Ilmastoahdistus. Ohimenevä muoti-ilmiö vai jatkuva muutosten tulva?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja SMugU
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 🔥 ILMASTOAHDISTUS – TOTTA VAI PELKKÄ MEDIAHYPE? 🔥

Meta description: Nuoret, media ja päättäjät huutavat kriisiä, mutta onko ilmastoahdistus vain trendi vai merkki pysyvästä muutosten ajokaudesta? Puretaan ilmiö...


Hurja idea vai tökerö yritys laittaa vastuut veronmaksajille ja voitot firmalle? Voisi myös tutkia mistä "vetylaakson" rahoitus tulee. Armeijan systeemeihin pääsy siviilifirmalle kuulostaa vähintäänkin arveluttavalta.
 
No sinähän varmaan voit valaista asiaa kun olet vähän sellainen kaikkitietävä?
Mitä jos lgbt, covid, ilmasto-hoax, ukraina-hoax, gaza-hoax, mamutus, teollisuuden siirto kiinaan eivät ole olleetkaan vahinkoja, vaan täysin strategisia operaatioita niiltä, jotka tätä maailmaa hallitsee?
 
Maaliskuulta tämä juttu, mutta törmäsin siihen vasta nyt netissä

Yle: Porot röyhtäilevät Lapissa liikaa – ilmastotalkoot kärsivät​

Tämä voi kuulostaa oudolta, mutta on totta.


Tässä jutussa vain yksi asia on totta, se todellakin kuulostaa oudolta.
 
Ei saakeli, Elokapinassa taas tapahtuu ❤️
 

Liitteet

  • Screenshot_20250609_174436_Chrome.webp
    Screenshot_20250609_174436_Chrome.webp
    38 KB · Katsottu: 123
Näiden ilmeiden itseriittoisuus on kyllä jotain, mitä harvoin saadaan kameralle taltioitua...
 

Liitteet

  • Screenshot_20250609_174650_Chrome.webp
    Screenshot_20250609_174650_Chrome.webp
    25,4 KB · Katsottu: 119
Yksi kuva ja sen teksti kertovat tyhjentävästi, miksi uskoni suomalaisiin ja ihmisiin ylipäätään alkaa hiipua...

6b1228ea4e70066d8c19a2b7726d882f9bc4e920120a0cc9bf792d1c6aa0aa22.jpg


Rauni Lanamäki ja hänen miehensä Yrjö Jaakkola haluavat, että hallitus alkaisi ottamaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon tosissaan.
 
Kaksi henkilöä pesevät tutkimuskalustoa.


Tutkijat Anna-Riina Mustonen ja Anna Kangas pesevät tutkimusvälineitä Arandalla. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Ympäristö

Suomenlahden tilanne on entistä huonompi​

Itämeren pääaltaalla on valtava alue, joka on käytännössä kuollut. Itätuulen takia sieltä virtaa hapetonta vettä Suomenlahdelle.

Kuuntele juttu
25.6. 12:11
Teksti:Heikki Ali-Hokka
Kuvat ja videot:Benjamin Suomela

Juttu tiivistettynä​

  • Itämeren pääaltaalla on kriittinen tilanne; alue on käytännössä kuollut hapenpuutteen vuoksi.
  • GPS-häirintä vaikeuttaa merentutkimusta, mikä hidastaa tärkeiden tietojen keräämistä.
  • Ilmastonmuutos pahentaa Itämeren ongelmia, kuten korkeampia lämpötiloja ja rehevöitymistä.
  • Meluhaitat, erityisesti matalataajuinen melu, häiritsevät meren eläimiä ja vaikuttavat niiden lisääntymiseen.
  • Tutkimus jatkuvasti etsii keinoja parantaa Itämeren tilannetta, mutta haasteita riittää.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Itämeri on sairas.
Meren pääaltaalla on Tanskan kokoinen alue, joka grafiikassa hehkuu punaisena. Meren pohja on siinä käytännössä kuollut: ei happea, ei juurikaan eläimiä.
Kartta näyttää punaisella ja oranssilla, missä Itämeren pohjan vähähappiset ja hapettomat alueet ovat.

Kartta näyttää punaisella ja oranssilla, missä Itämeren pohjan vähähappiset ja hapettomat alueet ovat. Sininen nuoli näyttää itätuulen länteen kuljettaman pintaveden.

