Kanakoirametsästäjät

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja John R
  • Aloitettu Aloitettu
Kertokaas omia näkemyksiänne siitä että minkä ikäisenä ukko ja ase+pentu metsälle? Tästäkin asiasta näkyy olevan monta koulukuntaa, itse olen ajatellut asian niin että mahdollisimman aikaisin mikäli perustottelevaisuus on kunnossa. Tietysti nuoren koiran reissut koiran jaksamisen mukaan sitten, ettei mene maku hommasta.
Tuo perustottelevaisuus voisi helpottaa itse metsässä tapahtuvaa koulutusta paljon. Tietysti pienestä pitäen lenkkejä metsään ilman asetta että pentu saa kontaktia lintuun jne.

Yksi asia mikä kiinnostaa: Kun menitte pentua valitsemaan, mihin kiinnititte huomiota? Yksinäisiin oman tien kulkijoihin? Porukassa viihtyviin? Kurkkasitteko kitalakeen etsien ns. riistakoiran merkkejä? :D

Meidän taloudelle ensimmäinen oma metsästyskoira siis suunnitteilla ja jos koittais ammentaa tietoa mahdollisimman paljon että välttää aloittelijan pahimmat perusvirheet varsinkin koulutuksen suhteen. Vinkkejä saa laittaa niin paljon kuin jaksaa.

Meidän seuraavan karvanaaman, on se sitten seisoja tai toinen ylösajava, päähän yritetään mahdollisimman aikaisin ympätä käyttäytymismalli, että kun lintu lähtee edestä, niin pysähdytään/vedetään maihin. Tämä aloitetaan tyyliin pihalla ja vaikka västäräkeillä. Tämän onnistuminen vähentäisi huomattavasti myöhemmin irtirevittyjen hiusten määrää.... :itku:

Muutenkin vähennetään sulkeisia ja keskitytään ehkäisemään niiden väärien käyttäytymismallien syntymistä.

Pennun valitsemisesta, kahden koiran kokemuksella: valitsemalla uros, jolla on isoimmat tassut, saadaan rehellinen mutta umpiluisella kallolla varustettu jäärä. :D
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mä en osaa koiran valintaan metsästysmielessä ottaa kantaa, kun ei tosiaan sitä metsästystä kuulu harrastuksiin. Itse olen kuitenkin aina valinnut sellaisen koiran, joka tutustuessa vaikuttaa aktiiviselta, eikä ole pelokas. Eli, jos se pentu esim. tulee sinua moikkaamaan heti, kun paikalle menet, niin luultavasti ei ole arka tms. yksilö kyseessä.

Kasvatukseen sen verran, että siihen nyt on monia tapoja, mutta yksi asia, jonka pitäisi olla itsestäänselvä (mutta valitettavasti ei ole) on johdonmukaisuus. Eli jos joku asia esim. on kielletty, niin se sitten kanssa on :D Toinen pointti on se, että koira taatusti oppii paremmin kärsivällisellä, palkitsemiseen perustuvalla koulutuksella kuin räyhäämisellä ja väkivallan käytöllä. Jälkimmäisellä tavalla saa kyllä melko helposti häiriintyneen koiran aikaiseksi, mutta se ei varmaan ole tarkoitus ;)

Niin ja mä en tarkoita, että kukaan täällä tuota "piestään se tottelevaiseksi" tapaa käyttäisikään, kunhan vaan yleisesti kommentoin.

Näinhän se on. Johdonmukaisuus on tärkeää.

mDios kirjoittaa tuolla taistelukoirat -threadissä asiaa:

mDios sanoi:
Koira on yksinkertainen ja tyhmä, kuten muutkin eläimet. Toisin kuten me ihmiset, me pystymme elämään eri aikamuodoissa. Me pystymme elämään menneisyydessä ja tulevaisuudessa ja kaikkialla siinä välissä. Ihminen on tämän maapallon ainoa laji joka näin pystyy elämään. Muut lajit pystyvät elämään vain tässä hetkessä. Siksi koiralla ei myöskään ole muistoja. Se toimii vaistonomaisesti.

Mistä sitten koirien ongelmat johtuvat ?

Miksi koirat sitten joskus ovat arkoja, aggressiviisia, pelokkaita, ylivilkkaita, rauhattomia jne ?

