Intermittent Fasting - Pätkäpaasto

[ecdezi]

Minua kiinnostaa suuresti tämän pätkäpaastoilun kokeileminen, mutta yksi asia askarruttaa. Treenit menee mulla 1on 1off. Jos syön treenipäivänä esim. klo 21 asti, jonka jälkeen aloitan paaston, ni eikös katabolia jatku normaalia pidemmälle sen seuraavan aamupäivän syömättömyyden aikana? Eikö tällainen paasto sitten aiheuta lihashävikkiä? Onko sillä mitään merkitystä?

e. paskaa tekstiä, piti muovata

 

[Daiina]

Paastohan on katabolinen tila, jolloin tarvitaan hormoneja (mm. kortisoli), jotka vapauttavat energiaa rasva- ja lihaskudoksesta, silloin kun energiaa ei saada ruuasta. Mitään "tutkimusta" en löydä linkata tähän hätään, vaikka terveydenhuoltoalalla olenkin. No tuosta voi lukea yleistä tietoa glukokortikoideista:
http://www.medicina.fi/fato/42.pdf
En sitte osaa sanoa, kuinka paljon lyhyillä pätkäpaastoilla kortisolin erittymistä tapahtuu, mutta pidemmällä paastolla on selvä, että kortisolitasot lisääntyy (ja anaboliset tasot kuten testosteroni vähenee). Joku muu voi korjata jos olen väärässä.

 

[Duffek]

Tähän ei kukaan tarttunu. Eli millon luovutte paastosta? Omalta kohalta lisäisin tohon vielä golfin peluun. Treenaaminen nyt vielä menee, mutta lähemmäs 10km kävelyssä ilman safkaa ei ole kyllä tolkkua, joten kesäsin tätä on itellä melko vaikea toteuttaa.

Aikuiselle (harjoitelleelle) miehelle varastoituu kehoon n. 500g hiilaria, eli noin 2000kcal pelkkää sokeria. Jos liikunta on tollaista matalaintensiivistä niin suuri osa energiasta tulee rasvoista. Saa tehdä aika pitkiä kävelylenkkejä että polttaa sokerit loppuun, mikäli sitä on varastoituneena kehoon. Jos alkaa väsyttään ja syke ei enää nouse niin tällöin on yleensä poltettu varastot loppuun. Tällöin olisi syytä vetää nopeasti energiaa kehoon että välttää pahimman lihaskatabolian. Tuon bonkkauksen kyllä huomaa, tunne ei ole mitenkään miellyttävä.

Tunnen kestävyyspuolelta muutaman tyypin jotka joutui pakottaan lenkkeileen pelkällä vedellä kun kaverit ei kestäneet yli puolta tuntia ilman sokerilitkuja. Alkoi kuulemma heikottaan. Kehon totuttelu kesti jonkin aikaa, mutta myös tuotti tulosta.

 

[peptobro]

Paasto nostanee kortisolia. Muistelen, kun tuli joskus syötyä aivan liian vähän kulutukseen nähden niin oli ihan nestepöhössä (kortisolit oli ihan katossa).

Pätkäpaasto ei vaikuta kokonaiskolesteroliin niin paljon että siitä mitään haittaa olis, mutta jos useita päiviä paastoaa niin suattaapi olla. Liian suuri kalorivaje kylläkin, oli ateriatiheys mikä tahansa.

Paastohan on katabolinen tila, jolloin tarvitaan hormoneja (mm. kortisoli), jotka vapauttavat energiaa rasva- ja lihaskudoksesta, silloin kun energiaa ei saada ruuasta. Mitään "tutkimusta" en löydä linkata tähän hätään, vaikka terveydenhuoltoalalla olenkin. No tuosta voi lukea yleistä tietoa glukokortikoideista:
http://www.medicina.fi/fato/42.pdf
En sitte osaa sanoa, kuinka paljon lyhyillä pätkäpaastoilla kortisolin erittymistä tapahtuu, mutta pidemmällä paastolla on selvä, että kortisolitasot lisääntyy (ja anaboliset tasot kuten testosteroni vähenee). Joku muu voi korjata jos olen väärässä.

