Judo - Heitot, lukot ja kovat totuudet

Meta title: 🔥 JUDO – VOIMAA, TATAMIA JA HILJAISTA AGGRESSIOTA 🔥

Meta description: Judo kiteytettynä kovaan treeniin, räjähtäviin heittoihin ja tekniseen dominointiin – tatamin todellinen kuningaslaji.


Hyvää pohdintaa judohemmolta. Täytyy sanoa, että nyt Riossa nähty kilpajudo oli poikkeuksellisen viihdyttävää. Tuli heittoja ja annettiin matossakin nujuta (voiko olla mitään tekemistä sillä, että oteltiin Brasiliassa?) mielestäni tavallista enemmän. Matto on oleellinen osa judoa, mutta on syytä pitää kuitenkin judo ja bjj omina lajeinaan.
Mun omaan makuun katsojaystävällisin laji olisi varmasti jossain nyky bjj:n ja judon välimaastossa. Matossa annettaisiin nujuta kauemmin, mutta bjj:sta poiketen passiivisuudesta tulisi ylöskomentoja. Jalkoihinmenoja kaipaisin takaisin judoon.

Oikeastaan ainut selvästi hieman silmään pistävä juttu heittopelissä on se, että heittäjän ei tarvitse ottaa mitään kontrollia vastustajasta. Vastustajan hartiat mattoon ja jäät itse kasan alimmaiseksi, mutta voitat ipponilla. Tämä on siis selkeä juttu judosääntöjen mukaan, mutta kaipaisin esim. sellaista sääntöä, että jos heität ipponin arvoisesti, mutta samalla vauhdilla vastustaja "sweeppaa" sut ympäri ja ottaa kontrollin, niin tuo ippon tulkittaisiinkin vain esim. waza-arina. Mutta lajissa lajin tavalla ja tää on vaan mun mielipide, että grapplinglajeissa, oli kyse sitten painista, judosta, sambosta tai bjj:sta, vastustajan kontrollointi on yksi tärkeimpiä juttuja.

Tuota judoliiton ahdasmielisyyttä en pysty ymmärtämään, kun se ei kuitenkaan aja kenenkään etua. Ihmeellistä touhua. Sitten jos sitä perustellaan jollain judon perinteisillä arvoilla, niin uskoisin Jigoro Kanon kääntyneen haudassaan muutamien sääntömuutosten kohdalla, kun ajatellaan judon alkuperää ja tarkoitusta.

Mutta kuten sanoin, viihdyttäviä matseja Rion judossa. Toivon, että tämä hieman sallivampia linja matto-ottelemiseen olisi pysyvää.
 
Kukaan tuskin pitää BJJ:tä kovin viihdyttävänä yleisölajina, eikä sen sääntöjä ole edes suunniteltu siihen, että se olisi jotain TV-viihdettä. Lajin juju on siinä että siihen kilpailemiseen voi päästä itse mukaan helposti vaikka olisi aloittanut aikuisiällä. Kilpaileminen ei ole vaarallista eikä erityisen epämukavaa vaikka olisi iso tasoero ja lisäksi vyösarjat huolehtivat siitä että aloittelijakin saa tasaisia matseja. 30-vuotias peruskurssilainen voi mennä BJJ:n SM-kisoihin ja jopa voittaa siellä jonkun matsin. Mutta jos 30-vuotias judon peruskurssilainen menisi (ja pääsisi) judon SM-kisoihin, niin tuloksena olisi varmaan neliraajahalvaus. Sama juttu painissa.
 
