Karppaus, eli matalahiilihydraattinen ruokavalio

[Ratu]

En tiedä olisiko pitänyt laittaa netistä poimittuun, mutta minusta tämä sopii paremmin tänne.

Karppaus keskustelufoorumi:
http://karppaus.info/forum/index.php

"Karppaamisella ja alakarppaamisella tarkoitetaan ruokavaliota, jossa hiilihydraatteja syödään vähemmän kuin virallisterveellisessä ruokavaliossa. Jäljelle jäävien hiilihydraattien laatuun kiinnitetään myös erityistä huomiota valitsemalla hitaasti verensokeria kohottavia hiilihydraatteja ja suosimalla vain sellaisia hiilihydraattien lähteitä joista saa olennaisia määriä mikroravinteita.

Karppaussuuntauksia on useita erilaisia, mm. Atkinsin dieetti, jossa pyritään ketoosiin ja Montignacin dieetti, joka on esimerkki hyväkarppaamisesta. Useimmat alakarppaajat eivät kuitenkaan noudata tiukasti mitään valmista suuntausta, vaan ovat kehittäneet kehoaan kuunnellen omia muunnelmia, joita yhdistää hiilihydraattitietoisuus. Alakarppaajien käsitys rasvasta poikkeaa myös virallisesta linjasta tehden eron luonnollisten ja jalostettujen rasvojen välille eikä tyydyttynyt-tyydyttymätön- tai kasvisrasva-eläinrasva-akseleille.

Alakarppausta kritisoidaan mediassa epäterveelliseksi ja hankalaksi noudattaa. Päinvastoin kuin virallinen ravitsemustiedotus antaa ymmärtää, alakarppausta puoltavia tutkimuksia on kuitenkin jo runsaasti ja niitä syntyy koko ajan lisää. Myös alakarppaajien omakohtainen kokemus kertoo toista. Karppiruokavalio auttaa painonhallinnassa ja saa noudattajansa voimaan muutenkin paremmin. Oikein noudatetun karppiruokavalion vaikutus veren rasva-arvoihin on suotuisa, ja karppaajat kokevat olevansa virkeämpiä. Moni on saanut hiilihydraattien rajoittamisesta myös apua vatsavaivoihin ja allergioihin. Parantuneen nälänhallinnan ja ruokavalion makeanhimoa hillitsevän ominaisuuden vuoksi karppaus on helppo omaksua elinikäiseksi elämäntavaksi."

Kannattaa selailla hieman tuota foorumia... löytyy runsaasti kivoja vinkkejä joita varmasti pystyy käyttämään hyvin hyödyksi kehoillessa. Ainakin nuo ruokareseptit kannattaa katsastaa.

 

[Misanthrop]

Karppaus, voi perkele. Kyllä on taas hieno nimi keksitty. No eipä siinä mitään, ensimmäinen karppi ilmoittautuu!

 

[iivili]

Suosisin ennemmin tällä palstalla jo vuosia käytettyjä ketoruokavalio tai matalahiilariruokavalio nimityksiä. Koskee enkunopen korvaan toi fakin karppaus väännös, vaikka sinänsä onkin suomen äänneasun mukainen ja lyhyen näpsäkkä nimitys. :urjo:

Ei siinä mitään, varmaan tuoltakin voi lueskella lisää tietoa aiheesta, mutta esim. toi rasvojen jaottelu luonnollisiin ja jalostettuihin kuulostaa epäilyttävästi neweidzhuuhaahöpinältä, ei tieteeseen perustuvalta asialta.

Toivottavasti ottavat hiilarienvälttämisen lisäksi huomioon kuidunsaannin, vedenjuonnin ja kasvisten (jep, niiden, missä on hyvin vähän hiilareita) syönnin merkityksen.

 

[Critter]

Suosisin ennemmin tällä palstalla jo vuosia käytettyjä ketoruokavalio tai matalahiilariruokavalio nimityksiä. Koskee enkunopen korvaan toi fakin karppaus väännös, vaikka sinänsä onkin suomen äänneasun mukainen ja lyhyen näpsäkkä nimitys. :urjo:

Tämä on kyllä ihan totta. Minuakin ällöttää tuo nimitys. Vielä hirveämpää on se, että sitä on jo alettu käyttämään yleisesti medioissa.

Ei siinä mitään, varmaan tuoltakin voi lueskella lisää tietoa aiheesta, mutta esim. toi rasvojen jaottelu luonnollisiin ja jalostettuihin kuulostaa epäilyttävästi neweidzhuuhaahöpinältä, ei tieteeseen perustuvalta asialta.