Katabolisessa tilassa ollaan ajallisesti kauemmin, mutta sitten syödäänkin kerralla enemmän mikä vaikuttaa anabolisiin hormoneihin enemmän. Kalorit määrää tässäkin, ateriarytmillä ei niin väliä.

Eikä näin lyhyet paastot vielä lihaskudosta pura vaan syöty proteiini riittää siihen glukoneogeneesiin mitä tarvitaan.

 

[peptobro]

Et oo selkeesti pelannu golfia. Mutta ei tässä nyt pelkästään siitä ollukkaan kysymys, toi oli vaan esimerkki. Pointti oli, että minkälaista pitää aktiviteetit olla, ettei syömättä pärjää? Voi luuleeko porukka oikeesti, että kunhan pysytään alle aerobisen kynnyksen ni kaikki menee? Lihaskudos on täysin turvassa ja rasva vaan tirisee...jepjep. Raja se on silläki.

Tuo raja olis kyllä kiva tietää, onko sulla mitään hajua?

Proteiinioksidaatio kasvaa kyllä sitä mukaa kun suoritus pitkittyy, mutta kevyttä aerobista tehdessä energia otetaan pääosin rasvavarastoista. Mielestäni ei niin suurta vaikutusta kuitenkaan että pitäisi kauheasti rajoittaa.

Sitten kovemmalla sykkeellä tehtäessä puretaan jo glykogeenivarastoja. Tähän laittaisin rajaksi sen etten sitä lihasryhmää rasittaisi mitä on lähiaikoina treenattu salilla. Vaikuttaa kehitykseen hidastamalla salitreenin kiihdyttämää proteiinisynteesiä.

Tyhjät glykogeenivarastot kasvattaa proteiinioksidaatiota vielä jonkin verran.

 

[-elgen-]

Minua kiinnostaa suuresti tämän pätkäpaastoilun kokeileminen, mutta yksi asia askarruttaa. Treenit menee mulla 1on 1off. Jos syön treenipäivänä esim. klo 21 asti, jonka jälkeen aloitan paaston, ni eikös katabolia jatku normaalia pidemmälle sen seuraavan aamupäivän syömättömyyden aikana? Eikö tällainen paasto sitten aiheuta lihashävikkiä? Onko sillä mitään merkitystä?

http://www.leangains.com/2010/10/top-ten-fasting-myths-debunked.html

Siinä artikkeli, jonka vois itseasiassa aina iskee pöytään ku joku kiinnostunu, mutta epäileväinen tulee kyselemään. Ja ite olin aivan samanlainen ja jossain määrin kyllä vieläkin eli en vieläkään ole täysin vakuuttunut, koska ei noikaan mitään absoluuttisia totuuksia ole. Ja tässä tarkotan lähinnä kohtia 4 & 6. Loput melko järkymättömällä varmuudella faktoja. Lukuun ottamatta kohtaa 8 (JA SIINÄ SIIS MYÖS KORTISOLIKESKUSTELUUN MATSKUA), johon ei oo kompetenssia ottaa kantaa.

Aikuiselle (harjoitelleelle) miehelle varastoituu kehoon n. 500g hiilaria, eli noin 2000kcal pelkkää sokeria. Jos liikunta on tollaista matalaintensiivistä niin suuri osa energiasta tulee rasvoista. Saa tehdä aika pitkiä kävelylenkkejä että polttaa sokerit loppuun, mikäli sitä on varastoituneena kehoon. Jos alkaa väsyttään ja syke ei enää nouse niin tällöin on yleensä poltettu varastot loppuun.

Niin no entäs sitten ku treenipäivinä tulee liikuttuva paastossa niin paljo, että alkaa glykogeenivarastotki jo ehtyä? Sehän vasta viisasta onki lähteä vajailla hiilarivarastoilla vetämään jotain volyymihapotusta...Ellei paastoa sitte tietysti katkase muutaman sadan gramman hiilaripaukulla. Ja jos se hiilari on muutaki ku maltoa tai vastaavaa ni saa jokusen tunnin odottella, että ne on sielä lihaksissa.