Itse oon harrastanu BJJ jo 5 vuotta mutta tässä vuosi takaperin aloitin judon siihen kylkeen. Käyn oman kaupungin judoreeneissä aina kun pääsen ja kun siellä on aikuisia. Valitettavasti tämä rajoittuu kerta viikkoon ja meitä ei yleensä ole 4 aikuista enempää. Joista yksi on valmentaja. Tykkään paljon judosta ja reenaisin mielelläni enemmän sitä mutta kun ei siellä ole sparrivastustajaa niin ei siinä kauheesti kehitykkään. Pitää aina bjj reeneissä vaatia muita ottelemaan pystyä että saa harjoteltua niitä tekniikoita. Keväällä jopa uskaltauduin etelä-suomen piirimestaruuksiin. Saldona hopea :D hävisin jolleki vanhalle maajoukkue judokalle ipponille mutta kuristin jonku venäläisen. Tuli hyvä mieli :D

Oon päässy paljon sisään judoon ja tykkään kyllä seurata sitä. Paljon viihdyttävämpää kuin BJJ! Harmi vain että toi konservatiivinen porukka on pilannut judon täysin.. Ihan naurettavia lausuntoja ettei sais muissa lajeissa kilpailla jne.. Pelottaako niitä vai mitä helvettiä?! Kyllä judo menetti paljon media arvoa kun käänsivät briteille selkänsä. Jaloista pitäisi myös saada viedä tonttiin. Paskat siinä mitään turvallisuuskysymystä ole.. samalla tavalla se polvi voi vääntyä vaikka osoto-garissa...
 
Judohemmolta hyvää pohdintaa.
Nykyinen judon maajoukkueen päävalmentaja Jaakko Saari sanoi joskus 2009 tienoilla treeneissä tai kisamatkalla, että hänen mielestään Judo ja BJJ ovat sama laji. Vain säännöt ovat erit. Olen täysin samaa mieltä. Se mikä toimii judossa, toimii BJJ:ssa ja päin vastoin. Joitain sääntöjen tuomia muutoksia lukuunottamatta. Ja näin sitä pitäisi minun mielestä ajatella isommassa mittakaavassakin. Molemmat lajit hyötyisivät laajemmasta yhteistyöstä ja tästä on hvyänä esimerkkinä Yhdysvaltain judomenestys kuluneissa kisoissa. Ei pelkästään se, että Travis Stevens on myös aktiivinen BJJ kilpailija, muntta myös joukkueen päävalmentaja Jimmy Pedro on käsittääkseni BJJ musta vyö ja aktiivinen myös BJJ skenessä. Jenkkien taktiikkahan oli viedä otteluita laajamittaisesti uusille alueille, eli paljonkin haettiin ratkaisuita myös mattokamppailusta. Samoin kuten judohemmo sanoi on brasseissa ollut jo vuosia vahvaa ristiintreenaamista.

Mitä tlee judon sääntöihin yleisesti, niin nyt otteleminen oli minun mielestäni mielenkiintoista. Haluaisin takaisin jalkoihin menemiset. Kataguruma ja morotegari ovat kuitenkin molemmat nage no katassa ja kiellettiin "epäjudomaisena". Jos jonkun uuden muutoksen saisin tehdä judoon olisi se mattosidonta myös vatsalleen. Se avaisi mattopeliä ihan uudella tavalla, mutta tämä on ihan utopiaa. Niin isoa muutosta ei judon sääntöihin tulla tekemään ikinä.
 
Jalkoihin menemisen kieltämisen pääsyynä oli muistaakseni otteluasennon muuttuminen yhdessä vaiheessa hyvin kyyrypainotteiseksi ja siten passiivisemmaksi, kun varottiin hyökkäyksiä jalkoihin. Toki jotain puhetta oli siitäkin, että judo olisi muistuttanut liikaa vapaapainia ja siten ollut kyseenalaisessa asemassa olympialajina. On ollut paljon puhetta siitä, että japanilaisia pänni entiseen Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden painityylinen judo, jonka takia he olisivat ajaneet kieltoa. Kuitenkin japanilaiset menestyivät hyvin 2000-luvun alussa, kun jalkoihin sai tarttua. Lontoon olympialaiset olivat japanilaisille mahalasku, joten heidän ei voida katsoa hyötyneen jalkoihin hyökkäämisen rajoittamisesta. Japanilla ei kuitenkaan ole sen enempää sananvaltaa kuin muillakaan, ja todennäköisesti nämä päätökset on jyrätty Länsi-Euroopan isojen judomaiden voimin. Jalkoihin tarttuminen on ollut kokonaan kiellettyä vuodesta 2013, jos en väärin muista. Minä kieltämättä kaipaan aikoja, jolloin treenasimme katagurumaa, kataotoshia ja tegurumaa.
 