No mitenkäs ne pitäisi määritellä? Ei tuossa mielestäni mitään vikaakaan ole. Aika hyvät lähtökohdat noillakin jo saa. Kasvirasva-eläinrasva ja kova/pehmeä rasva mieluummin ovat tuollaisia tieteeseen perustumattomia.

Toivottavasti ottavat hiilarienvälttämisen lisäksi huomioon kuidunsaannin, vedenjuonnin ja kasvisten (jep, niiden, missä on hyvin vähän hiilareita) syönnin merkityksen.

Tottakai kasvisten ja vedenjuonti ovat tärkeitä ruokavaliolla kuin ruokavaliolla. Mutta tuosta kuituasiasta olen hieman eri mieltä. Mitään erityistä kuitulisää ei kyllä tarvitse miettiä, etenkin jos kasviksia menee se n.puoli kiloa päivässä. Melkeinpä itse tavoittelen tietoisesti alle suosituksen (25g/d) meneviä kuitumääriä.

 

[iivili]

Critter, jos ajatellaan keskivertotallaajan kannalta, niin pitää ajatella, sitä, mitä marketin hyllyillä on ja sitä, minkä verran ko jannu/mimmi viitsii uutta tietoa sulattaa (eli vähän). Silloin esim. kasvirasva/eläinrasva tai kova/pehmeä jaottelut ovat suht toimivia epätieteellisyydestään huolimatta, esim. näin: http://www.margariinitiedotus.fi/rasvat_ruoassa/rasvat_ruoassa.htm

Myös pitää ottaa huomioon se, että suurimmalle osalle ei ole järkevää lanseerata mitään totaaliketoilua (ihan vain elämän sujuvuuden ja kätevyyden kannalta, suurin osa ei sitä ikinä jaksa kunnolla toteuttaa kumminkaan), jolloin fiksua olisi karsia ns. huonolaatuiset (nopeat/yksinkertaiset) hiilarit minimiinsä ruokavaliossa ja lisätä protun, veden ja kasvisten määrää, sekä pyrkiä korvaamaan osa makkaroiden, juuston jne. sisältämästä eläinperäisestä rasvasta vaikkapa oliivi- tai rypsiöljyllä. Tuskin on pahasta moinen, mutta helppoa toteuttaa kelle tahansa ja jo noilla toimenpiteillä saadaan terveyttä kohennettua, mikä suurimmalle osalle riittäisi hienosti. Sama homma reenin suhteen. Suurinta osaa ihmisistä ei kumminkaan saa innostumaan ikinä ankaran voima, nopeus tai kestävyysreenin hienoudesta, joten esim. 2*45min sauvakävelylenkki viikossa saa riittää ja kohentaa sekin jo kuntoa ja elämänlaatua kovasti. Anteeksi

Mutta jos tarkempaa/tieteellisempää määritelmää/jaottelua halutaan, niin vaikkapa näin voisi jaotella: http://www.fineli.fi/component.php?order=class&lang=fi#macrocmp (tuolta tietenkin kohta Rasva ja sen alla olevat kohdat)

 

[Critter]

Critter, jos ajatellaan keskivertotallaajan kannalta, niin pitää ajatella, sitä, mitä marketin hyllyillä on ja sitä, minkä verran ko jannu/mimmi viitsii uutta tietoa sulattaa (eli vähän). Silloin esim. kasvirasva/eläinrasva tai kova/pehmeä jaottelut ovat suht toimivia epätieteellisyydestään huolimatta, esim. näin: http://www.margariinitiedotus.fi/rasvat_ruoassa/rasvat_ruoassa.htm

Elikkä tuon mukaan sianrasva onkin sitten pehmeää rasvaa? Siinä kun pääasiallinen rasvahappo-tyyppi on tyydyttymätön. Ja melko selkeästi vieläpä. Ja vielä tuosta jaottelusta: Esim. Harvardin 80,000 ihmisen ja 14 vuotta kestänyt sairaanhoitaja-tutkimus (Nurse's Health study) ei löytänyt yhteyttä eläinrasvan ja sydäntautien välillä. Myöskään kasvirasvalla ei ollut mitään (0!) korrelaatiota/merkitystä sydäntautien kanssa. Sen sijaan yhteys käsiteltyjen rasvojen ja sydäntautien välillä löydettiin. Ja vastaavasti käsittelemättömät rasvat suojasivat sydäntaudeilta. Eli eikö tässä mielessä jako luonnolliset/käsitellyt rasvat olisi parempi kuin pehmeä/kova rasva?