Tuo raja olis kyllä kiva tietää, onko sulla mitään hajua?

Proteiinioksidaatio kasvaa kyllä sitä mukaa kun suoritus pitkittyy, mutta kevyttä aerobista tehdessä energia otetaan pääosin rasvavarastoista. Mielestäni ei niin suurta vaikutusta kuitenkaan että pitäisi kauheasti rajoittaa.

Sitten kovemmalla sykkeellä tehtäessä puretaan jo glykogeenivarastoja. Tähän laittaisin rajaksi sen etten sitä lihasryhmää rasittaisi mitä on lähiaikoina treenattu salilla. Vaikuttaa kehitykseen hidastamalla salitreenin kiihdyttämää proteiinisynteesiä.

Tyhjät glykogeenivarastot kasvattaa proteiinioksidaatiota vielä jonkin verran.

Ei oo kyllä mitään muuta kun mutua, ja se mutu on melko samaa ku sun.

Edit: Ainakaan se ei ole se, että niin kauan ku glykogeenivarastoissa riittää hiilaria niin ku Dufferin kommentista vois päätellä rajan vedoks.

 

[beginner]

Niin no entäs sitten ku treenipäivinä tulee liikuttuva paastossa niin paljo, että alkaa glykogeenivarastotki jo ehtyä? Sehän vasta viisasta onki lähteä vajailla hiilarivarastoilla vetämään jotain volyymihapotusta...Ellei paastoa sitte tietysti katkase muutaman sadan gramman hiilaripaukulla. Ja jos se hiilari on muutaki ku maltoa tai vastaavaa ni saa jokusen tunnin odottella, että ne on sielä lihaksissa.

Glykogeenitäydennys pitäisi huolehtia jokaisen kovatehoisen treenin jälkeen. Oma tuntuma tuohon on se, että ne varastot ei kyllä mitenkään vahingossa tyhjene, vaan saa olla päiviä ilman hiilareita ja tehdä vielä isovolyymisen ja -tehoisen treenin että ne saadaan jotenkuten tyhjennettyä. Jos oletuksena on suunnilleen täydet glykogeenit, niin ei se pitkäkään paastoajan matalatehoinen liikkuminen niitä kovin paljoa varmasti vajenna. Tämä koko aihe menee nyt taas tähän kellontarkkaan ajatteluun, joka on taas sitä bodyhifistelyä. Kyllä kai nämä jutut kokeilemalla selviää. Mikäli jossain aktiviteetissa alkaa paljonkin väsyttämään, niin varmasti kannattaa syödä ennen sitä tai pitää ruokatauko

 

[Stash]

Pätkäpaasto ei vaikuta kokonaiskolesteroliin niin paljon että siitä mitään haittaa olis, mutta jos useita päiviä paastoaa niin suattaapi olla. Liian suuri kalorivaje kylläkin, oli ateriatiheys mikä tahansa.

Huomasithan että tässä puhuttiin kortisolista, ei kolesterolista? Pakko kommentoida asiaan hieman sivusta: kortisoli kohoaa pienilläkin kalorivajeilla, mikä on tarkoituskin. Sitä nimittäin tarvitaan rasvarastojen purkuun. Kuitenkin jos on stressihormonitasoissa häikkää niin paasto ja kaikki muutkin dieetit voivat olla mm. tästä syystä ongelmallisia.

 

[Invisus]

Parit viime treenit menneet paastolla, ainoastaan 5 nappia BCAA:ta alle. Treenit kulkeneet eläimellisen hyvin, vaikkei nyt mistään järisyttävästä voimatason noususta puhuta. Treenifiilis ja tekniikan kasassa pysyminen olleet ihan eritasoista kuin normaalisti yhden PWO-safkan periaatteella.