YLeisöystävällisyyden kannalta nykyjudon säännöt on kyllä onnistuneita. Isoja heittoja tuli mielesätni enemmän ja matossa haettiin nopeasti ratkaisuja. Isot heitot varmasti lisääntyivät kun kyyryssä otteleminen ja kahdella kädellä otteiden puolustaminen estettiin.
 
YLeisöystävällisyyden kannalta nykyjudon säännöt on kyllä onnistuneita. Isoja heittoja tuli mielesätni enemmän ja matossa haettiin nopeasti ratkaisuja. Isot heitot varmasti lisääntyivät kun kyyryssä otteleminen ja kahdella kädellä otteiden puolustaminen estettiin.

Kyllä, mutta toisaalta kisoissa nähtävien heittojen valikoima on mielestäni vähentynyt. Meidän valmentajamme sanoi, että tietty yllätyksellisyys puuttuu myös verrattuna vanhoihin sääntöihin. Silloin heittoja tuli ties millaisista tilanteista ja todella erikoisista otteista.

Yhdysvalloissahan on puuhattu ns. freestyle judoa, jossa mennään vanhoilla ja pisteytystä on rukattu uusiksi. Tämä ei ole käsittääkseni saannut ihmeemmin tuulta purjeisiinsa, eikä ihme. Ei judon tarvitse mennä siihen, että lajiin tulee erilaisia tyylisuuntia.

www.freestylejudo.org/

Mitä tulee judon ja bjj:n väliseen yhteistyöhön, on mielestäni pienenä ongelmana se, että kokemukseni mukaan bjj-taustaiset ovat aika nihkeästi valmiita vääntämään judosäännöillä. Ymmärrän tämän pystyvääntämisen kohdalla, jos pystykokemus on hyvin minimaalista. Mutta todella moni bjj:tä treenava mielestäni olettaa, että judoka ottaa mattoakin heidän säännöillään, vaikka kyseessä olisivat judoseuran treenit. Tiedän, että sparratessa/randoria ottaessa tuollainen sääntöajattelu on hieman ristiriitaista, mutta jos itse menen bjj-salille, hyväksyn etenemisen bjj-sääntöjen mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tuommoisen freestylejudon perustaminen oli vain ajankysymys.
Tämmöiselle sohvajudokalle riittää, että thedään isoa uchimataa ja jotain tyylikkäitä pyyhkäsyitä. :D Monipuolisuus ja yllättävyys on varmsti kaikonnut kun tekniikkarepertuaari on pienentynyt ja otevalikoima myös. Jalkojen lisäksihän saman puolne kaupukseen ja hihaan tarttuminen sekä niskakahva lienevät ainakin jonkinasteisessa bannissa tai rajoituksen alla.

Ja varsinkin ne ketkä itetävät jopa itseäni vähemmän judosta, eti ne Olympialaisia seuraavat suuret massat ovat kiinnostuneita lähinnä siitä miten kovaa kaveri lämähtää tontiin tai miten pahan näköisesti käsi vääntyy.

JA mitä tulee judohemmon aiemmin mainitsemaan bjjn suosioon, niin se ei suinkaan perustu lajin näyttävyyteen tai viihdyttävyyteen. Maain kuivuminenon mielekkäämpää ja näyttävämpää kun iso osa bjj matsiesta. Kyllä se on se lajin heppous mikä viehättää. Tai aloittamisen helppous enemmänkin. :D
 
