Mukavia ja hupaisia muistoja tulee mieleen tästä triidistä
Itse olin poikatyttö, eli lyhyet hiukset (ja kyllä, lakalla ja muotovaahdolla föönasin joka aamu sellaisen iskunkestävän tötsän tuohon eteen, ja kampaus oli lisäksi toiselta sivulta lyhyt, ja toiselta puolelta hieman pidempi. Ja muutamia vaaleita raitoja, ja huulissa sinkkipastaa (niitä oli eri sävyjä), ja niillä pystyi lisäksi kätevästi tekemään kasvoihin suomenlipun, jos vaikka oli katsomassa kansainvälisiä iltamäkihyppykisoja paikallisella pienellä hyppyrimäellä. Hyvä Mattiiiiiii, Hyvä Jari Puikkoneeen!!!! Pitkä tukkaisilla tytöillä taisi olla usein sivuponinhäntä ja värikäitä froteehiuslenkkejä.
Vaatteista, ala-asteella neon värit oli ihan pop, ja kauheimpana muistona toppahaalari, jossa oli valkoisella pohjalla muodikkaita printtikirjoituksia kaikilla mahdollisilla neonväreillä. Ja yläasteikäisenä Lewi's valtasi vaatemarkkinat, ja ylpeänä sain itselleni meidän luokan ekana lewiksen farkut ja saman merkkisen bandana?!?huivin kaulaan. Ja oli niin siistiä. Ja himoitsin edelleen saman merkkisiä törkyhintaisia nilkkabuutseja, mutta luojan kiitos ne jäi kaupan hyllylle. Purkkareita löytyi useampi loppuun kulutettu pari, ja se ainoa oikea merkkihän oli Vagabond. Onko näin, että -80 luvulla kaiken maailman merkit ja merkkitietoisuus tulivat hallitseviksi yleensäkin?! Vai olinko vain "siinä" iässä?
Teinidiskoissa parhaimpina hitaina Skorppareita, Europen Carrie tai Whitney Houstonin One Moment in Time.... (Tosta Whitneyn biisistä tehtiin itse c-kasetille melkein 15 minuuttia pitkä versio, ja sitten kaverin diskossa tietenkin haettiin sitä kaikkein ihaninta tanssimaan just sen biisin ajaksi... :lol2: kyllä tytöt oli ovelia.) Ja meno biiseistä ykkösbiisi taisi olla Bon Jovin joku/kaikki menobiisit, joiden tahdissa hypittiin ringissä ja letkassa ympäri tanssilattiaa.
Niin, ja edelleen on tallessa naapurin pojan älppäriltä kopsattu
Twisted Sisterin kasetti.... I wanna Rock!!! Ja Suosikista julisteita seinälle... Don Johnsson
Oi niitä aikoja.
:lol2:
