Juoksemalla kesäkuntoon

[lentoemo]

Kyllä juokseminen on mukavaa, mutta kun on tullut sellaset 8 ylimääräistä kiloa, niin ei tunnu enään kovin herkulta!..tuntuu todellakin jotenkin kummalliselta juosta kun on ylimääräistä roikkumassa ympärillä... Mulla onkin nykyisellään lenkit sellaisin 60-100min. mittaisia kävely(rivakkaa) lenkkejä päivittäin, mut aina lenkin loppupuolella tulee hillitön hinku juosta!!...jonkun puolentoistatunnin kävelysessionkin jälkeen juosten kulkee tosi mahtavasti!...ei silloin edes huomaa enään sitä ylimääräistä rasvakudosta...

 

[MrMikey]

Originally posted by tappara
Paras ei-sali pohjetreeni on kyllä jalkapallo.

Ei o. Paras on koripallo/pompputreeni ala plyometric style.

 

[leif perkelsson]

Originally posted by irakinmiäs
97 kg miehelle juokseminen on t u s k a a. :whip:

120kg miehen juoksemin naurattaa m u i t a.

 

[irakinmiäs]

Originally posted by andor
Veikkaan että myös hiihto on tuskaa. Ainakin mulle se on aivan helvetillistä touhua. Kerran oon tänä talvena hiihtäny koulun kanssa ja siihen ne hiihot sitten jää. Tietty hiihdossa tekniikka ja välineet myös ratkaisee mutta silti se on aivan älytöntä touhua...

itseasiassa hiihto ei oo niin tuskaista. Juoksu sattuu polviin ja hengittäminenkin on vaikeampaa kuin hiihdossa. vapaalla tyylillä hissukseen, niin hiki virtaa ja läski palaa...

 

[irakinmiäs]

Originally posted by leif perkelsson
120kg miehen juoksemin naurattaa m u i t a.

Aamen.

 

[Antijape]

Re: Re: Re: Re: Juoksemalla kesäkuntoon?

Originally posted by turre101
Minkälaisessa maastossa päästelet? Mulla rupesi silmät myös samantien kiilumaan, joskus on tullut pyörällä kurvailtua ja tosiaan siinä saa helposti pari kolmekin tuntia vierähtämään ja sekin takuulla polttaa rasvaa. Täälläpäin on lähinnä soratietä jota ei kukaan jaksa sotkea, mutta myös metsäteitä ja hiekkamonttuja löytyy. Mukavinta on vielä jos koira juoksee vierellä mutta se ei oikein fillarin kanssa käy päinsä yleensä.

Viime kesät on paineltu länsirannikolla kotikaupungin kupeessa. Olosuhteet maastopyöräilyyn siellä oli mitä parhaimmat. Metsää riittää niin pitkälle kuin jaksaa polkea ja maasto on vaihtelevaa. Metsä alkoi 200m päässä kotitalosta ja heti alussa oli joku ikivanha merenrantavalli (vuodelta 1 ja 2). Siinämielessä kivaa että jos jaksoi sotkottaa sinne huipulle (n. 150m) niin sieltä alaspäin tulo oli aina yhtä hauskaa! Reittejä satoja, helposta pururadasta kivikkoon. Ei silti ole mitään hienompaa kuin tuntea se kauhun kun tulee alas kivikkoa ja huomaa edessä olevan esteen. Jos vielä onnistuu hyppäämään esteen yli ja pysyy vielä pystyssä on olo mahtava. Adrenaliini virtaa ja vauhdintuntua piisaa! Välillä käytiin kaverin kanssa pidempiä retkiä, välillä polku loppui 'kesken', eikä takaisinkaan viitsitty lähteä, niin ei muuta kuin fillari kantoon olkapäälle ja suohon rämpimään! Jos siinä ei pala rasva ja kovuus lisäänny niin ei missään! Hienoja fiilareita tuo myös kun on fillaroinut pitkät pätkät ja löytää metsästä kaikkea kivaa, kuten lähteitä, piilopirttejä, pontikankeittomajoja ym. Kertakaikkiaan loistavaa hommaa! Ensi kesä olisi tarkoitus viettää toisella paikkakunnalla, joka sijaitsee etelän alangoilla, eli uusien reittien metsästys alkaa hyvin pian! Myös finlandia maastopyöräilyyn olisi tarkoitus lähteä. Ei kisaamaan, vaan ihan vaan hyvin vuoksi.

 

[Mige]

Originally posted by tappara
Paras ei-sali pohjetreeni on kyllä jalkapallo.

Nii joo, tsekatkaa vaikkapa... Roberto Carlosin.. pohkeita, ni on äijällä hirveet kinkut tuolla nilkkojen yläpuolella.. :jahas:

 

[turre101]

Re: Re: Re: Re: Re: Juoksemalla kesäkuntoon?

