Johtamisen taso Suomessa

[Narkissos]

Tuota kusipääasennetta en voi omista koulukavereista ainakaan uskoa, sen verran nöyrää porukkaa siellä.

Mulla taas on vähän toisenlaiset kokemukset. Tunnen pari amitusinssiksi opiskelevaa ja heistä oikeen huokuu ylpeys omaa opinahjoa kohtaan ja luulot ovat vähän turhan korkealla.

Ja mitä pariin edelliseen postiin tulee, niin mä en usko, että tuo opiskelusta miltein suoraan johtamaan on mikään turmion tie. Monissa yrityksissä pomoiksi tulevat insinöörit laitetaan aluksi haalarihommiin, jonka jälkeen aloittavat vasta kunnon työt. Ja näinkin toimitaan vain jos tämä nähdään tarpeellisena. Ei kai pomoiksi ja suunnittelijaksi oteta henkilöä, joka ei pystyisi suoriutumaan tehtävästä sitä paitsi monet pomotehtävät ovat niin alkutason duunia, ettei niitä kukaan viitsi myöhemmällä uralla tehdä. Kusipää pomoille ei mitään voida, niitä on aina ollut ja tulee aina olemaan.

 

[dammann]

Ei kai pomoiksi ja suunnittelijaksi oteta henkilöä, joka ei pystyisi suoriutumaan tehtävästä

Kyllä todellakin otetaan. Moni päätyy pomoksi siksi, että on sattunut vaikkapa olemaan firmassa vähän kauemmin ja pistetään sitten esimieheksi uusille työntekijöille, vaikka olisi täysin soveltumaton sellaiseen hommaan.

Tai sitten perustaa oman firman ja palkkaa sinne ihmisiä, jolloin on suuri vaara päätyä toimitusjohtajaksi ilmaan mitään käsitystä esimiestehtävistä.

 

[tela]

Kauanko täytyy tehdä töitä ruohonjuuritasolla ennen kuin on kykeneväinen johtajaksi?

 

[dammann]

Kauanko täytyy tehdä töitä ruohonjuuritasolla ennen kuin on kykeneväinen johtajaksi?

Retorinen kysymys, mutta kerron miten itsellä meni. Reilut kymmenen vuotta oman alan töissä aivan pohjalta alkaen, ennen kuin olin kenenkään esimiehenä. Takana oli siis tohtorinpaperit fysiikasta, ja silti aloitin hommat pipetoimalla litkuja, säätämällä tuotantolaitteita jakoavaimen kanssa, asentamalla paineilmaputkia, käyttämällä litografialaitteita ja tekemällä kaikkea muutakin perushommaa. Tuosta pikkuhiljaa ylöspäin asiantuntijatehtäviin ja lopulta vetämään projekteja, kehittämään paremmin tuotettavia komponentteja ja toimimaan muiden ohjaajana ja esimiehenä. Pitkähän tuo kaari on ollut, mutta tiedän tasan tarkkaan, että millaista hommaa alalla tehdään ihan juuritasollakin. Eikä tarvitse paljoa miettiä komponentteja kehitellessä, että voiko tämän tehdä, onko tuo mahdollista ja mitkä ovat rajoitukset.

Ja nyt olen hakemassa insinöörihommiin muutamaa porrasta alaspäin päästäkseni tekemään juuritason hommia uudella alalla.

 

[Jami2003]

Itse olen aina yrittänyt pitää tavoitteena ettei talossa ole taloushallintoa lukuunottamatta hommaa mitä en osaa tehdä tai konetta mitä käyttää. Nykyään ei enää ihan toteudu mutta periaatteet tiedän kaikista hommista ja työvaiheista.

Joku huono esimies on tullut uran aikana palkattua mutta onneksi on tajunnut myös laittaa ne pois.

 

[esaesa]

Kyllähän johtajan tulee tuntea oman yrityksen eri prosessit, mutta tarvitseeko kyetä suorittavaan työhön, siitä olen hieman eri mieltä. Tärkeintä on, että jotain kokemusta haalarihommista löytyy. Luonnollisesti vierasta ihmistä ei ole helppoa palkata suoraan esimiestehtäviin, joten sisäänajo tavalla tai toisella on viisasta. Samalla tapahtuu konkreettisesti opetus yrityksen toimintaan.