Kartta näyttää punaisella ja oranssilla, missä Itämeren pohjan vähähappiset ja hapettomat alueet ovat. Sininen nuoli näyttää itätuulen kuljettaman pintaveden ja punainen nuoli Suomelahdelle kumpuavaa hapetonta vettä.

Pääaltaan tilanne vaikuttaa myös Suomen lähivesiin.
Suomenlahden kannalta itätuuli on huono, sillä se puhaltaa pintavettä länteen.
Silloin pääaltaan pohjasta tulee tilalle hapetonta vettä.
Itämeri on herkkä sisämeri. Sen vesi vaihtuu hitaasti Tanskan salmien kautta.
Onko pääaltaan tilassa mitään merkkejä paranemisesta? Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Kristian Spilling vastaa ja vastaus on karu.
– Ei. Ei ainakaan lähitulevaisuudessa.

Voimakasta GPS-häirintää​

Merentutkimusalus Arandalla tehdään vuosittain neljä pitkää tutkimusmatkaa Itämerellä. Touko-kesäkuun taitteen reissu on kolmas.
Ylen vieraillessa aluksella Kotkan lähivesillä laivan päällikkö Thord Vaenerberg on erikoisessa tilanteessa. Arandan tarkka sijainti ei ole tiedossa.
Syynä on GPS-häirintä. Sitä on ennenkin ollut Suomenlahden itäosassa, mutta nyt koordinaatit ovat erityisen hukassa.
Tieteellinen tutkimus perustuu tarkkuuteen. Siksi Arandankin sijainti pitäisi tietää metrilleen.
Samaan aikaan lähialueilla on meneillään maa- ja merivoimien pääharjoitus. Laivalla arvellaan, että se on saanut Venäjän kääntämään häirintänupit kaakkoon.
Itämeren suojelukomissiossa ovat mukana kaikki rantavaltiot ja Euroopan unioni. Toiminta Venäjän kanssa on kuitenkin ollut tauolla maan aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan.
– Kaikki yhteydet on periaatteessa katkaistu. Venäläisten tieteilijöiden kanssa ei ole nyt mitään yhteistyötä, sanoo tutkimusmatkaa johtava Kristian Spilling.
Kuvassa henkilö seisoo teollisessa ympäristössä, jossa taustalla näkyy metallisia ja muovisia elementtejä.


Kristian Spilling johti Suomen ympäristökeskuksen tutkimusmatkaa Aranda-laivalla. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Yhteistyölle olisi kovasti tarvetta.
Häirinnästä huolimatta laivalla on monenlaista hyörinää.
Mitataan suolaisuutta ja lämpötilaa, eläinplanktonin määrää. Meren pohjasta selvitetään hapen määrää, Säteilyturvakeskusta kiinnostaa veden radioaktiivisuus. Aaltopoijuja huolletaan.
Meren pohjaan ei voida kuitenkaan voida laskea tutkimuslaitteita – häirinnän vuoksi.
Meteorologi Meri Smedberg Ilmatieteen laitokselta laskee mereen laitteen, joka sieppaa vettä eri syvyyksiltä.
Meritutkija valmistautuu laskemaan merentutkimuslaitteen mereen.


Meri Smedberg laskee mereen laitteen, joka nappaa näytteitä eri syvyyksistä Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Työntekijä kuljettaa vesinäytteitä.

Avaa kuvien katselu
Merianalyytikko Jere Riikonen selvittää, mitä vesinäytteet kertovat Itämeren tilasta. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Merianalyytikko Jere Riikonen ottaa talteen näytteitä. Vesi on kirkasta mutta vielä varsin vilpoista.
Jo matkan alkuvaiheessa on käynyt ilmi, että Suomenlahdesta ei ole hyvää kerrottavaa. Syvänteissä kuolleita kohtia on entistä enemmän.
– Tilanne meren pohjassa on huonompi kuin viime vuonna. Käymissämme paikoissa on vähemmän happea eikä eläimiä. Nämä ovat hieman lannistavia uutisia, Spilling sanoo.

