Kannattais pitää tän (mahdollisen!) itsemurhatapauksen arvostelu ja veteraanien arvostaminen ihan suosiolla erillään. Nää kun on kaks eri asiaa. Mulle monista kommenteista paistaa ennemminkin se, ettei tajuta minkälaisia vaikutuksia tollasella voi olla siinä tahattomasti osallisena olleiden elämään tai sitten vaan halutaan uskotella ittelleen, että se oma veteraanien arvostaminen olis jotenkin muita helvetin paljon korkeammalla, jos ei sallita minkäänlaista arvostelua yksittäisen henkilön tekoja kohtaan, mikäli kaveri sattuu olemaan veteraani. Ei se pojat vaan mee niin. Enkä halua lähtee tässä mihinkään "mun veteraani isoisälläni on isompi mulkku kun sun veteraani isoisälläs ja mä oon pitäny siitä enemmän huolta ja kuunnellu enemmän sen sotajuttuja"-vääntöön, kunhan vaan sanon, että tapauksen arvosteleminen ei t-o-d-e-l-l-a-k-a-a-n kerro yhtään mitään arvostuksesta veteraaneja kohtaan.
Eikä tosta myöskään voi vetää mitään johtopäätöksiä veteraanien henkisestä pahasta olosta / yleisesti ylipäätään mistään. Ei vaikka toi pappa sellasen lausunnon olis halunnukin antaa(mitä ei edes vielä tiedetä). Kyse on kuitenkin yksittäistapauksesta. Samoin mun on hieman vaikea nähdä mitään jaloutta tai muiden puolesta uhrautumista siinä, että 87-vuotias tappaa ittensä 60 vuotta sodan jälkeen.