Mielestäni esimiehen tai johtajan ei tarvitse olla asiantuntija juuri siinä työssä eikä asiantuntijuus jollain alalla tee johtajaa. Asiantuntijuus luonnollisesti auttaa johtajan työssä. Jos tietämystä asioista ei löydy, silloin täyty luonnollisesti ymmärtää olla tunkematta nokkaansa joka paikkaan.

Mikäli johtaja on etäällä ns. ruohonjuuritasosta tulee hänen olla kuitenkin tunnettu ja arvostettu silläkin tasolla, vaikka välissä olisi kuinka monta porrasta keskijohtoa. Johtaja ei voi olla tällöin vain nimi paperilla ja vain hallinnollinen johtaja. Se miten oma panos välittyy kaikille alaisille ja saavutetaan riittävä tunnettavuus sekä arvostus on minusta keskeinen mittari hyvälle johtajuudelle ja yksi suurimmista johtajuuden haasteista.

 

[Timba79]

Puhutaanko nyt johtajasta (tj, tuotantojohtaja jne) vai työnjohtajista? Työnjohtajan mielestäni PITÄÄ hallita johtamansa työt. Ei välttämättä pystyä kaikkea tekemään jos kyseessä joku äärimmäistä tarkkuutta tai fyysistä suorituskykyä vaativat tehtävä. Mutta jos työnjohtaja ei tajua arjesta mitään, niin metsään mennään. Siis ainakin tällaisissa teollisuuden hommissa.

Jos taasen sut palkataan vaikka 200 henkilöä työllistävän keskisuuren firman tj:ksi, niin siinähän menisi vaan aika hukkaan opetella kaikki työvaiheet. Mutta mä olen esim. ansioituneen salkunhoitajan Anders Oldenburgin kanssa täysin samaa mieltä siitä, että vähänkään isomman firman olisi syytä itse kasvattaa toimitusjohtajansa. Olisi parasta jos joku sieltä sorvin ääreltä perinteisellä mallilla vuosien varrella ylenisi jopa ylimpään johtoon asti. Lukekaa lisää www.seligson.fi/phoebus jos ette minua usko...

En sano että ulkopuolelta palkattu tj on huono, se voi olla myös erittäin hyvä ja usein onkin. Mutta se on myös erittäin iso riski.

Ja usein on pakko se työnjohtaja palkata ulkopuolelta, mutta tällöin pitäisi sillä palkatulla olla kiinnostus olla siellä ruohonjuuritasollakin opettelemassa ennenkuin alkaa kovin pätemään että miten ne hommat pitää tehdä. Tuossa kun saa nopeasti paljo tuhoa aikaseen jos ei oikeasti sitten se ammattitaito riitä siihen mitä päätöksiä tekee. Voi olla että muutaman kuukauden tuhoja korjataa vuosien jälkeenkin kuten meillä kävi yhden "kesäjohtajan" kanssa kun urpot antoivat sille esimiesaseman ja sehän sitten vähän tosissaan harjoitteli...

 

[mountainer]

Voi olla että muutaman kuukauden tuhoja korjataa vuosien jälkeenkin kuten meillä kävi yhden "kesäjohtajan" kanssa kun urpot antoivat sille esimiesaseman ja sehän sitten vähän tosissaan harjoitteli...

Tämä kuulostaa jo aika uskomattomalta. Miten on mahdollista että kesämestari voi saada semmoista tuhoa aikaan?!

 

[Max131]

Ja usein on pakko se työnjohtaja palkata ulkopuolelta, mutta tällöin pitäisi sillä palkatulla olla kiinnostus olla siellä ruohonjuuritasollakin opettelemassa ennenkuin alkaa kovin pätemään että miten ne hommat pitää tehdä. Tuossa kun saa nopeasti paljo tuhoa aikaseen jos ei oikeasti sitten se ammattitaito riitä siihen mitä päätöksiä tekee. Voi olla että muutaman kuukauden tuhoja korjataa vuosien jälkeenkin kuten meillä kävi yhden "kesäjohtajan" kanssa kun urpot antoivat sille esimiesaseman ja sehän sitten vähän tosissaan harjoitteli...