 

[peptobro]

Huomasithan että tässä puhuttiin kortisolista, ei kolesterolista? Pakko kommentoida asiaan hieman sivusta: kortisoli kohoaa pienilläkin kalorivajeilla, mikä on tarkoituskin. Sitä nimittäin tarvitaan rasvarastojen purkuun. Kuitenkin jos on stressihormonitasoissa häikkää niin paasto ja kaikki muutkin dieetit voivat olla mm. tästä syystä ongelmallisia.

Joo, kortisolista puhuin, typotin vaan.

Kohoaa, mutta ei ainakaan pitäisi kohota sen enempää pienillä kalorivajeilla söikö 1 tai 6 ateriaa päivässä. Kroonisesti kohonnut kortisoli voi johtua vaikka liian suuresta kalorivajeesta ja/tai muusta stressistä. Jos näin on niin dieettitauko ehdottomasti paikallaan.

 

[Fetus]

Perusjutut tuli tässä viikonlopun aikana lueskeltua ja päätin, että tämä lähtee kokeiluun . Omaan elämäntilanteeseen vaikuttaisi sopivan parhaiten 1 ateria ennen treeniä. Aamupäivät on usein kiireisiä ja lounas saattaa venyä normaalistikin iltapäivälle. Työ on kevyttä höntsäilyä. Syömisikkuna n. 13.00-21.00 tai 14.00-22.00. Vajaa pari kuukautta on tullut "normaalisti" dieetattua nyt. Pitää vielä ruuat suunnitella vähän tarkemmin IF:ää varten.

 

[nemos]

Täällä on nyt 3. päivä käynnissä ja ruoka-aikaa rupeaa pukkaamaan. Sopii varsinkin nyt lomalla, kun ei tule tehtyä suurempia aktiviteetteja mihin ruokaa tarvitsisi. Nälkää ei oikestaan edes tunnu ja ihan täydellä työllä saa mättää iltaisin ruokaa naamariinsa. Nyt olis 400g possunsuikaleita paistumassa, aijaijai.

 

[Sicceli]

Onko tällä IF tyylillä järkeä bulkata? Vai onko tää nimenomaan dieetti ruokavalio? Olis varmaan tämäkin löytynyt, jos olis vähän jaksanut katella mutta helpoiten se näin käy.

Onko tästä muuten bulkilla mitään muuta etuja muutakun parempi vireystila? Vähän ajatellut tuon perus 5 kertaa päivässä syömisen vaihtaa johonkin muuhun (vaikka tähän asti toiminut ihan hyvin) esim. edes 4 kertaa päivässä, niin sais syödä isompia annoksia ja ei tulis insuliini piikkejä jatkuvasti...

 

[-elgen-]

Tää koko systeemihän menee otsikon LeanGains alla eli kyllä tällä on tarkotus massaakin ottaa. Ite toteutan just, mutta aika vähän on tuolla leangains.comissa vielä osunu seikkaperästä infoo silmään, mutta ilmeisesti menee kutakuinki niin, että treenipäivinä jokunen sata kcal plussalla ja lepopäivät nollilla tai jotain sinnepäin...

 

[asiakas]

Älkää käyttäkö tätä menetelmää, tai mitään muutakaan menetelmää saavuttaaksenne mitään merkittäviä "etuja". Tämä on vaihtoehto, ei mikään ruokavalio 2.0.
Edelleen ainoa millä on väliä on se onko kulutus plussalla vai miinuksella, sekä lihaksen aktiivinen rasittaminen ja tasapainoinen, mieluiten proteiinipitoinen ruokavalio. Treeni, ravinto, lepo.

Käyttäkää tätä menetelmää mikäli haluatte syödä isompia annoksia, eikä paastoaminen ole teille kidutusta. Esimerkiksi minulle aamupala on aina ollut vastenmielinen ajatus joten tämä systeemi sopii elämäntapaani erinomaisesti. Pääasiassa leangainsin edut ovat Psykologisia, joillekkin sopii paremmin viettää suurin osa päivästä ilman ruokaa tietäen että saa syödä kunnolla treenin jälkeen.
Fyysiset "edut" sensijaan ovat vähäisiä ja aina kiistanalaisia alati päivittyvässä ja tarkentuvassa tieteellisessä tarkastelussa, ja nekin edut häviävät jos itse ohjelman toteuttaminen on silkkaa kidutusta.