Myös pitää ottaa huomioon se, että suurimmalle osalle ei ole järkevää lanseerata mitään totaaliketoilua (ihan vain elämän sujuvuuden ja kätevyyden kannalta, suurin osa ei sitä ikinä jaksa kunnolla toteuttaa kumminkaan)

Tämä on ihan totta. Enkä sen vuoksi ole tällaista mallia "lanseeraamassakaan".

jolloin fiksua olisi karsia ns. huonolaatuiset (nopeat/yksinkertaiset) hiilarit minimiinsä ruokavaliossa ja lisätä protun, veden ja kasvisten määrää, sekä pyrkiä korvaamaan osa makkaroiden, juuston jne. sisältämästä eläinperäisestä rasvasta vaikkapa oliivi- tai rypsiöljyllä.

Tämäkin on ihan totta. Paitsi tottakai veden juonnissakin pitää muistaa kohtuus, ei se elimistö ole mikään suodatin, mitä pitäisi koko ajan olla suodattamassa.

 

[Since 1988]

No huhhuhuh.. noita reseptejä kun katto niin ei kyll hh näkyny. Atkinsit ym. pelkkää prodea koneeseen ruokavaliot ei kyllä varmaan sovi bodaajille missään mielessä! hyvä vinkki oli kuitenkin vanilja mauste/tiiviste jota löytyy kuulema kauppojen mauste osastolta. vois alkaa tehä vanilja ehrami sotkuja ym...

 

[astro]

Sen sijaan yhteys käsiteltyjen rasvojen ja sydäntautien välillä löydettiin.

Osaatko sanoa mikä on syynä tuohon? Mulle on vähän epäselvää mikä on käsittelyä? Tietysti esim. hydrogenointi, mutta jos paistan jauhelihan niin onko rasva käsiteltyä (kuumennettu)?

 

[iivili]

Mä veikkaan, että termi "käsitelty rasva" tulee jenkkilästä ja viittaa transrasvoihin. Tarkenna Critter tarpeen mukaan veikkaustani. On todettu, että suomalaisissa margariineissa ei ole transrasvoja, jotka ovat vissiin sieltä epäterveellisimmästä päästä rasvoja. Muistaakseni jenkkimargariinit käsitellään siten, että ne kestää jättää huoneenlämpöön huoletta, säilyvät silti. Ko käsittely sitten lisäisi transrasvojen määrää (ja lisäaineiden toki myös) reippaasti.

Margariineja (jos termillä käsitellyt rasvat niihin viitataan) taas käytetään useimmiten hiilareiden kanssa, leivän päällä, leivän, mikä on useimmiten jenkkilässä ja briteissä valkoista höttöä, sokeritonta pullaa, mikä on huonoin mahdollinen tapa käyttää rasvaa.

Mäkin kaipaisin tarkennusta ja täsmennystä termeihin käsitelty ja ei käsitelty rasva. Mihin niillä viitataan ja mistä maasta sekä kielestä ko termit ovat Suomeen ja suomeen (kieli :D ) tulleet? Ovatko ne loppujen lopuksi sen tieteellisempiä ja tarkempia määritelmiä, kuin eläin/kasvirasva tai pehmeät/kovat rasvat?

Tulee mieleen pöljä käännösvirhe takavuosien suomalaisista kehoilulehdistä (toistui usein ja vuosien ajan). Puhuttiin kovasti, miten olisi hyvä nauttia greippimehua kreatiinin kanssa. Kysehän ei siis ollut alunperin grapefruit juicesta (greippimehu), vaan grape juicesta (rypälemehu). Sama, jos puhuttaisiin puolukkamehusta mansikkamehuna. :D Justiin tämän takia olisi hyvä käyttää ammattillaista kieliapuna, jos meinaa pistää esim. jonkun suomalaisen dvd:n myyntiin jenkkilään. Pöljät käännösvirheet antavat todella epäammattimaisen ja huolimattoman leiman.

 

[Critter]

Osaatko sanoa mikä on syynä tuohon? Mulle on vähän epäselvää mikä on käsittelyä? Tietysti esim. hydrogenointi, mutta jos paistan jauhelihan niin onko rasva käsiteltyä (kuumennettu)?

Enpä usko, että tuossa kuumennusta pelkästään katsottiin. Varmaankin nämä pikaruoka-paikat ja kasvirasvojen kovetukset olivat niitä merkitsevimpiä käsittelyjä. Ja kasvirasvojen kovetus pitää sitten sisällään muutakin kuin nuo margariinit. Muutamille kasviöljyille löydettiin positiivisia vaikutuksia, toisille taas huonompia.