Mä uskoisin, että yksi suuri syy ulkopuolisen johtajan palkkaukseen on se, että halutaan uutta näkemystä ja uusia linjoja siihen, mihin suuntaan firmaa lähdetään viemään. Vanhat työntekijät voivat olla tavallaan juurtuneita niihin juttuihin, joita firmassa tehdään, ja ulkopuolista kaveria ei tällaiset rasitteet sido. Pitkään talossa ollut tulee tavallaan sokeaksi oman talon toiminnalle, kun taas tuore kaveri pääsee vetään puhtaalta pöydältä ja tuoreen kaverin innolla.

Kolikon kääntöpuolena on varmasti tuo, että sisäänajaminen vie aikaa, firman arki on täysin vierasta ja niin edelleen. Muutosvastarintakin voi olla oma ongelmansa, jos johtoon vedetään kaveri, joka pistää koko paletin uusiksi.

Ja mitä tuohon osaamiseen tulee, niin kyllä mäkin lähtisin siitä, että johtajalla jotain kompetenssia tulee olla, miksi on johtaja. Mun on ainakin vaikea kuunnella kaveria, jos en saa millään selitettyä itselleni, että mikä tän kaverin osaaminen oikein on. Tällaisiakin tapauksia on tullut ainakin tällä meidän alalla runsaasti vastaan.

edit. puhuit näköjään työnjohdosta, joka on vähän toinen juttu..

 

[Timba79]

Tämä kuulostaa jo aika uskomattomalta. Miten on mahdollista että kesämestari voi saada semmoista tuhoa aikaan?!

No en viitti nyt kovin yksityiskohtaisesti alkaa kertomaan. Mutta tuossa oli toimitilalaajennus valmistunut ja muutto sinne. Päättivät viisaat sitten ottaa siihen kesäharjoittelijan hoitamaan ikäänkuin projektia. No kun silloinen tj oli pihalla kuin lumiukko käytännön asioista ja sitten tämä kesämestari törkeellä pätemisen tarpeella varustettu selittäjä, niin silleenhän sitä sitten saatiin soppa aikaiseksi. Typeriä järjestelyjä ja ratkaisuja joita ei ihan hetkessä korjata. Etenkin kun tämä tj ei ikinä omasta mielestään tehnyt mitään väärin, niin kaikkea ei edes saanut korjata kun ne nyt vaan oli laskettu tehokkaiksi toimiksi. Vittu saatana kun sokee näki korvillaan että perseelleen menee MUTTA KUKAAN EI KUUNNELLUT!!

Että terveisiä vaan jos satut lukemaan, siis tämä kesämestari. Tuskin lukee mutta eipä nappaa vaikka lukisi...

Mä uskoisin, että yksi suuri syy ulkopuolisen johtajan palkkaukseen on se, että halutaan uutta näkemystä ja uusia linjoja siihen, mihin suuntaan firmaa lähdetään viemään. Vanhat työntekijät voivat olla tavallaan juurtuneita niihin juttuihin, joita firmassa tehdään, ja ulkopuolista kaveria ei tällaiset rasitteet sido. Pitkään talossa ollut tulee tavallaan sokeaksi oman talon toiminnalle, kun taas tuore kaveri pääsee vetään puhtaalta pöydältä ja tuoreen kaverin innolla.

Kolikon kääntöpuolena on varmasti tuo, että sisäänajaminen vie aikaa, firman arki on täysin vierasta ja niin edelleen. Muutosvastarintakin voi olla oma ongelmansa, jos johtoon vedetään kaveri, joka pistää koko paletin uusiksi.

Ja mitä tuohon osaamiseen tulee, niin kyllä mäkin lähtisin siitä, että johtajalla jotain kompetenssia tulee olla, miksi on johtaja. Mun on ainakin vaikea kuunnella kaveria, jos en saa millään selitettyä itselleni, että mikä tän kaverin osaaminen oikein on. Tällaisiakin tapauksia on tullut ainakin tällä meidän alalla runsaasti vastaan.

edit. puhuit näköjään työnjohdosta, joka on vähän toinen juttu..

Siis puhuin molemmista. Työnjohdon pitää nimenomaan osata se oma johtamansa alue ja tj:llä pitää olla selkärankaa luottaa alaisiinsa ja heidän ratkaisuihinsa eikä yrittää itse olla kaikessa se maailman napa vaikka olisi pihalla kuin lumiukko kesähelteessä.