Toisinsanoen: jos pidätte nykyisestä menetelmästänne, oli se mikä tahansa, ja se toimii niin älkää nyt helvetissä ruvetko korjaamaan jotain mikä ei ole rikki.

 

[-elgen-]

Älkää käyttäkö tätä menetelmää, tai mitään muutakaan menetelmää saavuttaaksenne mitään merkittäviä "etuja". Tämä on vaihtoehto, ei mikään ruokavalio 2.0.
Edelleen ainoa millä on väliä on se onko kulutus plussalla vai miinuksella, sekä lihaksen aktiivinen rasittaminen ja tasapainoinen, mieluiten proteiinipitoinen ruokavalio. Treeni, ravinto, lepo.

Käyttäkää tätä menetelmää mikäli haluatte syödä isompia annoksia, eikä paastoaminen ole teille kidutusta. Esimerkiksi minulle aamupala on aina ollut vastenmielinen ajatus joten tämä systeemi sopii elämäntapaani erinomaisesti. Pääasiassa leangainsin edut ovat Psykologisia, joillekkin sopii paremmin viettää suurin osa päivästä ilman ruokaa tietäen että saa syödä kunnolla treenin jälkeen.
Fyysiset "edut" sensijaan ovat vähäisiä ja aina kiistanalaisia alati päivittyvässä ja tarkentuvassa tieteellisessä tarkastelussa , ja nekin edut häviävät jos itse ohjelman toteuttaminen on silkkaa kidutusta.

Toisinsanoen: jos pidätte nykyisestä menetelmästänne, oli se mikä tahansa, ja se toimii niin älkää nyt helvetissä ruvetko korjaamaan jotain mikä ei ole rikki.

Lihavoidut kohdat on vähä ristiriidassa keskenään? Alleviivatut kohdat taas on erittäin hyvää tekstiä, varsinki pätkä missä molemmat tekstitehosteet käytössä. Mutta jos noita vähäisiä fyysisiä etuja on olemassa ni totta hitossa kannattaa hyödyntää jos pelkällä syömisen ajankohdalla voi saada jotain hyödyllistä aikaseks, koska kehonrakennushan yleensäki on pelkästää lukemattomista yhtä pienistä ja sitte vähä suuremmista kehitystä eteenpäin vievistä palastista kiinni, josta se kokonaisuus muodostuu. Mutta niin ku oon monesti todennu ni ite ainaki melko skeptinen paastolla tapahtuvien ja sitä seuraavan ison syömisen hyötyjen suhteen.

Niin ja mihin ne edut katoaa, jos paastoaminen on vastenmielistä? Jos jonkun mielestä runsasproteiininen ruoka on vastenmielistä, mutta syö sitä joka tapauksessa ni katoaako sen hyödyt saliharjottelun tuloksellisuuden suhteen?

 

[asiakas]

Lihavoidut kohdat on vähä ristiriidassa keskenään? Alleviivatut kohdat taas on erittäin hyvää tekstiä, varsinki pätkä missä molemmat tekstitehosteet käytössä. Mutta jos noita vähäisiä fyysisiä etuja on olemassa ni totta hitossa kannattaa hyödyntää jos pelkällä syömisen ajankohdalla voi saada jotain hyödyllistä aikaseks, koska kehonrakennushan yleensäki on pelkästää lukemattomista yhtä pienistä ja sitte vähä suuremmista kehitystä eteenpäin vievistä palastista kiinni, josta se kokonaisuus muodostuu. Mutta niin ku oon monesti todennu ni ite ainaki melko skeptinen paastolla tapahtuvien ja sitä seuraavan ison syömisen hyötyjen suhteen.

