- Liittynyt
- 5.7.2003
- Viestejä
- 2 252
- Ikä
- 38
En ala referoimaan miestä, vaikka hänen mielipiteensä suurelta osin allekirjoitan. Suosittelen suuresti lukemaan seuraavan artikkelin. Kyseessä erittäin osaava ja innovatiivinen fysiikkavalmentaja, jonka kirjoitus sopii mahtavasti viestiketjuun: http://www.toiminnallinenharjoittelu.com/2010/04/voima-liikkuvuus-voimaperainen.html
Lyhykäisyydessään: Kamppailijan liikkuvuusharjoittelussa (kuten liki kaikkien urheilijoiden) tulisi huomioida hermostollinen komponentti vahvasti. Pelkkä passiivinen liikkuvuus on huono itseisarvo etenkin kamppailu-urheilussa, jossa on mahdollista venyä ja kääntyä suurien ja ennaltamääräämättömien voimien alla suuntaan jos toiseen (worst case scenario: liikkuvuutta suuresti ilman stabiliteettia). Tässä piilee suuri loukkaantumisriski.
Tavan kansalaiselle suosittelen edelleen "normaalia" ja pitkäkestoista venyttelyä moninaisista syistä. Heidän voimavaransa ovat pienemmät ajankäytöllisten, kehontietoisuuden ja fyysisen ominaisuuksien osalta eikä heidän liikuntaelimistö joudu samanlaisten haasteiden eteen, mihin urheilija joutuu varautumaan.
Lyhykäisyydessään: Kamppailijan liikkuvuusharjoittelussa (kuten liki kaikkien urheilijoiden) tulisi huomioida hermostollinen komponentti vahvasti. Pelkkä passiivinen liikkuvuus on huono itseisarvo etenkin kamppailu-urheilussa, jossa on mahdollista venyä ja kääntyä suurien ja ennaltamääräämättömien voimien alla suuntaan jos toiseen (worst case scenario: liikkuvuutta suuresti ilman stabiliteettia). Tässä piilee suuri loukkaantumisriski.
Tavan kansalaiselle suosittelen edelleen "normaalia" ja pitkäkestoista venyttelyä moninaisista syistä. Heidän voimavaransa ovat pienemmät ajankäytöllisten, kehontietoisuuden ja fyysisen ominaisuuksien osalta eikä heidän liikuntaelimistö joudu samanlaisten haasteiden eteen, mihin urheilija joutuu varautumaan.