Mä en ylipäätään ymmärrä johtajia jotka kuvittelee osaavansa kaiken ja kuvittelee pystyvänsä hoitamaan kaiken, eikä jaa vastuuta sitä haluaville hyville tekijöille.

 

[mountainer]

Mä uskoisin, että yksi suuri syy ulkopuolisen johtajan palkkaukseen on se, että halutaan uutta näkemystä ja uusia linjoja siihen, mihin suuntaan firmaa lähdetään viemään. Vanhat työntekijät voivat olla tavallaan juurtuneita niihin juttuihin, joita firmassa tehdään, ja ulkopuolista kaveria ei tällaiset rasitteet sido. Pitkään talossa ollut tulee tavallaan sokeaksi oman talon toiminnalle, kun taas tuore kaveri pääsee vetään puhtaalta pöydältä ja tuoreen kaverin innolla.

Kolikon kääntöpuolena on varmasti tuo, että sisäänajaminen vie aikaa, firman arki on täysin vierasta ja niin edelleen. Muutosvastarintakin voi olla oma ongelmansa, jos johtoon vedetään kaveri, joka pistää koko paletin uusiksi.

Työnjohtajan ulkopuolelta ottamista puoltaa minusta ainakin se että se on puolueeton/neutraali kaikkia kohtaan. Jos joku työntekijä ylennetään esimieheksi niin sillä on jo valmiiksi toisiin alaisiin lämpimät välit ja toisiin viileät välit. Ei hyvä lähtökohta. Joka tapauksessa työnjohtajalla pitää minun mielestä olla a) hyvä kokemus käytännön työstä ja b) insinöörin koulutus.

Uutta näkemystä ja uusia linjoja tuo hyvin semmoinen kaveri jolla on vuosien kokemus ja mielellään monipuolinen sellainen. Toki mielellään myös jostain alaa liippaavasta bisneksestä.

 

[Max131]

Siis puhuin molemmista. Työnjohdon pitää nimenomaan osata se oma johtamansa alue ja tj:llä pitää olla selkärankaa luottaa alaisiinsa ja heidän ratkaisuihinsa eikä yrittää itse olla kaikessa se maailman napa vaikka olisi pihalla kuin lumiukko kesähelteessä.

Niin, se on varmaan vähän herran hallussa, että minkälainen porukka talossa on, kun johonkin uuteen mestaan menee. Kyllähän alaisiin varmaan luotetaan, kun on sellainen kaveri, joka hommansa hoitaa ja on luottamuksen arvoinen. Typerää nakittaa mitään hommaa muualle, jos itse tietää tekevänsä sen paremmin.

Työnjohtajan ulkopuolelta ottamista puoltaa minusta ainakin se että se on puolueeton/neutraali kaikkia kohtaan. Jos joku työntekijä ylennetään esimieheksi niin sillä on jo valmiiksi toisiin alaisiin lämpimät välit ja toisiin viileät välit. Ei hyvä lähtökohta. Joka tapauksessa työnjohtajalla pitää minun mielestä olla a) hyvä kokemus käytännön työstä ja b) insinöörin koulutus.

Mä en tiedä raksa-alasta yhtään mitään, joten sen puolesta on vaikea kommentoida, mutta muuten en näe henkilökemioita tuolla tavalla minään rasitteena. Ei siinä uudenkaan kaverin kanssa kauaa mene, kun jonkinlaiset suhteet muodostuvat porukkaan ja ihan samalla tavalla ne rasittaa tai ovat hyödyksi toiminnassa.

Samalla tavalla uudella johtajalla on kohta lähipiirinsä ja luottomiehensä, kun että joku vanha kaveri vetäis ne mukanaan ylennyksen myötä. Tämä ei tosin vie pois sitä, että näkemystä pitää olla, että kuka osaa mitäkin ja kuka sopii mihinkin, eikä tehtäviä lähdetä täyttämään pelkän pärstäkertoimen perusteella. Toki myös tulosvastuun luulisi lisäävän intoa katsoa vähän, että miten hommat hoituu keneltäkin.

