Kehonrakentajan ravinto. Uusi review-artikkeli (englanniksi)

[Saapas]

Ilmeisesti te olette ravitsemustieteen opiskelijoita?
Missäköhän pääsee tuota ainetta opiskelemaan? Jyväskylän yliopistossa ilmeisesti ainakin?
Mikä sen linjan nimi tarkalleen on? Ravitsemustiede?

Olen itse harkinnut jo pidemmän aikaa, että vois koittaa pääseekö sisään.
Kun tietää nyt ainakin jotain asioista ja homma kiinnostaa, niin ei tarvitse ihan nollista aloittaa pääsykoelukua.

 

[jhulmi]

Mä lähinnä liikuntafysiologiaa ja Anssi liikuntalääketiedettä aikanaan.

Ravitsemustiedettä voi opiskella Kuopiossa ja Helsingissä (maa- ja metsätieteellinen tiedekunta). Mutta ravitsemustieteen opinnoissa ei sit ole pakollisissa opinnoissa yhtään urheiluravitsemusta.

 

[Saapas]

Mä lähinnä liikuntafysiologiaa ja Anssi liikuntalääketiedettä aikanaan.

Ravitsemustiedettä voi opiskella Kuopiossa ja Helsingissä (maa- ja metsätieteellinen tiedekunta). Mutta ravitsemustieteen opinnoissa ei sit ole pakollisissa opinnoissa yhtään urheiluravitsemusta.

Liikuntafysiologiaa...
Haluaisitko hieman selventää? Esim. mitä siellä oikeastaan opiskellaan ja mitä valmistuttua tehdään? Ammattinimikkeet?
Entäs tuo liikuntalääketiede? Pitää ilmeisesti lukea ensin lääkäriksi ja sitten erikoistua liikuntalääketieteeseen? Tämä jälkimmäinen taitaa olla vähän paremmin selvillä, mutta voisitteko sitäkin hieman mainostaa?

Ilmeisesti ravitsemustieteen opinnoissa voi kuitenkin erikoistua urheiluravitsemukseen? Tuleeko näistä kaikista ravitsemusterapeutteja? :D

 

[jhulmi]

http://www.jyu.fi/liikunta/liikbio/

Eiköhän tuolta selviä.

Ei tarvitse olla lääkäri jos haluaa lukea liikuntalääketiedettä.

Juu voi erikoistua ravitsemustieteessä, samoin liikuntafysiologiassa.

Ai niin ja samma på fingelska:
http://www.jyu.fi/liikunta/liikbio/StudyFin.html

 

[Aslak]

Liikuntafysiologiaa...
Haluaisitko hieman selventää? Esim. mitä siellä oikeastaan opiskellaan ja mitä valmistuttua tehdään? Ammattinimikkeet?
Entäs tuo liikuntalääketiede? Pitää ilmeisesti lukea ensin lääkäriksi ja sitten erikoistua liikuntalääketieteeseen? Tämä jälkimmäinen taitaa olla vähän paremmin selvillä, mutta voisitteko sitäkin hieman mainostaa?

Liikuntafysiologia pitää sisällään mm. noita tuolla mainittuja.

Liikuntalääketiedettä voi opiskella jonkun verran avoimessa yliopistossakin, ei välttämättä liity mitenkään lääkärin opintoihin. Kuopion yliopiston sivuilta varmaan löytyy lisää tietoa, avoimesta yo:sta taas täältä . Niin ja voihan avaoimessa opiskella myös ravitsemustiedettä.

edit: Ja jhulmi oli nopeampi

 

[Saapas]

http://www.jyu.fi/liikunta/liikbio/StudyFin.html

--Ensimmäisen vaiheen pisteet määräytyvät lukiomenestyksen perusteella. Toisessa vaiheessa hakijoiden on läpäistävä monipuolinen testiohjelma. Lisäksi valmennus- ja testausoppia pääaineena opiskelevat saavat lisäpisteitä urheilukilpailuissa menestymisestä sekä valmentamisesta. Lopulta 21 oppilaan ryhmä valitaan laitoksen opiskelijoiksi--

:itku:

Pitääkin miettiä jotain muuta..

Tarvii katsastaa tuo liikuntafysiologia ja ravitsemustiede.
Onkos muita varteenotettavia liikunnan ja ravitsemuksen alan tutkintoja?