Minun mielestä judo on todella hieno laji ja tosiaan ei jokainen ottelu ole vaan viihdyttävä, mutta näin se on minun mielestä joka lajissa.
Itse niputan judon ja karaten ongelman siihen että sitä kun aloittaa harjottelemaan niin alotetaan hyvin konservatiivisella tyylillä. Opetellaan tosi kauan perusteita ja hiotaan tekniikoiden liikeratoja. BJJ:ssä jo yleensä ekalla kerralla mennään painimaan, koska tekniikkaa voi ja pystyy soveltamaan niin paljon. Siihen sitten pikkuhiljaa lisäillään juttuja ja monia hommia oppii ihan kantapäänkautta. Minun mielestä tähän pitäisi myös judossa mennä että nopeammin kiinni randoriin/sparriin tietenkin sellasilla sääntömuutoksilla ettei tuu rampoja.
Voi olla että nämä asiat onkin muuttunut ja eri saleilla on varmaan eri tyylit, mutta tälläinen kuva itselle on jäänyt näistä perinteisistä lajeista.
 
Itse niputan judon ja karaten ongelman siihen että sitä kun aloittaa harjottelemaan niin alotetaan hyvin konservatiivisella tyylillä. Opetellaan tosi kauan perusteita ja hiotaan tekniikoiden liikeratoja. BJJ:ssä jo yleensä ekalla kerralla mennään painimaan, koska tekniikkaa voi ja pystyy soveltamaan niin paljon. Siihen sitten pikkuhiljaa lisäillään juttuja ja monia hommia oppii ihan kantapäänkautta. Minun mielestä tähän pitäisi myös judossa mennä että nopeammin kiinni randoriin/sparriin tietenkin sellasilla sääntömuutoksilla ettei tuu rampoja.
Voi olla että nämä asiat onkin muuttunut ja eri saleilla on varmaan eri tyylit, mutta tälläinen kuva itselle on jäänyt näistä perinteisistä lajeista.

Karatesta en tiedä mitään, mutta ainakin meillä junnut pääsevät vääntämään mattorandoria hyvin nopeasti. Pystyrandoriin ei turvallisuussyistä voi mennä kovin nopeasti.
 
Olen kyllä tykännyt katsoa vapaapainia. Suosittelen katsomaan naisten -58 sarjan finaalin ja sen pronssimatsin, jossa ottelivat intialainen ja se Petra Ollin voittanut kirgiisialainen. Molemmat oli tosi dramaattisia otteluita. Nyrkkeily ei ole kiinnostanut kovin paljoa tuomaripelin takia. Ainakin Irlannin Conlanin matsi ja -91kg finaali olivat älyttömiä tuomioita. Potkosen matsissa vitutti tuo kiinalaisen sitominen mihin tuomari ei reagoinut. Meinasin katsoa miesten sarjat ja judot vielä jälkikäteen, kun ne on jääneet/jäävät välistä reissaamisen takia.
 
Niin no, kai minä sitten kannan sielussani jonkinlaista kunnioitusta vastustajaa kohtaan ja koen kaikenlaisen vilunkipelin olevan hyvin tuomittavaa myös kamppailuyhteisössä. En haluaisi uskoa, että kukaan harrastaa kamppailulajeja mielessään vain se, kuinka paljon voisi rikkoa sääntöjä. Joka tapauksessa, en ole kirjoittamassa lajisääntöjä uusiksi, kunhan pohdiskelin erilaisia tilanteita. Ei mulla muuta.

Nythän esimerkiksi Suvi Mikkonen otti ottelussaan brasilialaista vastaan tarkoituksella varoituksia alueelta ulos karkaamisesta juuri sen verran että säilytti pistejohtonsa mutta ja kulutti samalla otteluaikaa niin ettei brassilla ollut mahdollisuutta tehdä pistesuorituksia, joilla olisi voinut päästä ohi.
 
Onko muut törmänneet usein väitteeseen että judossa tuo jalkoihin meno olisi kielletty koska painijat alkoivat dominoida judokisoja? Tuntuu että varsinkin useilla painia harrastavilla on vahvasti tämmöinen käsitys. Sitten kun olen kysynyt tarkemmin kenestä painijasta on kyse ei ole tullut vastausta. Joskus noita mongoolialaisia esim.Naidania on väitetty vapaapaini taustaisiksi. Tietääkö kukaan yhtään vapaapaini taustalla judossa menestynyttä?
 