Helpot rehevöittäjät hoidettu​

Itämeren eteen on tehty paljon ja tehdään edelleen. Rehevöitymistä aiheuttavia pistekuormittajia on onnistuttu vähentämään.
Helpot rastit on hoidettu, vaikeat ovat jäljellä. 1990-luvulta lähtien ravinnekuormitus on saatu puolitettua, mutta maa- ja metsätaloudesta mereen valuu yhä aivan liikaa orgaanista materiaalia. Kristian Spilling kertoo, mitä sen jälkeen tapahtuu.
Rehevöityminen on yhä Itämeren suuri ongelma, johtava tutkija Kristian Spilling sanoo:


Kun orgaaniset aineet hajoavat, happi kuluu pois.
0:08

Peltojen kipsikäsittely on paikallisesti tehokasta. Se vähentää fosforin huuhtoutumista pellolta vesistöön.
Kesällä Itämeren vointi näkyy levälauttoina, joihin viime vuosina on saatu tottua. Suomenlahdella kesäisiin uintireissuihin tulee jossakin vaiheessa taukoja.
– Jos on riittävän lämmintä ja tuuletonta, leväkukintoja tulee varmasti, Spilling sanoo.
Kuvassa merentutkijat käyttävat planktonhaavia vesinäytteiden keräämiseen tutkimusaluksella.

Avaa kuvien katselu
Tutkijat käyttävät haavia plankton-näytteiden pyydystämiseen. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Ilmastonmuutos pitää todennäköisesti huolen, että lämmintä piisaa, vaikka alkukesä onkin ollut koleahko.
Ilmastonmuutos kohtelee kaiken kaikkiaan Itämerta kaltoin. Se on jo nostanut meren lämpötilaa, ja lämpimässä vedessä on entistä vähemmän happea.
Myös sateita ja tulvia on odotettavissa enemmän. Ne huuhtovat lisää ravinteita mereen.
Maailman meret toimivat päästönieluina ja varastoivat lämpöä. Itämeri sen sijaan saattaa horjahtaa päästönielusta päästölähteeksi.

Melu häiritsee silakkaa​

Arandan peräkannella saksalainen tohtoriopiskelija Josephin Lemke tekee omia tutkimuksiaan ja saa Spillingiltä apua näytteiden otossa. Lisää vettä nousee Arandan kannelle tutkimuksia varten.
Kuvassa näkyy henkilö, joka työskentelee laivan kannella huomioliivissä ja suojakypärässä.

Avaa kuvien katselu
Tohtoriopiskelija Josephin Lemke työn touhussa. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Meri Smedbergilla ja Harri Kankaanpäällä sen sijaan on ongelma. Meressä on ääniä mittaava hydrofoni ja se pitäisi saada pinnalle. Koska Arandan sijainti ei ole tarkkaan tiedossa, hydrofonia on hankala löytää.
Veteen lasketaan laite, joka laukaisee hydrofonin pintaannousumekanismin. Usea silmäpari laivalla seuraa lähivesiä: missä kohtaa hydrofoni nousee pintaan?
Melun merkitystä on maailmalla tutkittu pitkälti toistakymmentä vuotta, ympäristökeskuksen johtava tutkija Harri Kankaanpääkin pitkään.
Vedessä ääni liikkuu noin viisi kertaa nopeammin kuin ilmassa ja kantaa pitkälle, kilometrien päähän. Tankkilaivan äänen voi parhaimmillaan havaita hydrofoneilla jopa päivää ennen kuin laiva ohittaa havaintopaikan.
Pahinta on matalataajuuksinen, alle 200 hertsin, melu. Sitä aiheuttavat laivat, merituulivoimalat ja vedenalaiset rakennustyöt. Myös kaikuluotaimista lähtee ääntä.
Työntekijä tarkistaa näytteen analysointia varten turvallisuusvarusteet päällä.

Avaa kuvien katselu
Johtava tutkija Harri Kankaanpää on huolissaan melun määrästä Suomenlahdella. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Melu on Itämerelle kasvava ongelma.
– Meidän havainnot todistavat, että nimenomaan matalataajuinen melu on lisääntynyt viime vuosien aikana, Kankaanpää sanoo.
Ihmisiä meren äänet eivät häiritse, mutta meren asukkaille melu voi olla jopa kohtalokas riesa.
– Vaikkapa silakka ei löydä puolisoa niin helposti. Lisääntyminen voi häiriintyä, voi tulla stressiä, saaliin löytäminen vaikeutuu, Kankaanpää luettelee.
Jopa simpukat kärsivät äänistä – sitäkin on tutkittu laboratorio-oloissa. Simpukoiden pahoinvoinnilla on merkitystä Itämeren elinvoimalle, sillä ne ovat olennainen osa meren ravintoketjua.
Kartassa on Itämeren vedenalaisen melun alueet. Huomattava osa merestä on keltaisella ja erityisen meluisat laivareitit näkyvät punaisella.