 

[Omskakas]

Tuo artikkeli oli mielestäni suoraan hanurista. Lähinnä huvittava se kommentti siinä alussa, jossa viittaavat sunnutailiikkujilla tehtyyn tutkimukseen, että voimaharjoittelu EI näytä lisäävän proteiinintarvetta :jahas:

Hanuri -mielipiteeseen yhdytään myös täällä. :down: Erityisesti silmään tökki pre- ja post-treenin ravitsemussuositukset. Mitenhän mahtaisi kisadietillä olevan kehonrakentajan dietille käydä, jos tuollaisia määriä hiilareita suuhunsa työntäisi.

 

[Saapas]

Tarvii katsastaa tuo liikuntafysiologia ja ravitsemustiede.

Eikun niin, tuo oli liikuntafysiologian opiskelijavalinta.
Liikuntalääketiede ei ainakaan kauhean herkulliselta kuulosta..

 

[jhulmi]

Hanuri -mielipiteeseen yhdytään myös täällä. :down: Erityisesti silmään tökki pre- ja post-treenin ravitsemussuositukset. Mitenhän mahtaisi kisadietillä olevan kehonrakentajan dietille käydä, jos tuollaisia määriä hiilareita suuhunsa työntäisi.

Hiilarisuositukset tökki joo, mutta ihmiskropat on yksilöllisiä ja erittäin kovaa harjoittelevalle ja toisaalta aerobiaa myös tekevälle bodarille, jolla on paljon myös hitaita lihassyitä ja nopeatkin lihassyyt on ns. "hyvin hapettavia", hiilarit ei ole yhtään pahitteeksi, koska heillä keho ei reagoi suureen hiilarimäärään samoin kuin heikkokuntoisella tai vastaavasti erittäin nopealihassolukkoisella tyypillä. Se on eri asia mikä on lihaskasvun ja kehon koostumuksen kannalta optimaalisinta. Mutta kyllä tuolla hiilarimäärällä on saatu hurjan hyviä tuloksia myös.

Kannattaa lukaista tuo Volekin juttu. Volek on vastaavasti enemmänkin low-carb -miehiä.

 

[Devil]

Hiilarisuositukset tökki joo, mutta ihmiskropat on yksilöllisiä ja erittäin kovaa harjoittelevalle ja toisaalta aerobiaa myös tekevälle bodarille, jolla on paljon myös hitaita lihassyitä ja nopeatkin lihassyyt on ns. "hyvin hapettavia", hiilarit ei ole yhtään pahitteeksi, koska heillä keho ei reagoi suureen hiilarimäärään samoin kuin heikkokuntoisella tai vastaavasti erittäin nopealihassolukkoisella tyypillä. Se on eri asia mikä on lihaskasvun ja kehon koostumuksen kannalta optimaalisinta. Mutta kyllä tuolla hiilarimäärällä on saatu hurjan hyviä tuloksia myös.

Onko hyvää artikkelia ihmisten solujen erilaisesta reagoinnista hiilareihin? Meneekö pääperiaate niin, että ihmiset, joilla on hitaita soluja pääosa, reagoi vaisummin ja päinvastoin?

 

[jhulmi]

Onko hyvää artikkelia ihmisten solujen erilaisesta reagoinnista hiilareihin? Meneekö pääperiaate niin, että ihmiset, joilla on hitaita soluja pääosa, reagoi vaisummin ja päinvastoin?

Aika uutta asiaa eikä tarkkaan tiedetä. Vähän ehkä yleistin liikaa tuossa.
Tuosta aiheesta tuskin on mitään yleismaailmallisia artikkeleita, vaan puhdasta molekyylibiologiaa, joista tolkun saaminen vaatii ikävä kyllä aika hyvät pohjat (ja silti niiden lukeminen on tuskaa välillä). Enkä itse ole mikään suuri sokeriasiantuntija. Mutta tässä vähän liikuntafysiologista tietoa joka voisi viitata suuntaan tai toiseen...

Insuliiniherkkyys on parempaa hitaissa lihassoluissa ja kestävyystreenin seurauksena yleensäkin (lihaksissa). Toisaalta nopeat lihassyyt saa energiansa aika puhtaasti hiilareista (erityisesti nopeimmat IIX:t lähes puhtaasti). Esim. keskinopeissa, bodausreenin suhteellisesti lisäämissä IIa-syissä suuri määrä heksokinaasientsyymiä ja niiden glukoosin otto ja glykogeenisynteesi ovat sensitiivisiä insuliinin stimulaatiolle. Lisääntynyt insuliini lisää glukoosin ottoa IIX ja IIA lihassoluissa. Eli vähän ristiriitaista tietoa on ja voisi tulla siihenkin tulokseen, että nopeasolukkoiset ottaisivat vastaan enemmän glukoosia, koska he "käyvät enemmän hiilareilla".