Ei tuossa ole ristiriitaa. Ensimmäinen kohta on ainoa jonka voimme tietää melkolailla varmasti. Leangainsin edut voidaan taas kyseenalaistaa.
Siis siitä huolimatta vaikka vahvasti näyttää että leangainsissa ja pätkäpaastoilussa on myös fyysisiä etuja niin tästä emme voi olla varmoja. Yhtälailla kovaa faktaa saadaan ladottua pöytään kolmen tunnin välein syömisen puolesta, josta ei tietenkään automaattiseti seuraa se että joku toinen menetelmä (kuten leangains) olisi huonompi tai parempi. Hyvin harvoja asioita voidaan pitää toisensa kumoavina tai absoluuttisina totuuksina.

Niin ja mihin ne edut katoaa, jos paastoaminen on vastenmielistä? Jos jonkun mielestä runsasproteiininen ruoka on vastenmielistä, mutta syö sitä joka tapauksessa ni katoaako sen hyödyt saliharjottelun tuloksellisuuden suhteen?

No siis tässä oletetaan että IF:ssä olisi etuja verrattuna muihin menetelmiin, sitähän me emme tiedä varmasti. Sen taas tiedämme melko varmasti että proteiinit ovat solujen rakennusainetta ja niiden poistaminen ruokavaliosta melko varmasti vaikuttaa kielteisesti kehitykseen.
En tiedä riittääkö mahdolliset ja edelleenkin kiistanalaiset edut kompensoimaan sitä jos treenimotivaatio taas kärsii siitä että noudattaa ruokavaliota joka ei sovi itselle yhtään ja aiheuttaa lähinnä kuusitoistatuntisia päivittäisiä vitutuksia

Eihän edes Martin painota paastoamisen fyysisiä etuja ehdottomina totuuksina. Lähinnä enemmänkin sitä että lyhyestä paastosta ei ole ainakaan haittaa niinkuin usein väitetään ja siitä saattaa olla jopa hyötyä tietyissä asioissa.

 

[-elgen-]

Ei tuossa ole ristiriitaa. Ensimmäinen kohta on ainoa jonka voimme tietää melkolailla varmasti. Leangainsin edut voidaan taas kyseenalaistaa.

Jos oisit kirjottanu, että mahdolliset fyysiset edut sensijaan ovat vähäisiä, niin en olis siihen tarttunu, mutta koska sielä ei tuota sanaa mainittu niin sai sellasen kuvan, että pidät niitä faktoina, joka taas sitten olis ollu ristiriidassa sen kanssa, että mitä aikasemmin sanoit (ainoa millä on väliä on se onko plussalla vai miinuksella)

En tiedä riittääkö mahdolliset ja edelleenkin kiistanalaiset edut kompensoimaan sitä jos treenimotivaatio taas kärsii siitä että noudattaa ruokavaliota joka ei sovi itselle yhtään ja aiheuttaa lähinnä kuusitoistatuntisia päivittäisiä vitutuksia

Tarkotin puhtaasti fyysisiä etuja...Mutta tottakai toi pitää paikkansa.

 

[tuhatkauno]

Mitens tämä toimisi jos ajottaisi syömiset 12-20 ja treeni olisi siinä 17:00 maissa?
Eli klo 12 töissä lounastauolla eka ateria 500-700kcal.
Toinen ateria klo 16 ennen treeniä, 200-300kcal. Tyyliin maitorahka + pari hedelmää.
Viimeinen ateria olisi sitten kunnon mättö heti treenin jälkeen, +1000kcal.

Vai onko IF:n pointti että syödään ateriat nimenomaan treenin jälkeen eikä 1 iso ateria treenin jälkeen riitä?

 

[Daiina]

Onko hirveästi haittaa jos tekee treenin täysin paastottuna ettei ota mitään aminohappoja tms.? Aamulla treenaan melkein suoraan herättyäni klo 8 maissa, edellisenä iltana iltapala syöty klo 21 aikaan. Treenin jälkeen sitten tankkausta. Onko enemmän haittaa kuin hyötyä?