs laji. Potkunyrkkeilyssä ja thai-nyrkkeilyssä on eroa monessakin mielessä, vaikka kaikki potkunyrkkeilijät eivät tätä miellä. Jo potkutyyleissä on eroa,ellei potkunyrkkeilypuolella olla muutettu tyyliä. Ja pisteytys otteluissa erillainen. Ja taustalla on todellakin muutakin kuin "peruskurssi". Siinä mielessä pidän outona yhteisiä peruskursseja ja sitä, että joissakin seuroissa opetetaan lajia ilman minkäännäköisiä meriittejä. Suomi on harvoja maita maailmalla joissa on "puhdasta" thai-nyrkkeilyä. Monessa muussa maassa laitetaan lajit sama katon alle ja lopputulos on kärjistetysti sanottuna potkunyrkkeilyä thai-nyrkkeilyshortseissa . Näitä ottelijoita on myös Suomen kehissä nähty enemmän ja vähemmän.
Eli kyse ei ole laji vs laji vertailusta, vaan siitä että kyseessä on todellakin kaksi eri lajia.
. Näitä ottelijoita on myös Suomen kehissä nähty enemmän ja vähemmän. Eli kyse ei ole laji vs laji vertailusta, vaan siitä että kyseessä on todellakin kaksi eri lajia.
Willie
Groundskeeper
- Liittynyt
- 31.3.2003
- Viestejä
- 2 168
Ensimmäisessä vastauksessa tuli esille kaikkein oleellisin ero, eli kyynärpäiden ja polvien käyttö. Muitakin löytyy, mutta merkittävimmät erot johtuvat kyynärpäiden ja polvien käyttämisen tuomista mahdollisuuksista ja mahdottomuuksista.
Ikävän paljon pesiytynyt tuota "mun laji on parempi kuin sun laji" jo nyt. Jonkin lajin sanominen toista huonommaksi vie omalta osaltani kaiken arvostuksen kirjoittajan tekstejä kohtaan. Väitteen esittäjä ei voi olla kovin syvällisesti perehtynyt kamppailulajeihin ja niiden syntyyn. Jokaista lajia pitää tarkastella sen syntyhistoriaa ja tuolloin vallinneita olosuhteita vastaan.
Onko kukaan muuten käynyt Lumphini-stadionilla? Yksi ero muay thain ja potkunyrkkeilyn välillä on ainakin otteluiden tunnelmassa Johtuu enemmän kyllä kulttuurista kuin lajeista, mutten ole koskaan missään muualla kuullut sellaista huutomyrskyä toisen ottelijan päästessä niskanpäälle kuin kansallisstadionilla. Jokaisen iskun lähdettyä kuului myrskyaallon kaltainen pauhunta joka lähti tuhansien katsojien kannustuksista. Vedonlyönnillä on epäilemättä osansa väen innostukseen. Jos ikinä pääsette käymään niin kannattaa ehdottomasti ostaa halvemmat liput, tunnelma on huomattavasti parempi kuin ringside-paikoilla. :thumbs:
Ikävän paljon pesiytynyt tuota "mun laji on parempi kuin sun laji" jo nyt. Jonkin lajin sanominen toista huonommaksi vie omalta osaltani kaiken arvostuksen kirjoittajan tekstejä kohtaan. Väitteen esittäjä ei voi olla kovin syvällisesti perehtynyt kamppailulajeihin ja niiden syntyyn. Jokaista lajia pitää tarkastella sen syntyhistoriaa ja tuolloin vallinneita olosuhteita vastaan.
Onko kukaan muuten käynyt Lumphini-stadionilla? Yksi ero muay thain ja potkunyrkkeilyn välillä on ainakin otteluiden tunnelmassa
Johtuu enemmän kyllä kulttuurista kuin lajeista, mutten ole koskaan missään muualla kuullut sellaista huutomyrskyä toisen ottelijan päästessä niskanpäälle kuin kansallisstadionilla. Jokaisen iskun lähdettyä kuului myrskyaallon kaltainen pauhunta joka lähti tuhansien katsojien kannustuksista. Vedonlyönnillä on epäilemättä osansa väen innostukseen. Jos ikinä pääsette käymään niin kannattaa ehdottomasti ostaa halvemmat liput, tunnelma on huomattavasti parempi kuin ringside-paikoilla. :thumbs:Syynä oli lähinnä kyynerpää kolinat. Eli vastustaja, kun kerkeskin tulla ns sisään eli vastustajan ihoon kiinni ja pyörähdyslyönti lähti, niin monesti lyönti osui kyynerpäällä. Ja näitä sattui paljon jo pelkastaan harjoituksissa. Ja voit usko varmasti mikä voima lyöntiin tulee kun siihen saadaan pyörähdys voima mukaan. Tämä oli lähinnä syynä.
- Liittynyt
- 17.7.2002
- Viestejä
- 53
Laji vs. laji
Jep, Muay Thai ja Potkunyrkkeily ovat kaksi eri lajia, samaa mieltä. Edellinen posti tuli kirjoitettua vähän kiireessä. Kummassakin haetaan vähän eri asioita.
Tuosta kääntölyönnistä muuten seuraavanlainen huhu: erään seuran vetäjä kertoi minulle, että joissain kisoissa olisi käynyt niin, että toinen ottelija olisi lyönyt kääntölyönnin ja toinen samanaikaisesti takasuoran, jolloin takasuora olisi osunut toista niskaan. Tuloksena halvaantuminen.
Jep, Muay Thai ja Potkunyrkkeily ovat kaksi eri lajia, samaa mieltä. Edellinen posti tuli kirjoitettua vähän kiireessä. Kummassakin haetaan vähän eri asioita.
Tuosta kääntölyönnistä muuten seuraavanlainen huhu: erään seuran vetäjä kertoi minulle, että joissain kisoissa olisi käynyt niin, että toinen ottelija olisi lyönyt kääntölyönnin ja toinen samanaikaisesti takasuoran, jolloin takasuora olisi osunut toista niskaan. Tuloksena halvaantuminen.