 

[Timba79]

Työnjohtajan ulkopuolelta ottamista puoltaa minusta ainakin se että se on puolueeton/neutraali kaikkia kohtaan. Jos joku työntekijä ylennetään esimieheksi niin sillä on jo valmiiksi toisiin alaisiin lämpimät välit ja toisiin viileät välit. Ei hyvä lähtökohta. Joka tapauksessa työnjohtajalla pitää minun mielestä olla a) hyvä kokemus käytännön työstä ja b) insinöörin koulutus.

Uutta näkemystä ja uusia linjoja tuo hyvin semmoinen kaveri jolla on vuosien kokemus ja mielellään monipuolinen sellainen. Toki mielellään myös jostain alaa liippaavasta bisneksestä.

Ja meinasit sitten että se ulkoa tullut insinööri ei vuoden jälkeen ole joidenkin kanssa lämpimissä väleissä ja joiden kanssa ei? Salli mun nauraa...oikeesti.

Siinä vaan sitten punnitaan se johtajuus, että antaako tuon näkyä päätöksissään vai eikö anna. Paska johtaja suosii niitä joiden kanssa on lämpimät välit esim. lomien ja työaikajoustojen kanssa. Muutenhan se on täysin selvää, että ihmisillä on erilaiset välit ja sille ei mitään voi. Töissä sitä vaan ei saa näyttää suosimisella tai varsinkaan syrjimisellä. Taasen pitää myös erottaa sekin, että oikeasti pätevälle voi antaa vastuuta enempi kuin sellaiselle joka on vähempi pätevä. Tässä ei ole väleillä tai suosimisella mitään tekemistä vaan mielestäni ihan normaalia toimintaa työyhteisössä.

Se, että joku tulee talon ulkopuolelta, ei todellakaan tee automaattisesti hommasta yhtään sen parempaa kuin että joku ylenee johtajaksi. Sillä ylenevällä siinä on paikka näyttää johtajuus. Suomalaiseen luonteeseen kun kuuluu kateus, niin tietysti sitä muutosta alussa vastustetaan. Mutta jos osoittautuu hyväksi johtajaksi, niin varmasti tämä paikka löytyy.

Kaikista ei ole johtajiksi vaikka kävisi mitä tahansa kouluja ja joistain on taas erinomaisiksi johtajiksi vaikkei ois käynyt kuin rippikoulun. Asenteestakin hyvin paljon kiinni ja luonteesta tai ainaki siitä miten sen luonteensa hallitsee.

Ja jos nyt puhutaan nimenomaan työnjohtajasta, niin usein olisi hyvä jos se työnjohtaja johtaisi esimerkillään käskyttämisen sijasta. Homman kun saa toimimaan, ei tartte käskyttää tai no joitain tarvii aina, jotkut vaan ei tee mitään ilman käskytystä. Mutta näitä tapauksia useampia sivusta nähnyt. Jotkut sen saa toimimaan ja toiset ei ikinä.

 

[mountainer]

Ja meinasit sitten että se ulkoa tullut insinööri ei vuoden jälkeen ole joidenkin kanssa lämpimissä väleissä ja joiden kanssa ei? Salli mun nauraa...oikeesti.

Siinä vaan sitten punnitaan se johtajuus, että antaako tuon näkyä päätöksissään vai eikö anna. Paska johtaja suosii niitä joiden kanssa on lämpimät välit esim. lomien ja työaikajoustojen kanssa. Muutenhan se on täysin selvää, että ihmisillä on erilaiset välit ja sille ei mitään voi. Töissä sitä vaan ei saa näyttää suosimisella tai varsinkaan syrjimisellä. Taasen pitää myös erottaa sekin, että oikeasti pätevälle voi antaa vastuuta enempi kuin sellaiselle joka on vähempi pätevä. Tässä ei ole väleillä tai suosimisella mitään tekemistä vaan mielestäni ihan normaalia toimintaa työyhteisössä.

Se, että joku tulee talon ulkopuolelta, ei todellakaan tee automaattisesti hommasta yhtään sen parempaa kuin että joku ylenee johtajaksi. Sillä ylenevällä siinä on paikka näyttää johtajuus. Suomalaiseen luonteeseen kun kuuluu kateus, niin tietysti sitä muutosta alussa vastustetaan. Mutta jos osoittautuu hyväksi johtajaksi, niin varmasti tämä paikka löytyy.