Originally posted by Antijape
Olosuhteet maastopyöräilyyn siellä oli mitä parhaimmat. Metsää riittää niin pitkälle kuin jaksaa polkea ja maasto on vaihtelevaa.

Kuulostaa juuri passelilta mulle, metsään fillaroimaan. Tosin tuo vaatii jo aika tasokkaan fillarin, sillä metsässä ei fillari kovin hyvin tunnetusti liiku, tarvitaan kestävät vanteet kaikenmaailman kantoja varten.

Metsässä ilmeisesti ajelet ihan pienimmillä vaihteilla, "ryömintävaihteella" nimittäin voisin kuvitella että tuolla mättäällä voikin päästä eteenpäin?

Vai oliko se metsä sellaista harvaa ja tasapohjaista? Täällä nimittäin metsät on kunnon ryteikköä, täynnä kuoppia ja kiviä ja risuja.

 

[Antijape]

Re: Re: Re: Re: Re: Re: Juoksemalla kesäkuntoon?

Originally posted by turre101
Kuulostaa juuri passelilta mulle, metsään fillaroimaan. Tosin tuo vaatii jo aika tasokkaan fillarin, sillä metsässä ei fillari kovin hyvin tunnetusti liiku, tarvitaan kestävät vanteet kaikenmaailman kantoja varten.

Metsässä ilmeisesti ajelet ihan pienimmillä vaihteilla, "ryömintävaihteella" nimittäin voisin kuvitella että tuolla mättäällä voikin päästä eteenpäin?

Vai oliko se metsä sellaista harvaa ja tasapohjaista? Täällä nimittäin metsät on kunnon ryteikköä, täynnä kuoppia ja kiviä ja risuja.

No joo, kuten aiemmin mainitsin niin paras vaihtoehto on lainata aluksi pyörää joltain ja kokeilla, ettei mene sijoittamaan 'turhaan'. Ja jos oman fillarin päätät ostaa niin 2500-4000mk:lla saa jo ihan kohtuullisen maastopyörän. Mitään turhia ei kuitenkaan kannata alkaa alussa hifistelemään. Ja pyörä kannattaa ostaa alan liikkeestä eikä mistään hobbyhallista. Tollaseen perus polku/metsä ym ajeluun suosittelen etujousitettua pyörää. Etujouso vie suurimpia tärinöitä ja iskuja pois ranteilta, jolloin jaksaa painaa pidempään. Takajousto-pyörät on pääasiassa tarkoitettu esim downhill ajeluun ja jos pyörällä haluaa ajaa myös tasaisella, takajousto vie polkaisusta voimaa pois. Vaihteisiin ja varsinkin takavaihtajaan kannattaa kiinnittää huomiota. Etuvaihtajaa ei tarvitse läheskään niin usein kuin taaimmaista, joten siihen voi panostaa enemmän. Renkaat kannattaa valita käytön mukaan. Jos haluaa ajella pidempiä matkoja myös asfaltilla kannattaa valita semirenkaat, jotka on keskeltä hieman tasaisemmat, mutta sivuilla on enemmän 'nappulaa'. Pyörä ei näinollen tärise liikaa tasaisella. Jos pyörä taas tulee yksinomaan metsään, niin kannattaa valita maastorenkaat. Nykyään rungolla ei paljoa ole merkitystä. Myös teräsrungosta saadaan lähes yhtä kevyt kuin alumiinista, mutta yleis-ohje on että mitä kevyempi sen parempi. Tämä kannattaa muistaa myös pyörää 'kasatessa'. Yhtään mitään turhanpäiväistä ei kannata fillariin kiinnittää. Se tuo painoa, ja lisää kilinää/kolinaa metsässä.

Mitä tuohon metsässä ajeluun tulee, niin tulet varmasti yllättymään mitä ihmeellisimpiin paikkoihin pyörällä voi päästä! Jos siitä pääsee kävellen niin siitä melkein pääsee myös pyörällä. Alussa umpimetsässä kannattaa päästellä pienillä vaihteilla, mutta pian huomaat myös että mitä enemmän sinulla on vauhtia, niin sitä vähemmän tulee ongelmatilanteita. Tosin sitten kun isommassa vauhdissa ongelmia tulee niin niistä on vaikeampi selviytyä kunnialla... Kun käyttää maalaisjärkeä niin tietää minne se nokka kannattaa suunnata ja minne ei.

Yksi helpottava varuste on myös lukkopolkimet. Eli pyörään asennetaan erilliset polkimet ja niiden mukana tulee hommaan suunnitellut kengät. Kenkien pohjassa on pienet istukat, jotka lukittuu polkimeen kiinni. Polkimia saa sellaisia joissa molemmat puolet on lukollisia (erittäin paljon pienemmät normaaleihin verrattuna) sekä sellaisia joissa toinen puoli on normaali ja toinen lukolla (hyvät jos käyttää pyörää muutenkin). Lukkopolkimet nyt ymmärrettävästi vaatii jonkunverran totuttelua, mutta opettelun jälkeen ne ovat erittäin hyödylliset. Esimerkiksi polkiessasi voit käyttää voimaa myös kun nostat jalkaa ylös ja näin pystyy tasapainottamaan voiman käyttöä paremmin. Lisäksi esimerkiksi pyörällä hypätessä kun jalat on kiinni polkimissa pystyy pyörää vetämään jaloilla ylöspäin ja näin pääsee korkeammalle.

