tuli tuosta tufista tämä mieleen:
In Search of Strange Brew... - MMA Fighting
Haastattelussa jututetaan Jason Thackeria, miestä joka putos ensimmäisenä tufista.
Yhteenvetona:
- Ohjelman sisältö oli hivenen epäselvä kilpailijoille. Thackerilla oli kyllä kokemusta kamppailulajeista, mutta ei samoja lähtökohtia, mitä toisilla (Griffin, Bonnar, Sanchez, Florian, Leben, Swick, Koscheck....)
- Thacker ei ensin selviytynyt karsinnoista. Oli kuitenkin riittävän kiinnostava, että pääsi varasijoilta ohjelmaan.
- Ohjelmaan pääsy ilmoitettiin hänelle päivää ennen ohjelman alkamista. Ei saannut kontaktia perheeseensä, että olisi voinut ilmoittaa asiasta.
- Kiireen vuoksi mm mielialalääkkeet jäi kotiin. Tufin porukka ei hänelle lääkkeitä hommannut.
Eli mielialaongelmista kärsinyt äijä oli vieroitusoireineen kameroiden edessä sellaisessa sakissa, joista iso osa oli muutenkin matkalla ufc:n puolelle. Ilmeisesti haluttiin esimerkki siitä, miten "tavikselle" käy. Karsiutui ensimmäisenä.
Ohjelman jälkeen oli vaikeaa saada treeniseuraa ufc-ottelua varten, joka oli Lebeniä vastaan. Häviö alle kahdessa minuutissa (ilmeisesti sai Lebeniin hyvä osuman kuitenkin? en ole matsia nähnyt vuosiin).
Ottelun jälkeen tuli tappouhkauksia ja kylän miehet haastoi tappeluihin tai kävivät joukolla päälle. Kanadalaiset mma-seurat eivät pitäneet siitä, että Thacker oli "vienyt paikan" lupaavimmilta ukoilta.
Edellä mainitut asiat eivät sosiaalisten tilanteiden pelkoa helpottaneet ja tällä hetkellä tilanne on se, että mies hoitaa työttömänä kolmea sairasta perheensä jäsentä jossain keskellä korpea. Ei omaa autoa, ei puhelinta tms.
Haastattelijalla oli suuri työ pelkästään siinä, että tavoitti miehen, eli ei tuo juttu mikään "kuulkaa ja säälikää" vuodatus tosiaankaan ole. Kannattaa lukea.