Kaikista ei ole johtajiksi vaikka kävisi mitä tahansa kouluja ja joistain on taas erinomaisiksi johtajiksi vaikkei ois käynyt kuin rippikoulun. Asenteestakin hyvin paljon kiinni ja luonteesta tai ainaki siitä miten sen luonteensa hallitsee.

Ja jos nyt puhutaan nimenomaan työnjohtajasta, niin usein olisi hyvä jos se työnjohtaja johtaisi esimerkillään käskyttämisen sijasta. Homman kun saa toimimaan, ei tartte käskyttää tai no joitain tarvii aina, jotkut vaan ei tee mitään ilman käskytystä. Mutta näitä tapauksia useampia sivusta nähnyt. Jotkut sen saa toimimaan ja toiset ei ikinä.

Koulutus nyt ei sinällään johtajaa tee, päivänselvä juttu. Mutta en minä sitä tarkota. Tarkotan sitä että työntekijöiden esimiehelläkin olis hyvä olla kokonaisvaltanen näkemys tehtaan toiminnasta ja ennakkoluuloton suhtautuminen myös uudistuksiin. Se kaveri joka on vuosia ollut työntekijä ja nousee työnjohtokoulutuksen kautta työnjohtajaksi ajattelee kuitenkin edelleen vähän liikaa niinkuin työntekijä. Tässä tulee myös se että vaikka suorittavan tason työ pitää tuntea niin ei liika käytännönläheisyyskään ole hyvästä. Muuten olen kyllä noista asioista samaa mieltä.

 

[Timba79]

Koulutus nyt ei sinällään johtajaa tee, päivänselvä juttu. Mutta en minä sitä tarkota. Tarkotan sitä että työntekijöiden esimiehelläkin olis hyvä olla kokonaisvaltanen näkemys tehtaan toiminnasta ja ennakkoluuloton suhtautuminen myös uudistuksiin. Se kaveri joka on vuosia ollut työntekijä ja nousee työnjohtokoulutuksen kautta työnjohtajaksi ajattelee kuitenkin edelleen vähän liikaa niinkuin työntekijä. Tässä tulee myös se että vaikka suorittavan tason työ pitää tuntea niin ei liika käytännönläheisyyskään ole hyvästä. Muuten olen kyllä noista asioista samaa mieltä.

Totta, monitahoinen juttu. Tuossa kohtaa pitää osta mitää mieli avoimena ja kokeilla rohkeasti muiden ideoita. Pahinta on se että torppaa heti kaiken mikä ei ole itsensä keksimää ja vielä pahempaa se ettei suostu omia mokiaan myöntämään tai pyörtämään huonoa päätöstä. Kaikilla kun ei ole munaa myöntää että on ihminen ja ihminen on erehtyväinen.

 

[Proteos]

Kirjoittelen hiukan omakohtaista kokemustani, kun nyt sattuu osumaan aiheeseen just eikä melkein.

Itellä on siis taustalla inssin koulutus (ja RUK jos se nyt mitenkään liittyy). Aloitin tuotannosta (olin 3kk), sitten testausosastolle (muutama vuosi), tuotantoinssinä (n. vuosi) ja sitten siirryin työnjohtajaksi. Omaan vieläkin tuotantoinssin roolia aika pitkälti, mutta kehityksen edettyä hyvin olen saanut sen kuormitusta vähennettyä todella paljon. Työnjohtouran alussa meni muutamia kuukausia omaa paikkaa hakiessani, mutta kun pääsin kunnolla kehityskelkkaan, niin hommaan alkoi tulla selkeyttä. Olen delegoinut esim. päivittäisen tekemisen ohjaamisen tiiminvetäjälle, mutta hätätilanteessa pystyn olemaan hänenkin roolissansa. Ongelmatilanteissa tiiminvetäjä ottaa minuun asap yhteyttä ja hoidetaan homma tavalla tai toisella eteenpäin. Pystyn myös työskentelemään tuotannossa, joskin tiedostan etten saa töitä tehtyä läheskään yhtä nopeasti vrt. vakiotekijät.

