PTVGYM Jooel Vatanen

AndyS sanoi:
Jos on pimeää, niin ihmisen pupillit laajenevat. Tällöin yhtäkkinen kirkas valo häiritsee paljon enemmän verrattuna tilanteeseen jossa on hyvin valoisaa ja pupillit pieninä.
Click to expand...
Ihmisen silmä on niin merkittävän tehokas adaptoitumaan, ei se pupilli laajana ole siinä edes en aikaa että kerkeet asiaa mittaamaan. Ihmisen silmä adaptoituu kokoajan todella laajalla näkökentällä kaiken suhteen, tarkennuksen jne. Se kontrasti saattaa subjektiivisesti häiritä, mutta absoluuttisesti se voimakkuus on täsmälleen sama. Se aurinko esim taivaalla on aina yhtä kirkas, oli pilviä ympärillä(ei edessä) tai ei.
 
Mike sanoi:
Ihmisen silmä on niin merkittävän tehokas adaptoitumaan, ei se pupilli laajana ole siinä edes en aikaa että kerkeet asiaa mittaamaan. Ihmisen silmä adaptoituu kokoajan todella laajalla näkökentällä kaiken suhteen, tarkennuksen jne. Se kontrasti saattaa subjektiivisesti häiritä, mutta absoluuttisesti se voimakkuus on täsmälleen sama. Se aurinko esim taivaalla on aina yhtä kirkas, oli pilviä ympärillä(ei edessä) tai ei.
Click to expand...
Mietipä vaikka vastaantulevien autojen valoja.
Vaikuttavatko päivällä ihan yhtä kirkkailta kuin säkkipimeässä?
 
-kake- sanoi:
Mietipä vaikka vastaantulevien autojen valoja.
Vaikuttavatko päivällä ihan yhtä kirkkailta kuin säkkipimeässä?
Click to expand...
Päivisin autoissa on päivävalot päällä nykyään. Jos salin katossa on reippaasti ledejä varsinkin pehmeetä valoa tuovia spillaavia ledejä, se silmä adaptoituu hallitsevaan valoon niin sähäkästi kokoajan. Mayorilla on lasikatto ja hallitseva valo muuttuu päivän aikana. Silti prässin päällä oleva yksittäinen spotti osui näkökenttään samalla voimakkuudella aina. Häiritsi yhtä paljon riippumatta luonnonvalosta. Laittakaa silmät kiinni ulkona hetkeksi ja kun avaatte, näätte miten vikkelä meidän monimutkainen silmien toiminta on. Ei siellä pupillit millään viiveellä supistu. Jos siis salilla olis säkkipimeetä jos ei kato kattoon. Silloin olis sama tilanne.

Se on sitten eri asia minkälaiset preferenssit kelläkin on, mutta absoluuttisesti meidän silmä on mieletön laitos adaptoitumaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mike sanoi:
Päivisin autoissa on päivävalot päällä nykyään. Jos salin katossa on reippaasti ledejä varsinkin pehmeetä valoa tuovia spillaavia ledejä, se silmä adaptoituu hallitsevaan valoon niin sähäkästi kokoajan. Mayorilla on lasikatto ja hallitseva valo muuttuu päivän aikana. Silti prässin päällä oleva yksittäinen spotti osui näkökenttään samalla voimakkuudella aina. Häiritsi yhtä paljon riippumatta luonnonvalosta. Laittakaa silmät kiinni ulkona hetkeksi ja kun avaatte, näätte miten vikkelä meidän monimutkainen silmien toiminta on. Ei siellä pupillit millään viiveellä supistu. Jos siis salilla olis säkkipimeetä jos ei kato kattoon. Silloin olis sama tilanne.

Se on sitten eri asia minkälaiset preferenssit kelläkin on, mutta absoluuttisesti meidän silmä on mieletön laitos adaptoitumaan.
Click to expand...
No ei ne silmät ihan silmänräpäyksessä kaikkeen totu.
Varsinkaan kirkkaasta takaisin hämärään.
Jos menet vaikka vessaan yöllä pimeässä ja laitat sen saman valon siellä päälle kuin päivällä, niin pikkasen kirkkaammalta tuntuu.
Ja sitten kun siinä kirkkaassa olet hetken, niin kappas vaan, paluumatkalla et pimeässä näekään mitään vaikka mennessä näit (täysi hämäränäkö tulee takaisin vasta useiden kymmenien minuuttien aikana).
 
Puhelimen näyttökin pidettävä auringonpaisteessa kirkkaimmalla mutta koitappa samalla kirkkaudella käyttää kun vaikka yöllä herää ja kattoo kelloa puhelimesta, häikäsee itellä ainakin melko paljon.
 
Tuli vielä se mieleen et jos yöllä haluaa säilyttää pimeänäön niin valoja käyttäessä pitää toista silmää suljettuna niin silloin huomaa kuinka hitaasti silmä adaptoituu kun sen jälkeen näkee minuutin verran yhdellä silmällä vain.
 