Ongelmat johtuvat ainoastaan koiran elinympäristöstä ja pääosin keskeisistä ihmisistä koiran elämässä. Koirissa ei ole vikaa, vaan vika on ihmisissä. Kyllä! Jos sinun pikku pörriäsesi käyttäytyy huonosti niin vika on sinussa. Ei nyt kannata masentua, sillä sinun käyttäytymisesi pelastaa koirasi. Joissain tapauksissa myös piikiltä! Eli jos koirallasi on ongelmia tai käyttäymishäiriöitä niin kysy apua, sillä 'toimivan' koiran kanssa eläminen on paljon helpompaa ja antoisampaa. Esim. koiran koulutus- ja muu harrastustoiminta voi tuottaa tuskaa ja epäonnistumisia vain siksi että sinä et osaa toimia oikein. Voisin tähän höpöttää pienen kirjan verran, mutta koitan ihan lyhyesti sanoa sanottavani.

Koira on laumassa elävä eläin, ja laumassa on aina johtaja. Muut laumassa tottelevat ja kuuntelevat johtajaa. Lauma kunnioittaa johtajaa. Ihmisen pitää olla se johtaja koiralle, ja meidän ihmisten suurin vika on siinä että me inhimillistämme koiramme, jolloin nämä rakkaat turret dominoivat meitä. Emmekä ymmärrä koiriamme emmekä tiedä niiden psykologiasta mitään. Koira ei myöskään ole onnellinen eikä voi hyvin dominoidessaan ihmistä, sillä se ei kuitenkaan pysty kontrolloimaan meitä tarpeeksi. Ja tästä alkavat ns. käytöshäiriöt.

Joitain esimerkkejä :

Tuolla ketjun alkupäässä oli tarina koirasta joka ei enää sietänyt mitään ääntä pitäviä laitteita talossaan, eli hänen alueellaan. Kuulemma pesukoneetkin saivat kyytiä, ja lopuksi emäntä ei enää päässyt talon sisään joten koira vietiin piikille. Tässä koirassa ei kertakaikkiaan ollut mitään vikaa, vaan vika oli näissä ihmisissä. Pyydän nöyrimmin anteeksi jos jollain tapaa loukkaan jotakuta, mutta asia nyt vain on näin, ja tilanne olisi ollut korjattavissa.

Eikö yleinen käsitys ole pienistä koirista että ne ovat ärsyttäviä räksyttäjiä mitkä eivät missään nimessä osaa käyttäytyä ja uhoavat mikä on hauskaa kun ne ovat kuitenkin niin pieniä ? Kuka nyt aggressiivista chihua ottais tosissaan ? Pitäähän sekin väite paikkansa, sillä yleensä pienempiä koiria inhimillistetään useimmiten ja eniten. Ja koirahan ei kokoansa tunne mutta pieniä säälitään ja hellitään pienen koon vuoksi. Väärin toimittu. Tästä alkaa koiran dominointi, menetät johtajuuden ja koira alkaa todennäköisesti käyttäytymään hunosti.

Suurimman virheen ihmiset tekevät kun toimivat ja elävät koiran ehdoilla. Koirilla on oma tahto, mutta sen oman tahdon toteuttaminen pitää estää täysin. Sillä lauma toimii johtajan ehdoilla ja siinä on se syy miksi se toimii.

Itselläni on pian 2,5 vuotias dobermanni, joka siis on uhma-iässään ja pahimmillaan. Sitten minulla on kasvattajalta hoidossa kolmatta kuukautta vähän vanhempi narttu dobermanni ja näiden kanssa on kyllä tekemistä. Blokkaan kuitenkin heidän 'yrityksensä' monilla monilla säännöillä ja tavoilla, vaikkakin lipsun lenkillä käydessä aika usein omista säännöistäni. Dobermannit ovat aika kuuluja siitä, että niillä on kova oma tahto. Kovempi mitä useimmilla ja siksi ovatkin hieman 'vaikeampia' tapauksia. Se miten omat pysyvät aisoissa, hoituu sillä että otan niiltä sen oman tahdon kokonaan pois. No, en paasaa enempää kuitenkaan tällä kertaa
 
Kertokaas omia näkemyksiänne siitä että minkä ikäisenä ukko ja ase+pentu metsälle?

IMO, koiralle kantaa antaa jo heti ensimmäisenä täytenä vuonna ainakin 1 pudotus, mikäli saat sen pysymään paikallaan. Älä anna noutaa, vaan kunhan ammut sille riistan ja annat pumpun +maksan. Näin se tietää/oppii paremmin miksi siellä maastossa etsitään niitä lintuja. 1 pointterin omistaja sanoi kerran, että ammut sille heti kun se vaan seisoo ja niin paljon kuin pystyt... väitti, että jokainen pudotus on kokemusta ja koira toimii paremmin ja paremmin oppiessaan.