M-74 vapaapainin semifinaalissa tunteet kuumina. Burroughs vs. Geduev. Venäläinen näytti todella vahvalta (myös hyvät muskelit) eikä päässyt Burroughs jalkoihin.
Naamaan tökkijä Burroughs ansaitsikin hävitä, epäurheilijamaista käytöstä tosin kummaltakin.
 
Onko muut törmänneet usein väitteeseen että judossa tuo jalkoihin meno olisi kielletty koska painijat alkoivat dominoida judokisoja? Tuntuu että varsinkin useilla painia harrastavilla on vahvasti tämmöinen käsitys. Sitten kun olen kysynyt tarkemmin kenestä painijasta on kyse ei ole tullut vastausta. Joskus noita mongoolialaisia esim.Naidania on väitetty vapaapaini taustaisiksi. Tietääkö kukaan yhtään vapaapaini taustalla judossa menestynyttä?

Minä en muista kansainväliseltä huipulta ketään vapaapainijaa, joka olisi tuosta vaan tullut judoon. Minusta väite painijoiden dominoinnista judossa vaikuttaa urbaanilegendalta. Jossain kyläkisoissa vapaapainijat ovat varmasti pärjänneetkin. Mitä mongoleihin tulee, on heistä monella toki taustalla omat perinteiset painimuotonsa, joista on ehdottomasti hyötyä pohjan rakentamisessa judoa ajatellen. Samoin georgialaisilla ja ymmärtääkseni muillakin kaukaasikansoilla on omat perinteiset painimuotonsa. Vahva kamppailukulttuuri on ehdottomasti edesauttanut judossa menestymistä.

Jos aikaisemmin aikaisemmin paininut tyyppi vaihtaa judoon, on hänellä tietenkin ihan eri pohja vääntämiseen kuin sellaisella, joka ei ole harrastanut samantyylisiä lajeja. Mutta ei vapaapainijasta tule tuosta vaan huippujudokaa.
 
Tuossa matsissa molemmat käytännössä läpsivät toisiaan naamaan koko ottelun ajan. Geduevilla oli verinen nenä ottelun lopussa. Geduev on kyllä hurja painimaan. Tuon sarjan finaalikin oli tosi dramaattinen. Geduev oli aika suvereeni ekalla puoliskolla, mutta minusta tuo iso haava päässä ja sen teippaaminen joka välissä veivät miehen keskittymisen pois ottelusta ja iranilainen pääsi hakemaan lopussa voiton. Burroughs muuten sai hurjan selkäsaunan keräilyerissä Uzbekistanilaiselta.

Vapaapaini on kyllä ollut todella viihdyttävää. Nuo sääntömuutokset ovat tehneet siitä todella viihdyttävää katsottavaa.
 
Tuossa matsissa molemmat käytännössä läpsivät toisiaan naamaan koko ottelun ajan. Geduevilla oli verinen nenä ottelun lopussa. Geduev on kyllä hurja painimaan. Tuon sarjan finaalikin oli tosi dramaattinen. Geduev oli aika suvereeni ekalla puoliskolla, mutta minusta tuo iso haava päässä ja sen teippaaminen joka välissä veivät miehen keskittymisen pois ottelusta ja iranilainen pääsi hakemaan lopussa voiton. Burroughs muuten sai hurjan selkäsaunan keräilyerissä Uzbekistanilaiselta.

Vapaapaini on kyllä ollut todella viihdyttävää. Nuo sääntömuutokset ovat tehneet siitä todella viihdyttävää katsottavaa.
On ollut kyllä todella hyviä matseja vapaapainissa. Joutui vaan tyytymään läppäriltä tuijottamiseen, kun Ylen mielestä esim. räiskyvän jännittävä miesten 50 km kävely on viihdyttävämpää. No, onneksi näitä pääsee sentään jostain näkemään :)
 
Back
Ylös Bottom