 

[Omskakas]

Hiilarisuositukset tökki joo, mutta ihmiskropat on yksilöllisiä ja erittäin kovaa harjoittelevalle ja toisaalta aerobiaa myös tekevälle bodarille, jolla on paljon myös hitaita lihassyitä ja nopeatkin lihassyyt on ns. "hyvin hapettavia", hiilarit ei ole yhtään pahitteeksi, koska heillä keho ei reagoi suureen hiilarimäärään samoin kuin heikkokuntoisella tai vastaavasti erittäin nopealihassolukkoisella tyypillä. Se on eri asia mikä on lihaskasvun ja kehon koostumuksen kannalta optimaalisinta. Mutta kyllä tuolla hiilarimäärällä on saatu hurjan hyviä tuloksia myös.

Kannattaa lukaista tuo Volekin juttu. Volek on vastaavasti enemmänkin low-carb -miehiä.

No, pistänpä vähän tarkemmin tuota kritiikkiä:
-Artikkeli painottaa aivan liikaa maksimaalista suorituskykyä treenissä ja siihen perustuvat myös hiilihydraattisuositukset. Kyllä ne lihat pysyvät dietillä myös vähemmällä.
-Jos kehonrakentaja "piikkaa" insuliinia nopealla hiilihydraatilla kolme (3) kertaa treenipäivinä noin suurilla määrillä hiillareita, hirvittää ihan ajatella, miten käy lihasten insuliiniresistenssille. Eri asia voi olla, jos on käytössä insuliiniresistenssiä laskevia lääkeaineita.
-Post- ja pre-treeniravintosuositukset eivät huomioi ollenkaan, mikä lihasryhmä on treenattu tai ollaanko season vai off-season ravitsemuksella.
-Artikkelin anti kehonrakentajalle on pyöreä nolla.

Pitää lukaista tuo jälkimmäinen juttu...

 

[Anssi Manninen]

"Artikkeli painottaa aivan liikaa maksimaalista suorituskykyä treenissä ja siihen perustuvat myös hiilihydraattisuositukset. Kyllä ne lihat pysyvät dietillä myös vähemmällä."

Aivan. Tämä on tyyppilistä liikuntafysiologiassa/liikuntalääketieteessä, joka on perinteisesti keskittynyt kestävyyslajeihin ja muihin "oikeisiin" urheilulajeihin. Kompromisseja joutuu tekemään ja rasvanpolton maksimoiseksi joudutaan hieman antamaan periksi optimaalisista glykogeenivarastoista. Liha säilyy hyvin väh. hiilareilla ja suorituskykykin pysyy varsin hyvänä elimistön mukautuessa vähäisempään hiilarisaantiin.

Dr. Volekilla oli erittäin hyvä artikkeli voimailijoiden ravinnosta MSSE:ssä.

 

[jhulmi]

Hyviä huomioita, mutta samat jutut on olleet aiemmissakin vastaavissa katsauksissa. Kriittisesti lukemalla ja unohtamalla ne johtopäätökset, niin tuosta katsauksesta pystyy itse tekemään suosituksia, esim. pre ravinto, proteiinimetabolia jne. Vaatii vain kriittistä tutkimuksen lukemista. Yleensäkin suositukset tällaisissa artikkeleissa on tutkijoiden päästä eikä niiden perusteella kannata koko artikkelia tyrmätä.

Ravinnon suhteenhan valtavirta-artikkeli tuo on ja tosiaan liikuntafysiologiaa, ei valmennusta. Oikeestaan tyhmää laittaa koko suositusosiota tohon, arvostetummissa lehdissä ei mene moinen subjektiivisuus edes läpi. Tuo Lambert on sinänsä kyllä kehonrakennusmetaboliaa tutkinut eli pätevä sälli, mutta siihen nähden kuinka hyvin on tehnyt katsausta tutkimuksista, niin aika erikoiset suositukset.

Sinänsä tuollainen määrä hiilareita hyvin harjoittelevalla ja myös aerobiaa tekevällä ei insuliiniresistenssiä aiheuta. Mutta bulkkikaudella ongelmia voi tulla, se on totta. Onhan tuo ihan peruslänsimaisen valtavirran suositus jota on käytetty jo vuosikymmenen ajan...itse en vastaavia hiilarimääriä suosittele edes post-juomaan.