Avaa kuvien katselu
Jatkuva melu on yleistä suurimmassa osassa Itämerta. Erityisen äänekkäitä ovat laivareitit. Kuva: Karoliina Juntunen / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap
Melua voi jokainen vähentää. Veneily alhaisemmilla nopeuksilla aiheuttaa vähemmän ääntä ja säästää myös polttoainetta.
Suomenlahti on erittäin liikennöity merialue eikä liikenteen suinkaan odoteta vähenevän. Katse kohdistuu myös itään.
– Tietysti tällä hetkellä varjolaivaston toiminta huolestuttaa. Miten se vaikuttaa kokonaiskuvaan, Kankaanpää tuumii.
Hydrofoni plumpsahtaa pintaan parinsadan metrin päässä. Päällikkö Vaenerberg ohjaa Arandan sen lähelle, ja Smedberg nappaa hydrofonin taitavasti kannelle. Siitä otetaan talteen lisää tietoa siitä, miten Itämerellä menee.
 
Oisko kantsinu tehä jotain Itämeren eteen, eikä heittää rahaa tyhjään globaaliin ilmaan ilman mitään mitattavaa tulosta?
Puroihin ja koskiin ja sieltä tehdyt patojen poistot on isoja satsauksia. Ne ei tosin oo suoranaisia toimia itämereen mutta onneks, sekin hyötyy. Tosin en usko et kauheen suuri. Voin olla väärässsäkin.
 
Puroihin ja koskiin ja sieltä tehdyt patojen poistot on isoja satsauksia. Ne ei tosin oo suoranaisia toimia itämereen mutta onneks, sekin hyötyy. Tosin en usko et kauheen suuri. Voin olla väärässsäkin.

Joo kaikenlaista voisi tehdä. Jos oltaisiin heitetty ilmastorahat ja resurssit itämeren suojeluun viimeiset 30 vuotta, niin varmasti olis meri ihan eri kunnossa ja silakkaa sais syödä niin paljon kuin haluaa. Tekis vaikka mitä megahankkeita ja tuhansia ja tuhansia pienempiä. Ilmasto olis silti ihan täysin sama.
Öljyriippuvuuden pienentäminen sitten (etenkin kaikista muista syistä kuin CO2) ihan kannatettava ajatus, mutta rehellisyyttä vois olla sen markkinoinnissa aika paljon enemmän.
 

Euroopan hirmuhelteet huolestuttavat Pekka Poutaa – kuumuuden keskipiste siirtymässä​


img


Merivesi on jo nyt hyvin lämmintä, kertoo MTV Uutisten meteorologi Pekka Pouta.
Julkaistu 01.07.2025 05:55

Sanna Pietiläinen
sanna.pietilainen@mtv.fi

Pekka Poudan mukaan viileämpää ilmaa alkaa pikku hiljaa puhaltaa Euroopan hellealueille.

Länsi- ja Etelä-Euroopassa vallitsee poikkeuksellisen kuuma helleaalto. Helteitä on ollut erityisesti Espanjassa, Portugalissa, Italiassa ja Ranskassa. Monin paikoin on mitattu yli 40 astetta.

MTV Uutisten meteorologi Pekka Pouta sanoo hellealueen olevan epämiellyttävän laaja.

– Hellettä on koko Iberian niemimaalla ja vähitellen helle leviää yhä enemmän Italiaan. Pohjois-Saksassakin mennään selvästi yli kolmenkymmenen asteen, Pouta sanoo.

Helle on lämmittänyt myös meriveden.
– Merivesi on kauttaaltaan yli 25 astetta, ja tämä on vasta veden lämpiämisaikaa. Saa nähdä mennäänkö kolmeenkymppiin merivedessä.

Kuumuuden keskipiste siirtymässä​

Pitkän linjan meteorologia kesäkuun hirmuhelteet huolestuttavat.