 

[Grim Reaper]

We found that neither
total fat, saturated fat, nor monounsaturated fat
affected the risk of diabetes. However, trans fatty
acids increased risk, and polyunsaturated fats
reduced risk. Trans fatty acids are vegetable fats
that are solid at room temperature and appear on
food labels as “partially hydrogenated vegetable
oils.” They are found in many margarines,
shortening, and most French fries and
commercially baked products. Polyunsaturated
fats, on the other hand, come primarily from
plant and fish sources and are liquid at room
temperature. Common sources of polyunsaturated
fats include liquid vegetable oils, oil-based salad
dressings, and fatty fish (like tuna and salmon).

Tuossa on ote NHS newsletteristä. Ovatko nuo "partially hydrogenated vegetable oils" suomeksi "osittain kovetettua kasvirasvaa". Niitä ei taida enää ainakaan margariineistä löytyä, mutta monissa keksi- yms. paketeissa muistan tuon tekstin lukeneeni.

 

[JSmith]

Hydrogenointi = kovetus, eli rasvoista katkotaan hiilien välisiä kaksoissidoksia ja liitetään "tilalle" vetyatomeja. Sulamislämpötila nousee ts. rasva kovettuu ja rasva muuttuu tyydyttyneeseen suuntaan eli osa kaksoissidoksista yksöissidoksiksi. Samalla muuttuu rasvan kolmiulotteinen rakenne. Jostain syystä jota en tiedä tuo johtaa myös säilyvyyden paranemiseen.

Samassa prosessissa jäljelle jääneet tuplasidokset muuttuvat herkästi cis-muodosta (vierekkäisten hiilien vedyt "samalla puolella" hiiliketjua) trans-muodoksi (vedyt eri puolella) koska se on molekyylin sisäisen energian kannalta hieman matalampi energiatila. Transrasva ei siis tarkkaan ottaen ilmeisesti ole sama asia kuin kovetettu rasva, vaan tuo ihmiselle haitallinen trans-muutos tapahtuu kovetuksen sivutuotteena.

http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogenation

edit: ilmeisesti sitten snagarien öljyaltaissa tuota hydrogenaatiota tapahtuu itsekseen jo kun öljy makaa tarpeeksi kauan kuumassa lämpötilassa. Kovetusprosessissa voidaan käyttää jotain metallikatalyyttiä ja öljyn läpi kuplitettavaa vetyä.

 

[Jason82]

Hydrogenointi = kovetus, eli rasvoista katkotaan hiilien välisiä kaksoissidoksia ja liitetään "tilalle" vetyatomeja. Sulamislämpötila nousee ts. rasva kovettuu ja rasva muuttuu tyydyttyneeseen suuntaan eli osa kaksoissidoksista yksöissidoksiksi. Samalla muuttuu rasvan kolmiulotteinen rakenne.

Jostain syystä jota en tiedä tuo johtaa myös säilyvyyden paranemiseen.

Samassa prosessissa jäljelle jääneet tuplasidokset muuttuvat herkästi cis-muodosta (vierekkäisten hiilien vedyt "samalla puolella" hiiliketjua) trans-muodoksi (vedyt eri puolella) koska se on molekyylin sisäisen energian kannalta hieman matalampi energiatila.
Transrasva ei siis tarkkaan ottaen ilmeisesti ole sama asia kuin kovetettu rasva, vaan tuo ihmiselle haitallinen trans-muutos tapahtuu kovetuksen sivutuotteena.

http://en.wikipedia.org/wiki/Hydrogenation

edit: ilmeisesti sitten snagarien öljyaltaissa tuota hydrogenaatiota tapahtuu itsekseen jo kun öljy makaa tarpeeksi kauan kuumassa lämpötilassa. Kovetusprosessissa voidaan käyttää jotain metallikatalyyttiä ja öljyn läpi kuplitettavaa vetyä.

Nimenomaan. Hyvää settiä JSmithiltä. Hydrogenoinnissa syntyvien trans-rasvahappojen määrää voidaankin sitten vähentää säätämällä prosessia, mm:
Preparation of spread oils meeting U.S. Food and Drug Administration Labeling requirements for trans fatty acids via pressure-controlled hydrogenation
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/...d&dopt=Abstract&list_uids=16028984&query_hl=7

Karkeasti sanottuna "kokonaan" tai osittain-hydrogenoitujen rasvojen paremman säilyvyyden voidaan sanoa johtuvan yksinkertaisesti tyydyttyneisyysasteesta. Ts. tyydyttyneiden rasvojen kasvanut osuus parantaa tuotteen säilyvyyttä. Monityydyttymättömät rasvahapot ovat oksidaatiolle herkimpiä, aiheuttaen jo aistinvaraisesti havaittavia haju-, väri- ja makuhaittoja(ns. härski&eltaantunut maku ja haju sekä hyvin tummat värit, aiheuttajina tyydyttymättömät aldehydit). Hydrogenointi siis stabiloi lopputuotteen.

