In Flames - A Sense Of Purpose

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Pro-Pain
  • Aloitettu Aloitettu
Neljä ensimmäistä levyä oli timangia, Claymankin vielä käypä tekele, ja sitten menevät ja tekevät tämmöisiä... ei pysty ymmärtämään.
 
On kyllä jotenkin vaisua tuo The Mirrors Truth EP..Ei oikeen säväytä kunnolla..jotenkin tasapaksua..melodiat eivät olleet hyviä etc..

Toivottavasti tuo 4.4 tuleva albumi toisi jotain parempaa..

E: Reroute to Remainin jälkeen on kyllä albumit mennyt selvästi huonompaan suuntaan..



On muuten tosi tuo. RtR:llä on kyllä loistavan metallilevyn ainekset.
 
Paha pettymys odotuksiin nähden, ei nyt susipaska mutta ei iskenyt. Kaikki biisit olivat kovin samankuuloisia ja Andersin laulukin tuntui muuttuneen. IMHO
 
Ainakin ensimmäisten biisien jälkeen täytyy sanoa että ei tunnu olevan mikään huippu levy. Ihan menevää musiikkia ei siinä mitään, mutta tuntuu jotenkin niin samanlaisilta kappaleilta kaikki. Mutta pitää eka kuunnella loppuun asti kaikki niin osaa sanoa paremmin.
 
Ihan ok levy. Ei kyllä löytyny Tiltin veroista biisiä, mutta ei tarvi skipata kappaleita ku kuuntelee. I´m The Higway ja Drenched In Fear suosikit ainaki tällä hetkellä.
 
Pari kertaa kuunnellu nyt läpi ja on kyllä todella hyvän kuulosta settiä! Ainoo mikä vähän häiritsee niin on vähän samanlaisia biisejä. Tilt on paras kipale mielestäni.
 
No onneksi ei paljoa Imperiumin mielipiteet paina. Hyvin pätevä levy tämä uus.

lainaus: "levyn ainoana biisinä riffillään päähän jäävä Drenched in Fear" Ei ole tainnu Mape montaa kertaa levyä soittimessa pyöräyttää. ;) Liekkö kertaakaan loppuun saakka..
 
jos mape ollila haukkuu levyn,sen on pakko olla hyvä.mun ja mape ollilan mielipiteet ei oo tähän mennessä käyneet yksiin minkään levyn kohdalla
 
En määkään ton Imperiumin arvosteluun perusta. Jotenkin tekstistä paistaa läpi, että Ollila on muodostanut mielipiteensä jo kauan ennen kuin on käyttänyt levyä lähelläkään soitinta...
 
Nykysin tuntuu, että on muodikasta haukkua In Flamesia. Ihme juttu sekin, kaikki haukkuvat, mutta silti levyt myy miljoonia. No, tottahan se on, ettei Claymaniin ja Whoracleen bändi enää palaa, mutta kyllä nää uudemmatkin levyt on paikkansa hyllyssä ansainneet. Tämäkin levy ilmeisesti tulee hankittua ilman ennakkokuuntelua.
 
Nyt on kuunneltu levy ensimmäisen kerran läpi. Ja kyllä tykkäsin. Suosikki ekan kierroksen jälkeen on Eraser. Jotenkin aivan loistava biisi. :rock:
 
En määkään ton Imperiumin arvosteluun perusta. Jotenkin tekstistä paistaa läpi, että Ollila on muodostanut mielipiteensä jo kauan ennen kuin on käyttänyt levyä lähelläkään soitinta...

Niko Kaartinen on IMO Imperiumin paras arvostelija. Tuntuu mielipiteet menevän aika yksiin sen kanssa.
 
Läpyskää kierrätetty autossa, kotona, töissä ja vaikka missä viimesen 3päivää. Levyllä on muutamia biisejä mitkä pääsee fleimssien top 20:n itellä. Eihän tämä yllä lähellekkään Claymania mutta ei levy huono ole. Andresin laulu on mennyt eteenpäin mikä on hyvä mutta matalammat murinat on unohtunut kokonaan, prkl. In Flames tekee jöötterokkia melko kivasti mutta jotenkin toivois että tulis vielä joskus sellanen todellinen "killeri levy" mikä puhdistais pöydän.
 
Muodikasta tai ei, mutta ei tuosta levystä niin hirveästi taas irti saa. Muutama kiva biisi kyllä, mutta mutta.. Itsellenikin kovin juttu aikoinaan oli clayman ja nämä uudet ei ihan samalla tavalla saa punttia heilumaan. Vähän tuntuu nuo levyt menevän räp-albumi kaavalla eli 20 biisiä, joista 3 hyvää ja loput huttua.
 
Back
Ylös Bottom