– Näitä helleaaltojahan tulee, mutta kun nämä tulevat aina vaan aikaisemmin – se tässä alkaa huolestuttaa. Toukokuussakin voi jo olla laajoja, yli 30 asteen helteitä, Pekka Pouta toteaa.

Kovimmille hellealueille on luvassa ainakin jonkinlaista viilennystä.

– Tässä heti puhaltaa mukavasti pohjoisesta viileämpää. Ehkä se huippu Espanjan seudulla jo saavutettiin. Kuumuuden keskipiste alkaa siirtyä idemmäs, Pouta sanoo.
 
Varattiin keväällä matka Kreikkaan. Moni tuttava kauhisteli että heinäkuussa ja kreikkaan?!
Nyt täällä saarella on ollu 28…31C. Ihan täydelliset lomasäät. Tarkenee, ei ole tukalaa. Voi suositella.

Onneks tultiin riittävän etelään. Olis kovin koliaa ollu keski-euroopassa.
1752311348150.webp
 
Onneksi olin itse madeiralla, naapurissa Portugalissa oli 46 lämpöä ja UV 11. Jos pointti oli että ei ole lämmin kun pelkästään kesäkuu oli 3 astetta kuumempi kuin mitattuna 30 vuoden vertailujaksona?
 
Varattiin keväällä matka Kreikkaan. Moni tuttava kauhisteli että heinäkuussa ja kreikkaan?!
Nyt täällä saarella on ollu 28…31C. Ihan täydelliset lomasäät. Tarkenee, ei ole tukalaa. Voi suositella.

Onneks tultiin riittävän etelään. Olis kovin koliaa ollu keski-euroopassa.
katso liitettä 272225
Mä en o koskaan ymmärtäny ihmisten heinäkuumatkavälttelyä. Kauhistellaan kun kuuma. Jos mä maksan jopa tuhansia euroja, jotta pääsen etelän lämpöön. Enkai ny jumalauta halua, että sielä on 20 astetta!
Jos haluan miettiä tarviiko hupparia, pysyn ihan Suomessa. 😁 töissäki osa porukasta valittaa kun Suomessa on yli 22 astetta, kuulemma 17-20 ois hyvä. Jumalauta Suomen kesä ei ole kovin pitkä ja kuuma, ja siitäki valitetaan. 🤨 joku Kreikan 30+ astetta on just täydellinen.
 
Mä en o koskaan ymmärtäny ihmisten heinäkuumatkavälttelyä. Kauhistellaan kun kuuma. Jos mä maksan jopa tuhansia euroja, jotta pääsen etelän lämpöön. Enkai ny jumalauta halua, että sielä on 20 astetta!
Jos haluan miettiä tarviiko hupparia, pysyn ihan Suomessa. 😁 töissäki osa porukasta valittaa kun Suomessa on yli 22 astetta, kuulemma 17-20 ois hyvä. Jumalauta Suomen kesä ei ole kovin pitkä ja kuuma, ja siitäki valitetaan. 🤨 joku Kreikan 30+ astetta on just täydellinen.
Kyllä mieli lepää, kun vuorokauden ympäri on lämpöstä, mereen ei kylmää mennä, kylmä olut on kohtuu hintaista ja hotellin parvekkeelta aukeaa koko näkökentän täyttävä sininen meri.

Tekee myös eetvarttia vanhalle ja raihnaiselle kropalle tämä lämpö. Hyvä lähteä pakkolevon jälkeen taas syksyn kovia treenejä/kisoja kohden.
 

"If you live in the Guadalupe River Basin, you also live in one of the three most dangerousregions in the U.S.A. for flash floods! Local residents and weather experts refer to theTexas Hill Country as ‘Flash Flood Alley,’ because heavy rainfall and runoff from creeks andstreams can cause rapid rises and flooding in a matter of hours."

Texasissa tulvii aina välillä, myös tuolla Guadalupe joella.


https://en.wikipedia.org/wiki/Guadalupe_River_(Texas)

https://en.wikipedia.org/wiki/Flash_Flood_Alley
 
Ehdottomasti oli! Ajattelin kun tämä on joku ilmastohössötys ketju eikä ns se normaali matkailuketju jos kevyttä jutustelua kivoista keleistä ja tekemisestä oli se pointti, ymmärsin siis väärin.
 
Back
Ylös Bottom