Meillä noudetaan tällä hetkellä leanin periaatteita ja täten tuotannon työntekijät pystyvät vaikuttamaan todella paljon työnsä tekemiseen. Jokainen esille nostettu ongelma kirjataan tavoitekarttaan ja alkuun kartan koko olikin melko massiivinen. Tämän jälkeen valitaan säännöllisesti tiiminvetäjän kanssa taskit kokonaisuuden kannalta parhaassa järjestyksessä. Seuraavaksi tiiminvetäjä + tiimi keksii ratkaisun ongelmaan A3-ratkaisumallin avulla(edellyttäen ettei ole mikään testisivun muutos tms jonka ulkopuolinen osasto tekee). Tämän jälkeen uutta tapaa mittaroidaan tietty aika ja jos se osoittautuu myös tältä kantilta paremmaksi, niin homma selvä. Jos taas uusi tapa ei olekaan edistystä, niin sitten palataan vanhaan ja mietitään miten edetään. Tätä prosessia toistamalla tuotantoprosessi paranee väistämättä ajan kuluessa. Joitakin asioita tulee toki työn alle muualtakin kuin tuotantohenkilöstöltä, mutta ne ovatkin usein enemmän prosessin kannalta parannuksia (usein mun / muiden työnjohtajien aloitteesta). Meillä yksittäiset tuotantohenkilöt eivät vielä tunne koko prosessia hyvin, mutta yritetään ajaa tuotantoa siihen suuntaan, että ruohonjuuritasokin ymmärtäisi kokonaisuuden. Olen myös itse sanonut muutamaan otteeseen tuotannolle, että jokunen isomman linjan päätös on ollut virhe - niitäkin kun on siunaantunut kehityksen aikana. Sitä tunnutaan arvostavan ja parempi myöntää itsestään selvyydet - virheistä oppii.

Tähän lisäksi kun saadaan vielä pyörimään daily management järkevällä tavalla, niin päivittäinen output pysyy jatkossa paljon tasaisempana vrt nykytila.

Reilun vuoden jälkeen olen saanut henkilökohtaiset mittarini suuntaamaan ylöspäin (mm. vuotuiset gallupit, tavoitteet) ja lisäksi kehitys on mennyt kaikilla mittareilla eteenpäin. Erinäisiä tuotanto-ongelmia mukana ratkomassa oltuani (prosessiin liittyvät, yksittäiset testijutut, henkilöihin liittyvät, työkaluihin liittyvät, jne) pystynkin nykyään aika leppoisalla mielellä mennä tuotantoon haistelemaan päivän kuulumisia ja keskustelemaan ihmisten kanssa erinäisistä asioista. Vieraiden kierrätys tuotannossa on myös nykyään kevyttä kauraa kun ei tartte ms. ulkomuistista tarinoida, vaan prosessi on sen verran selkäytimessä, että sen pystyy kertomaan suomeksi tai englanniksi ilman valmistautumista. Mainitsemisen arvoista on sekin, että aika paljon muista firmoista tullaan katsomaan meidän prosessia ja erityisesti meikäläisen aluetta, koska siellä ollaan syystä tai toisesta saatu toimintamalli skulaamaan. Koenkin tällä hetkellä tekeväni työni hyvin, nauttivani alaisteni arvostusta ja tietäväni mitä esimiehet haluavat mun tekevän. Ettei nyt mene liian lesoiluksi, niin pyrin olemaan duunissa nöyrin mielin ja jeesaamaan kollegoita mikäli tuntuu ettei kehitys heillä ota oikein tuulta allensa.

btw. Saksassa on muuten muutama todella edistyksellinen tuotantolaitos jossa ollaan saatu samalla output, saanto ja ihmisten viihtyvyys kohtaamaan. Muutama esimerkki: Festool, SEW eurodrive ja Carl Zeiss. Pääsen tutustumaan kyseisiin firmoihin kohtuu pian ja uskonkin, että sieltä irtoaa vielä enemmän työkaluja hommien eteenpäin viemiseksi.

 

[HoF]

Ite oon ns. rivi-insinöörinä organisaatiossa, missä myös kaikki kolleegat on inssejä. Hyvä pomo näissä hommissa on sellainen, joka on lähinnä fasilitaattori. Kaikenmaailman mikromanagerointi, yms. äyskäröinti tappaa motivaation aika äkäseen...

Hommat kans kusasee jos joka toisesta jannusta tehdään joku liidi, yms. Ne rupee sitten mikromanageroimaan ja äyskäröimään sille toiselle puolelle jengiä. Ja tämän jälkeen alkaa ovi käymään...