Muista myös tarpeelliset suojavarusteet. Vähintään kypärä päähän ja vähän muutakin jos siltä tuntuu! Toivottavasti saat hommaan kipinän!

 

[turre101]

Eniten kiehtoo ajatus ajella fillarilla pienellä metsäpolulla missä vähän kivikkoa välissä että joutuu "trialoimaan".. Onhan tuota tullut aikanaan harrastettuakin, nykyään ei ole ikävä kyllä fillaria mutta hankinnassa olisi ihan lenkkiä varten, täytyy sitten vaan satsata kerralla hyvään.

Mites nuo lukkopolkimien irrotusmekanismi, jos tasapaino pettää niin varmaankin on jokin systeemi jolla nuo aukeaa, vaiko ei?

 

[Jiisas]

Re: Juoksemalla kesäkuntoon?

Jos ei oo varaa menettää lihasta niin jätä ne juoksemiset pois. Punttaa kesä ja talvi massaa järkiruualla niin seuraavaksi kesäksi pääset siihen ettei tartte niin miettiä lihoja ja rasvatki saa haltuun keväällä kun yhdistää kevyeen ruokailuun aamureippailua. Kevyt hölkkä on 45min kestävänä parasta huutia rasvoille. Juoksemalla saat aikaan vaan hiilarien palamista ja lihasten nälkiintyneen ilmeen.

 

[Jortsu]

Re: Re: Juoksemalla kesäkuntoon?

Originally posted by Jiisas
Juoksemalla saat aikaan vaan hiilarien palamista ja lihasten nälkiintyneen ilmeen.

Sen miljoona kertaa ollut puhetta että tämä on urbaanilegendaa. Ei ole olemassa rasvanpolttosykettä. Mitä intensiivisemmin vääntää sen enemmän palaa myös rasvaa.

 

[Antijape]

Originally posted by turre101
Eniten kiehtoo ajatus ajella fillarilla pienellä metsäpolulla missä vähän kivikkoa välissä että joutuu "trialoimaan".. Onhan tuota tullut aikanaan harrastettuakin, nykyään ei ole ikävä kyllä fillaria mutta hankinnassa olisi ihan lenkkiä varten, täytyy sitten vaan satsata kerralla hyvään.

Mites nuo lukkopolkimien irrotusmekanismi, jos tasapaino pettää niin varmaankin on jokin systeemi jolla nuo aukeaa, vaiko ei?

No jooh, jos olet kerran jo aiemmin hommaa harrastanut ja siittä tykännyt, niin ei muuta kuin pyöräkauppaan vaan. Ja tosiaan jos budjetti vaan hiukankin antaa periksi niin kannattaa heti ostaa kunnollinen fillari. Ei sitten ala heti ensimetrien jälkeen ketuttamaan kun pyörä laukeaa.

Kaikki lukko-kenkä systeemit mitä olen nähnyt (siis alle 10 vuotta vanhat) ovat olleen lähestulkoon samalla periaatteella toimivia. Ja uskoisin että jos nyt menet moiset ostamaan on ne samanmoiset kuin itsellä. Ja mulla homma toimii siten että jalka irtoaa polkimesta kun kantapäätä kääntää pois päin pyörästä. Todennäköisesti jokaisessa polkimessa mitä markkinoilla on, on myös mahdollisuus säätää lukon jäykkyys. Kannattaa ainakin varmistaa että sellainen on. Eli säädöllä pystytään määrittämään kuinka helposti jalka polkimesta irtoaa. Selvää on että aluksi jäykkyys kannattaa säätää mahdollisimman löysälle. Omissa polkimissa jalka ei ole kertaakaan turhaan irronut, vaikka löysimmällä säädöt on edelleen. Jokatapauksessa homma vaatii harjoitusta, jotta kaatumistilanteessa aivoista tulee ensimmäisenä käsky kääntää kantapäätä eikä vaan nostaa jalka pois polkimelta. Muutamat mustelmat on todennäköisesti varmoja, mutta pienellä treenillä homma alkaa toimimaan! Itse olen muutamia kertoja miettinyt että laitan päälle kunnon suojavarusteet (tyyliin jääkiekko-maalivahti) ja lähden oikein raivolla hyppimään kallioilta. Kun tarpeeksi sattuu, niin alkaa minunkin puupää oppimaan nopeimmat keinot miten kivulta vältytään!

 

[Kipi I]

miten saa vyötäröltä ylimääräisen pois jos ei halua juosta yms?
Auttaako laihdutusvalmisteet?