Itse viiyttelin sitä avanssi/pysähdys hommaa siihen asti, että koira oli 2,5v ikäinen. Sitten meni kiinnostus ja jahtihimo heräsi. Nyt se roikauttaa railakkaasti paukkunoutoon, mutta linnut se kyllä osaa pelata seisontaan. Vuonna 2005 ammuin tuolle 45 riekkoa, pari teertä ja 1 jäniksen syksyn aikana. 15 metsästyspäivää Nunnasessa ja silloin kiintiö oli 3/vrk, eli ei mennyt tippaakaan kiintiön yli. Teeret ja Jäniksen ammuin tuosta Pyhätunturin kupeesta, syksyn riistaviikolla 39... 1999 vuodesta asti ollut traditio.

Koiraa käytin aivan pennusta asti n.3-4x viikossa maastossa, jotain tunnin lenkkejä. Se 1. rokotus ehkä kannattaa odottaa, ennen maastoon viemistä.

Yksi asia mikä kiinnostaa: Kun menitte pentua valitsemaan, mihin kiinnititte huomiota? Yksinäisiin oman tien kulkijoihin? Porukassa viihtyviin? Kurkkasitteko kitalakeen etsien ns. riistakoiran merkkejä? :D

Mä valitsin kaikkein rauhallisimman... sellaisen 'Havukka-ahon ajattelijan'. Kun muut säntäili ja ärhenteli, niin tuo aina katsoi tarkasti mitä on meneillään, ennenkuin hyökkäsi mukaan leikkeihin. Ei pelännyt yhtään ihmisiä, eikä oikeastaan mitään ääniäkään. Seisoi siiven jo silloin 6vko iässä.... tuo siipi on ihan hyvä testi, jollei takuuvarmoja perhosia ole tiedossa :D

Meidän taloudelle ensimmäinen oma metsästyskoira siis suunnitteilla ja jos koittais ammentaa tietoa mahdollisimman paljon että välttää aloittelijan pahimmat perusvirheet varsinkin koulutuksen suhteen. Vinkkejä saa laittaa niin paljon kuin jaksaa.

Opetat koiralle ainoastaa rauhallisuutta ja tottelevaisuutta alussa. Noutoa opiskelette sitten oikein, eli aloitatte sillä, että koira pitää kaiken suussaan kunnes se saa luvan sen luovuttaa. Kun tuo homma toimii, niin sitten vasta itse noutohommia. Tässä tekee moni aivan päin persausta, samoin tein itsekkin. Tulee vaan kovempi työ siinä istumis-pudottamisen poiskitkemisessä.
 
Jahas, käytiin sitten metsästämässä kameralla.

1 fasaaniseisonta (2 ensimmäistä kuvaa) ja 1 lehtokurppa (3. kuva).
Muut kuvat vaan höntsäilyä ja juoksentelua.
Aivan rauhassa sai ympärillä pyöriä ja kuvata, kun koira oli seisonnalla. Asento ei paljoa muutu ;)

Tuuli oli melkoisen kova, joten oikeastaan yllätyin kuinka lähelle koira tuppautui noissa tilanteissa. Aiemmin se on ollut hyvinkin varovainen tämän syksyn aikana, mutta nyt tuntui soveltuvaa röyhkeyttäkin löytyvän..helpottaa sitten sen metson kanssa parin viikon päästä ;)

Harmi etten saanut lintua ja koiraa samaan kuvaan, mutta vielä sekin joskus onnistuu.
 

Liitteet

  • _D8N5938.jpg
    _D8N5938.jpg
    115,5 KB · Katsottu: 269
  • _D8N5941.jpg
    _D8N5941.jpg
    97,9 KB · Katsottu: 256
  • _D8N5942.jpg
    _D8N5942.jpg
    168,4 KB · Katsottu: 265
  • _D8N5972.jpg
    _D8N5972.jpg
    181,5 KB · Katsottu: 225
  • _D8N5977.jpg
    _D8N5977.jpg
    161,5 KB · Katsottu: 196
  • _D8N5982.jpg
    _D8N5982.jpg
    97,2 KB · Katsottu: 203
  • _D8N5991.jpg
    _D8N5991.jpg
    160,1 KB · Katsottu: 201
  • _D8N5997.jpg
    _D8N5997.jpg
    139,3 KB · Katsottu: 200
  • _D8N6028.jpg
    _D8N6028.jpg
    143,8 KB · Katsottu: 205
  • _D8N6032.jpg
    _D8N6032.jpg
    192,3 KB · Katsottu: 263
Hep! Nyt on sitten sesse varattu meidänkin talouteen tuolta Ruotsin maalta. Koira on merkiltään Gordoninsetteri uros.
Pennun vanhempia ajatellen kaikki pitäisi olla kohdillaan, joten ei muuta kuin nyt pitäisi koittaa jaksaa odotella vielä kolmisen kuukautta niin saadaan sesse kotia asti. Ensi syksynä päästään jo treenailemaan jahtihommia!

