Kehonrakentajan ravinto. Uusi review-artikkeli (englanniksi)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jhulmi
  • Aloitettu Aloitettu

jhulmi

Lihastohtori
Liittynyt
26.8.2003
Viestejä
1 516
Löytyy täältä, Strength Training -artikkelien joukosta uusimpana:
http://www.cc.jyu.fi/~jjhulmi/artikkelit.htm

Artikkeli on jo muutaman kuukauden vanha ja paperiversion sain käsiini jo silloin aikanaan, mutta tässä nyt myös sähköisessä muodossa. Hyvä artikkeli, mutta hiilari-rasva -suhteita ainakin henk.koht hieman muokkaisin. Suosittelen joka tapauksessa kaikkien aiheesta kiinnostuneiden lukemaan.
 
jhulmi sanoi:
Löytyy täältä, Strength Training -artikkelien joukosta uusimpana:
http://www.cc.jyu.fi/~jjhulmi/artikkelit.htm

Artikkeli on jo muutaman kuukauden vanha ja paperiversion sain käsiini jo silloin aikanaan, mutta tässä nyt myös sähköisessä muodossa. Hyvä artikkeli, mutta hiilari-rasva -suhteita ainakin henk.koht hieman muokkaisin. Suosittelen joka tapauksessa kaikkien aiheesta kiinnostuneiden lukemaan.
Click to expand...

Tuo artikkeli oli mielestäni suoraan hanurista. Lähinnä huvittava se kommentti siinä alussa, jossa viittaavat sunnutailiikkujilla tehtyyn tutkimukseen, että voimaharjoittelu EI näytä lisäävän proteiinintarvetta :jahas:
 
Siellä on toki puutteita ja tuo proteiinintarve-kysymys tuntuu olevan monessa muussakin jutussa pielessä. Tuo 1.1 kappale onkin siis kökkö, typpitasapainotutkimukset kannattaa sivuuttaa kun puhutaan proteiinianaboliasta. Ei voimaharjoittelu lisääkään proteiinitarvetta, ihminenhän pyrkii estämään lihasmassan liian suurta kasvua eikä sen varsinaisesti tarvitse kasvaa. Mutta useat meistä täällä ajattelevat erilailla...tutkijat sivuuttavatkin tuon nopeasti ja suosittelee enemmän proteiinia eli se siitä...

Lisää kuitenkin aiheesta. "Voimaharjoituksen jälkeisen akuutin lihasten proteiinisynteesin ja myös proteiinien hajotuksen on osoitettu olevan vähäisempää voimaharjoittelua harrastaneilla harjoittelemattomiin nähden, kun harjoituksen intensiteetit olivat suhteellisesti samanlaiset (Phillips ym. 1999). Lisäksi aloittelijoilla voimaharjoittelun jälkeen proteiinisynteesin on todettu vähentyvän, kun kun alku- ja loppumittausten harjoitusintensiteetit olivat absoluuttisesti samanlaiset (Phillips ym. 2002)."

Eli tuo proteiinintarve tosiaan voi hyvin olla suurempaa aloittelevilla voimaharjoituksen yhteydessä (samanaikaisesti lihastakin tulee helpommin) eli myöhemmin tarve on vähäisempi. Toisaalta lepotilanteessa tilanne on erilainen, koska suurentunut lihasproteiinin määrä lisää proteiinivaihdunnan määrää.
 
"(Phillips ym. 2002)."

Tämä on näitä miehiä, jotka hehkuttavat MINIMAALISTA proteiinimäärää. Ei tiedä voimailusta höykäsen pöläystä.
 
Heh, kyllä se tässä valmistuu, 120 s on valmiina...itseasiassa sä voisit koelukea pari kongressiabstraktia tohon mun projektiin liittyen jos ehdit...

Tollasiin olen viitannut ja toki suoraan itse tutkimuksiin joihin itsekin olet viitannut.
Onko muuten tuo Metb Synd vielä painossa?

Manninen, A. 2004a. Protein hydrolysates in sports and exercise: a brief review. Journal of Sport Science & Medicine 3, 60-63.

Manninen, A.H. 2004b. A statement of the American Heart Association Nutrition Committee on dietary protein and weight reduction: A rigorous rebuttal. Metab Synd Relat Disord, (painossa).