Lähdetään nyt siitä että sali ei ole säkkipimeä, se ei ole mikään sama asia kuin pimeässä kännykkä tai pimeässä auton pitkät valot. Hallitsevaa valoa on pitkin salia kun katossa on laajoja pehmeää spillaavaa valoa led paneeleista.

Kun kyseessä on pistemäinen tai pieni kirkas valolähde pimeässä ympäristössä (esim. LED-nauha mustassa katossa), silmän adaptoitumiseen vaikuttaa muutama erityinen asia:

🔹 Mitä tapahtuu fysiologisesti​

  1. Pupillin supistuminen
    – Reagoi jo 0,2–0,5 sekunnissa kirkkaaseen pisteeseen.
    – Supistuminen jatkuu vielä muutaman sekunnin, kunnes tasapaino löytyy.
  2. Verkkokalvon solujen (kartioiden ja sauvojen) sopeutuminen
    – Koska valo osuu pieneen alueeseen verkkokalvolla, häikäisy voi tuntua, mutta koko näkökenttä ei kirkastu → muu osa verkkokalvosta pysyy osin pimeäadaptoituneena.
    – Kartiosolut sopeutuvat 5–10 sekunnissa.
    – Jos katsot valoa suoraan, sauvasolut kyseisellä alueella "sokaistuvat" ja voivat tarvita minuuttikaupallapalautumiseen.
  3. Subjektiivinen kokemus
    – Hetkellinen häikäisy kestää yleensä alle 1 sekunnin, jonka jälkeen näkö “rauhoittuu”.
    – Mutta jos olet täysin pimeäadaptoitunut (esim. teatterissa tai tähtitaivasta katsellessa), jo pieni kirkas piste voi tuhota herkkyyden kyseisellä näkökentän alueella 5–10 minuutiksi.
Toi siis skenaariossa, jossa ollaan pimeässä huoneessa yhdellä valonlähteellä. Ja nämä havainnot itsellä paljon valojen kanssa valokuvauksessa pelanneena. Tumma sali valonlähteillä luo kontrastia ja subjektiivinen kokemus voi olla se häiritsevä, se on henkilökohtainen preferenssi enemmän, ketä häiritsee, ketä ei. Esim hyvin valoisassa salissa on erilainen tunnelma kuin tummemmalla sisustetussa, jossa seinät eivät bouncaa valoa samalla tapaa ympärilleen. PTV:llä on tehty tumman salin valaistus nykyään oikein, eli spillaavaa valoa ampuvilla ledipaneeleilla, joka on omasta mielestä paras valoratkaisu suurimpaan osaan tiloja, huonoin on pistemäiset spotit jotka eivät spillaa valoa laajalle alueelle, joten ne eivät luo samanlaista hallitsevaa ambient valoa.

Kyse on enemmän tottumisesta, voisin veikata, että suurin osa kamppissaleista on suht vaaleissa tiloissa joissa ei sen isommin ole panostettu tilan valonhallintaan, vaan siellä on pahimmassa tapauksessa loisteputkia joissa kelvinit kovin lämpimällä tasolla, joka saa kulahtaneen ja tunkkaisen ambient valon aikaan.
 
Viimeksi muokattu:
-kake- sanoi:
Mietipä vaikka vastaantulevien autojen valoja.
Vaikuttavatko päivällä ihan yhtä kirkkailta kuin säkkipimeässä?
Click to expand...
Niin mut siellä salilla ne valot palaa koko ajan ja ne vastaantulevien autojen valot on hetkelliset.

Ehkä myöhemmin tajuan että tämä oli tyhmä kommentti mutta hetkellisesti pään sisällä se ainakin kuulosti järkevältä 😅
 
Mike sanoi:
Huomiona, ne spottivalot paistaa silmään ihan samalla voimakkuudella vaikka olis valkoiset seinät.
Click to expand...
Kyllä, mutta valkoinen heijastaa valoa ja musta taas ei heijasta. Jos menet täysin ikkunattomaan valkoiseen huoneeseen jossa on spottivalo. Valkoinen huone heijastaa valoa paremmin ja silmä adaptoituu kirkkauteen ja pupillit pienenee kirkkaassa.

Ja musta huone ei taas heijasta valoa pupillit adaptoituu hämärään ja laajenevat, joten valkoisessa huoneessa spottivalo häikäisee vähemmän mitä mustassa huoneessa.

Mustassa huoneessa tarvitaan hämäryyden poistamiseksi joko voimaakkaampaa valaistusta tai enemmän valaisimia muuten ongelmaksi muodostua, että musta huone voi olla liian hämärä. Näin myös silmä adaptoituu hämärään ja sen takia ne spottivalot voivat häiritä herkemmin kuin jos sali olisi valkoinen.

Toki valaisimien sijoittelukin on tärkeää, parilla salilla loisteputkilamput ovat olleet juuri penkkipunnerus penkkien yläpuolella niin, että maatessasi tuijotat suoraan lamppuun.
 
Back
Ylös Bottom