Aiemmin oli puhe tuosta hydrogenointiprosessin säätämisestä siten, että tyydyttyneitä ja trans-rasvahappoja muodostuu tavallista vähemmän. Viime aikoina mielenkiinto on esimerkiksi paistoöljyjen suhteen kohdistunut myös hydrogenoinnin säädölle potentiaalisesti vaihtoehtoisiin menetelmiin. Siitä varsin mielenkiintoista luettavaa mm. alla olevasta linkistä löytyvästä (kokonais-)review-artikkelista. Luonnollista, että tällainen säätö onnistuu vain sellaisissa elintarvikeprosesseissa, joiden lopputuotteiden rakenteellinen vaatimus tämän sallii.

Stabilisation of frying oils with natural antioxidative components
European Journal of Lipid Science and Technology Volume 102, Issue 8-9, 2000
http://www3.interscience.wiley.com/cgi-bin/abstract/73502744/ABSTRACT

 

[petrip]

On todettu, että suomalaisissa margariineissa ei ole transrasvoja, jotka ovat vissiin sieltä epäterveellisimmästä päästä rasvoja.

Suomalaisissa pöytämargariineissa ei kai enää nykyään ole.

Mutta, olikos se niin, että suomalaisissa teollisuusmargariineissa, joita käytetään eineksiin, kekseihin yms., on kuitenkin paljon transrasvaa?

 

[Critter]

Mutta, olikos se niin, että suomalaisissa teollisuusmargariineissa, joita käytetään eineksiin, kekseihin yms., on kuitenkin paljon transrasvaa?

http://www.nutritiondata.com/facts-B00001-01c224X.html Tuon mukaan melko runsaastikin, n.40% kokonaisrasvoista.

Total Fat 100g
Total trans fats 42,9g
Total trans-monoenoic fats 40,1g
Total trans-polyenoic fats 2,7g

Se alkaa kyllä vituttamaan, ettei Fineliin laiteta näkyviin Suomalaistuotteiden trans-rasva määriä, niin alkaisi nämä mutuilutkin pikku hiljaa loppumaan. Vai olisiko niin, että noissa transrasva jutuissa on isojakin luurankoja kaapissa?

 

[Jason82]

..ettei Fineliin laiteta näkyviin Suomalaistuotteiden trans-rasva määriä, niin alkaisi nämä mutuilutkin pikku hiljaa loppumaan.

Jep, tammikuu ja FDA:n trans-free-happy-happy-land lähestyy..;)

FDA vaatii siis Yhdysvalloissa 1.1.2006 lähtien pakollisen merkinnän trans-rasvapitoisuuksista.
http://www.ffnmag.com/ASP/currentIssue.asp?strIssueId=47&strSite=FFNSITE
-> "Trans fats market loses its sizzle"

On ollut varsin mielenkiintoista seurata tuota prosessia ja elintarviketeollisuusyritysten peliliikkeitä. Muutamathan ovat onnistunee tuossa erinomaisesti, jopa 40-50% vähennyksiä transsien pitoisuuksissa. On selvää, että kaikki eivät tässä muutosvauhdissa tule pysymään mukana ja ongelmatonta tuo ei varmasti ole. Esimerkit kuitenkin lupailevat melko hyvää ja enpä näe syytä miksi Suomessa tässä ei onnistuttaisi - mikäli tuollainen asetus jossakin vaiheessa voimaan tulee. Kyse on tietyissa rajoissa kuitenkin kaikkien osapuolien eduista.
Mielenkiintoiseksi tuon FDA:n uuden vaatimuksen tosin tekee yksityiskohta, jonka mukaan tuote voidaan merkitä trans-rasvoista vapaaksi(pitoisuus 0), mikäli pitoisuus alittaa arvon alle 0,5mg. Mikäli maukkaperusjätkä nyt sitten onnistuu yhdistelemään useampia annoksia eri tuotteista, joissa trans-riski yhä piilee, voi tietysti alkaa taas spekuloimaan saantimääriä.