Manninen, A. 2002. Protein metabolism in exercising humans with special reference to protein supplementation. Pro Gradu -tutkielma, Kuopion yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta. Saatavilla PDF-muodossa osoitteessa: <URL: http://www.cc.jyu.fi/~jjhulmi/Manninen.pdf , viitattu 23.5.2004.
 
Anssi Manninen sanoi:
Laita se Volekin Med Sci Sports Exerc artikkeli sinne sun sivulle. Siinä on helvetin hyvää asiaa! :)
Click to expand...


Tuo Med Sci tulee toistaiseksi vain peipperimuodossa eli ei...Täytyy marraskuussa kuunnella mitä uutta Volekilla ja kumppaneilla on kerrottavaa...

Ai niin ja juu en tiedä Phillipsin ym. taustoja, mutta se on totta että lihasten proteiinisynteesitutkimuksen ykkösnimet Tipton, Wolfe ja Rennie eivät tiedä paskan vertaa. Tiptonin mielestä aamukuudelta-kahdeksalta paastossa voimaharjoitus on täysin normaalia ja tavallista ja siksi hänen tuloksensa voi soveltaa kaikki käytäntöön... Mutta menetelmät heillä on hallussa, tarttis varmaan tehdä yhteistyötä järkevämmillä asetelmilla joskus koska suhteita tonnepäin olis...
 
Mulla on nykyisin mm. Med Sci SPorts Exerc tunnukset, sillä on nykyisin täysin tuolla ARP:llä (itseasiassa firman kakkosmies heti kustantajan jälkeen), eli laitan sen sulle tulemaan...
 
Anteeksi keskeytys, mutta selittäisikö joku tuon "typpitasapainon"? Onko typpitasapainon säilyminen siis osoitus siitä että kehosta poistuu/hajoaa sama määrä proteiinia kuin siihen otetaan sisään, ja esim. typpi on "markkerina" siitä kuinka paljon proteiinia on hajotettu?

Mikä on syynä siihen että lihaskasvuun tarvitaan niinkin paljon enemmän proteiinia kuin mikä on "virallinen" suositus (0.8g/kg versus 2-3 g/kg?). Onko niin että proteiinisynteesi pysyy tehokkaasti yllä vain jos aminoja on reilusti ja jatkuvasti kierrossa? Miksi vain hieman korotettu saanti (typpitasan ylläpitoon riittävästä) ei riitä, koska eihän lihasta tule kymmeniä grammoja päivässä?
 
JSmith sanoi:
Anteeksi keskeytys, mutta selittäisikö joku tuon "typpitasapainon"? Onko typpitasapainon säilyminen siis osoitus siitä että kehosta poistuu/hajoaa sama määrä proteiinia kuin siihen otetaan sisään,
Click to expand...

Lihasten kasvu (lihasproteiinien kasvu + neste ym.) on proteiinianabolian tila, ei siis tasapainon. Optimaalista proteiinien määrää anaboliaan ei vielä tiedetä ja se varmasti vaihtelee proteiinin laadusta, yksilön ominaisuuksista, lajista ja tavoitteista ym. riippuen.
 
Tässä vähän selvitystä typpitaseesta suomeksi. Tarkemmin proteiinimetaboliasta ja sen tutkimisesta täältä: http://www.cc.jyu.fi/~jjhulmi/Proteiinisynteesi.pdf tai tosiaan tuosta Anssin gradusta.

"Koko kehon proteiinitasapainon mittaamisessa yleisin menetelmä on ollut typpitaseen määrittäminen. Typpitaseessa vähennetään ravinnosta saadun typen määrä virtsan ja ulosteiden mukana menetetyn typen määrällä. Loput typen menetysreitit ainoastaan arvioidaan. Typpitaseen määritys perustuu siihen, että keskimäärin 16 % ruoan proteiinista on typpeä. Jos typpitase on positiivinen, niin ravinnosta saadun typen määrä on suurempi kuin menetetty typpi ja negatiivisessa toisinpäin. Typpitaseen avulla saadaan vain koko kehon tasolla arvio proteiiniaineenvaihdunnasta, eikä se kerro mitään proteiinien synteesistä ja hajotuksesta."
 
Back
Ylös Bottom