:hyper:
 
Tänne onkin näköjään useammalle koiria tulossa kun minullekin tässä kevään mittaan olisi tarkoitus saapua lk saksanseisoja ja TLP näkyi kanssa kirjottelevan tuohon toiseen metästely threadiin että on koira keväällä tulossa. Vieläkö muitakin pennun odottajia löytyy foorumilta? Kovastihan tuo jo polttelee että pääsis pennun kanssa touhuamaan.
 
Kovasti odotellaan täällä pentua kotiin, ne tuossa juuri eilen syntyivät! Pikkuisen harmittaa kun uroksia tuli poikueeseen vain kaksi ja me oltiin kolmansia varaajia, ja tietysti nuo kaksi meitä ennen olivat varanneet urokset. Pieni mahdollisuus tässä on vielä saada tuo uros jos toinen varaajista siitä luopuu, mutta jos ei saada niin toivotellaan tyttöpentu uuteen kotiin lämpimästi tervetulleeksi.

Miten muilla, onko tulossa poikia vai tyttöjä?

Miten muuten narttukoirien omistajat olette kokeneet nuo juoksut metsästyksen kannalta, onko ollut suuresti haittana? Juoksuhan on pari kertaa vuodessa, mutta minkä ikäisenä ne alkavat?
 
Ootko TLP minkä ikäsenä vieny koirasi linnulle ekaa kertaa? Tänä aamuna tuo oma 5kk setteri piikkasi varista komeasti aamukusella kun se tuli siihen 10 metrin päähän hyppimään. Tässä pyörii myös yksinäinen fasaani ja tuo on ihan tulessa sen hajun kanssa jos tuore jälki löytyy pihalta.

Ajattelin että jos tekee hyvän hankikelin (tänä aamuna kesti oman painon juuri ja juuri) niin lähden ekaa kertaa lintumaille katselemaan josko sieltä jotain löytyisi. Toistaiseksi ei ole voinut koira juosta metsässä kun kelkan jälkeä syvän hangen vuoksi niin hankikeli olisi mukava, pääsee sesse vähän hakukuviota tapaamaan ensi kertaa.
 
Ootko TLP minkä ikäsenä vieny koirasi linnulle ekaa kertaa? Tänä aamuna tuo oma 5kk setteri piikkasi varista komeasti aamukusella kun se tuli siihen 10 metrin päähän hyppimään. Tässä pyörii myös yksinäinen fasaani ja tuo on ihan tulessa sen hajun kanssa jos tuore jälki löytyy pihalta.

Tää nykyinen tais olla 4kk ikäinen, kun ensimmäisen kerran seisoi Koppelon. Ei se raukka tienny mitä se teki, puun alaoksilla olevaa Koppeloa rinteestä seisoskeli, mutta tököttipä näköseisontaa siinä ihan kiinteästi. Samaisena syksynä 6kk iässä sitten otti ihan oikean seisonnankin fasulle jo. Mä käytin tuota todella paljon maastossa pentuaikana, heti 3kk rokotusten jälkeen. Pitää kuitenkin muistaa, että koiran ehdoilla ja jaksamisen mukaan pitää toi pentuajan homma hoitaa.

Mun mielestä kannattaa ottaa käryä kuonoon ja samalla opettaa käsimerkeillä kulkemista, sekä yhteydenpitoa koiralle heti pennusta asti. Näin se oppii käsittelemään niitä hommia. Pitkälti toi on siitä kiinni, että miten se koira herää riistalle. Toiset tekee sen nuorempina, toiset vanhempina.

Kuitenkin näissä hommissa on yhtä monta variaatiota, kuin on isäntiäkin. Toiset ei vie riistalle koiraa ensimmäiseen vuoteen, toiset heti kun se näyttää heräämisen merkkejä. Tottelevaisuuspuolen hommat pitäis kyllä olla kunnossa, ennen paukuttelua, eli voit olla varma koiran paikallaan pysymisestä jne.

Tiedän että eräs pohjoisen 'lihaa reppuun' koira oli 5kk kun sille pudotettiin ensimmäisen kerran riekko. Tosin tuon isännän ei ole tarkoituskaan saada koirastaan avansseeraavaa, saati koekoiraa, joten tuokin on mahdollista.
 
