Ketäänhän ei voi todistaa puhtaaksi ja lisäksi on ihan varmasti olemassa paljon ottelijoita, jotka ovat jossain vaiheessa käyttäneet dopingia mutta nyttemmin lopettaneet sen tiukentuneen testauksen pelossa. Erityisen hyvin tämän näkee UFC:ssa, jossa USADA:n tulo on paitsi käräyttänyt monia, heikentänyt monien epäilyttävältä näyttävien ottelijoiden suoritustasoa. Tämä on mielestäni erittäin hyvä asia.
Mitä noihin ikärajoihin tulee, niin alkoholissakin on ikärajat ja silti monet nuoret saavat alkoholia. Toki jotkut nuoret käyttävät myös huumeita vaikka ne on kielletty, mutta huumeiden käyttö ei kuitenkaan ole läheskään niin yleistä kuin alkoholin. Sama pätee ihan varmasti dopingiin, jos se sallittaisiin aikuisilla, sen käyttö lisääntyisi myös nuorilla jo helpomman saatavuuden takia.
Mitä enemmän ja parempia dopingtestejä on, sitä vähemmän etua douppauksesta saadaan ja sitä paremmin voi pärjätä ilman douppausta.
Taitolajeissa dopingin etu on kuitenkin selvästi pienempi kuin tiettyjä fyysisiä ominaisuuksia vaativissa lajeissa. Kehonrakennus on ihan ääriesimerkki, eikä siinä voi pärjätä yhtään millään tasolla ilman aineita. Esim. classic bodybuildingissa MM-finaalissa kilpaillut Utti Hietala ei pärjäisi kehonrakennuksessa edes salikisoissa liian vähäisen lihasmassan takia. Jotain tiettyä ominaisuutta korostavat lajit, kuten voimanosto tai pyöräily ovat myös douppauksen kannalta "edullisia". Kun tuo tietty fyysinen ominaisuus nousee, nousee myös suoritustaso ihan suoraan.
Kamppailu-urheilussa tarvitaan voimaa ja kestävyyttä, joiden parantaminen douppaamalla lisää suorituskykyä, mutta suurin osa kamppailijan suorituskyvystä tulee taidosta eikä fysiikasta, joten etu ei ole niin iso. Toki palautuneena ja loukkaantumisista nopeammin toipuvana voit treenata taitoakin enemmän, mutta tämä on kuitenkin välillistä vaikutusta. Huipputasolla taitotaso saavuttaa yleensä maksiminsa jossain vaiheessa ja treenin lisääminen ei asiaa auta vaan siihen tilanteeseen oikeiden harjoitteiden löytäminen, mihin taas douppaus ei juuri tuo etua.
Tässä on se hyvä puoli, että dopingin käyttö ei automaattisesti tee ottelijasta suunnattomasti muita parempaa. Jos nyt katsoo näitä kahta Suomessa kärähtänyttä vapaaottelijaa, niin eivät he ainakaan mitään erityisen hyviä tai menestyneitä koskaan olleet. Tai sitten vaikka Jerome leBanner. Okei hän ei kai koskaan kärähtänyt eikä tosin kai testattukaan, mutta hänhän loukkaantumisensa aikoihin yhtäkkiä kasvoi 10 kiloa lihasmassaa ja olen siksi (lähes) varma että jotain siellä käytettiin. Mutta pärjäsikö hän sen jälkeen yhtään paremmin? Ei, pikemmin huonommin. Eli vaikka douppauksesta voi olla hyötyä - ei kai sitä muuten tehtäisi - se ei automaattisesti tarkoita että olet ylivoimainen muihin nähden.
On toki olemassa vielä kamppailulajeja enemmän taitopainotteisia lajeja kuten vaikka ratsastus, jossa douppauksen hyöty on kappailulajeja vähäisempi. Hevosten douppaaminen taas sitten auttanee siinäkin aika paljon.