Tää nykyinen tais olla 4kk ikäinen, kun ensimmäisen kerran seisoi Koppelon. Ei se raukka tienny mitä se teki, puun alaoksilla olevaa Koppeloa rinteestä seisoskeli, mutta tököttipä näköseisontaa siinä ihan kiinteästi. Samaisena syksynä 6kk iässä sitten otti ihan oikean seisonnankin fasulle jo. Mä käytin tuota todella paljon maastossa pentuaikana, heti 3kk rokotusten jälkeen. Pitää kuitenkin muistaa, että koiran ehdoilla ja jaksamisen mukaan pitää toi pentuajan homma hoitaa.

Mun mielestä kannattaa ottaa käryä kuonoon ja samalla opettaa käsimerkeillä kulkemista, sekä yhteydenpitoa koiralle heti pennusta asti. Näin se oppii käsittelemään niitä hommia. Pitkälti toi on siitä kiinni, että miten se koira herää riistalle. Toiset tekee sen nuorempina, toiset vanhempina.

Kuitenkin näissä hommissa on yhtä monta variaatiota, kuin on isäntiäkin. Toiset ei vie riistalle koiraa ensimmäiseen vuoteen, toiset heti kun se näyttää heräämisen merkkejä. Tottelevaisuuspuolen hommat pitäis kyllä olla kunnossa, ennen paukuttelua, eli voit olla varma koiran paikallaan pysymisestä jne.

Tiedän että eräs pohjoisen 'lihaa reppuun' koira oli 5kk kun sille pudotettiin ensimmäisen kerran riekko. Tosin tuon isännän ei ole tarkoituskaan saada koirastaan avansseeraavaa, saati koekoiraa, joten tuokin on mahdollista.

Juu tosiaan isäntiä ja koiria näkyy olevan monenlaisia, on kiva kuulla muiden kanakoiraihmisten koulutusmetodeista ja tavoista, siinä samassa saattaa aina oivaltaa jonkun jutun mikä sopii itsellekin.

Me ollaan liikuttu metsässä kans pienestä pitäen, aloiteltiin rokotusten saannin jälkeen ja lyhyillä lenkeillä mennään. Nykyään jotain 1h lenkkejä tehdään eikä tuo kyllä niistä juurikaan väsy. Kävellään kelkanjälkiä ja polkuja menemään, koira saa touhuta ja nuuskia itsekseen. Aina kontaktista olen palkinnut joko kehulla tai makupalalla.
Hyvä konsti tuohon kontaktin pitoon näyttäisi olevan tuo nuorena metsässä lenkkeily, koiralla ei välttämättä ole vielä itseluottamusta kauheasti lähteä kauemmaksi ja se hakee vähän kuin suuntaa isännästä koko ajan että mitä tehdään ja mihin mennään. Tuossa vaiheessa on hyvä harjoitella mm. luoksetuloa ja noita käsimerkkejä.

Tuossa linnulle viemisessä pelottaa vain se kaikkien varoittelema peräänmeno, en ole täysin varma tuleeko tuo luokse jos pääsee linnun perään juoksemaan. Kannattaisiko tuossa sitten harkita pitkän liinan kanssa liikkumista?

Ensi syksynä on tarkoitus lompsia metsässä paljon koulutusmielessä, tiputukseen mulla ei ole kiirettä, tiputetaan jos näyttää siltä että voi tiputtaa.

Tämän viestin voisi melkeen siirtää sinne kanakoira-threadiin.
 
Tämän viestin voisi melkeen siirtää sinne kanakoira-threadiin.

Näin tein

Ensi syksynä on tarkoitus lompsia metsässä paljon koulutusmielessä, tiputukseen mulla ei ole kiirettä, tiputetaan jos näyttää siltä että voi tiputtaa.

Siitä peräänmenosta ei kannata ensimmäiseksi huolehtia, jos tottelevaisuus on kondiksessa etkä tiputa koiralle. Siitä pysähtymisestä pitää vaan tehdä sellanen pam-reaktio, mitä ei esim. omalla koiralla ole... täytyy myöntää.

Nykyisellä koiralla on enemmänkin paukkulähtö tuo koiran lähtö, eli ei 100% paukkunouto, vaan lähtee paukusta putosi tai ei. Jos koiralta metsästetään, tuo tulee ajan myötä lähes väkisin, kun pudotuksia alkaa olemaan alla paljon. Tietenkin riittävän rajulla kurilla tuon voi pois saada, mutta aina on mahdollisuus ettei avanssi pysy enää päällä. 2 teräinen miekka lämpöisellä koiralla ja jos tuohon tietäisi varman tavan saada räväkästä avanssista koira 100% pysähtymään, niin kouluttaisin sitä ammatikseni :D
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom