Ikäsi ja maksimisykkeesi?

Liittynyt
2.1.2004
Viestejä
21
Ikä
48
Olisi mielenkiintoista kartoittaa ihmisten maksimisykettä suhteessa ikään. Heittääkö se ohjearvoihin sinulla paljonkin?

Itse pian 29v, ja omaa ehdotonta maksimisykettä en ole varmistanut, mutta viimeksi kovassa rutistuksessa 195.

Uusimman suosituksen mukaan oma maksimisyke lasketaan seuraavalla kaavalla:

210 - (0,65 x ikä)

Jolloin saan maksimisykkeekseni 191.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Kesällä koitin saada mitattua maksimisykkeen juosten tiukkoja ylämäkivetoja, ikää oli 21 vuotta. Paras yritys taisi olla 197, ja kaava antaa tulokseksi 210-0,65x21=196,35. Itsellä ainakin siis kaava antoi melko tarkan tuloksen tuolloin. Semmoisia friikkejä saattaa toki löytyä joille tuo ei päde ollenkaan, esim. yhdessä juoksija-lehden numerossa oli juttua n. 30-vuotiaasta kilpajuoksijasta jonka maksimisyke oli alle 160. Ilmeisesti miehen sydämen iskutilavuus oli sitten melko suuri. Paljonkohan Paavo Nurmen maksimisyke on ollut, leposyke taisi olla parhaimmillaan n. 30?
 
Suurin syke mitä olen saanut mitattua, tuli kesken pyörälenkin, kun innostuin vähän revittelemään. Pulssi oli silloin 194 ja ikää 24.

210 - (0,65 x 24) = 194,4

Kaava näyttäisi toimivan omalla kohdallani.
 
Brynjard sanoi:
Kesällä koitin saada mitattua maksimisykkeen juosten tiukkoja ylämäkivetoja, ikää oli 21 vuotta. Paras yritys taisi olla 197, ja kaava antaa tulokseksi 210-0,65x21=196,35. Itsellä ainakin siis kaava antoi melko tarkan tuloksen tuolloin. Semmoisia friikkejä saattaa toki löytyä joille tuo ei päde ollenkaan, esim. yhdessä juoksija-lehden numerossa oli juttua n. 30-vuotiaasta kilpajuoksijasta jonka maksimisyke oli alle 160. Ilmeisesti miehen sydämen iskutilavuus oli sitten melko suuri. Paljonkohan Paavo Nurmen maksimisyke on ollut, leposyke taisi olla parhaimmillaan n. 30?

Maksimisykkeellä ei ole mitään tekemistä kunnon kanssa. Siihen vaikuttaa ainoastaan perimä ja ikä.

Edit: Ja maksimi itselläni on 206. Kaava antaa: 210-18*0,65=198,3
 
Tidus sanoi:
Maksimisykkeellä ei ole mitään tekemistä kunnon kanssa. Siihen vaikuttaa ainoastaan perimä ja ikä.

Tuo oli varmaan vaan toteamus, koska eihän kukaan yllä toisin väittänytkään.

Kestävyysjuoksijoilla maksimisyke löytyy esim. tasotestillä: juostaan 6 x 1 km, eka kilsa kävelyvauhtia, viimeinen täysillä. Tai sopivan mittaisilla mäkivedoilla. Tai se voi löytyä Cooperin-testin lopussa. Kaikkia näitä olen kokeillut ja oikeastaan vähän yllättäen korkeimpaan sykkeeseen pääsin 16 km kisan viimeisellä kilometrillä. Se oli 191 ja ikää oli silloin 38.

Tässä talvella yritin hiihtämällä löytää maksimia. Yritys meni pieleen ja pääsin vain 176:en. Asiaan varmaan vaikutti myös se, että talvella liikkun keskimäärin alemmilla sykkeillä kuin kesällä. Talvella treenaan enimmäkseen peruskestävyyttä.

Eli pointti on, maksimi riippuu lajista (käytettävien lihasten määrä, kuinka tuttu laji on jne.), testausjärjestelyistä (esim. jos lämmittelyt jäävät liian vähäisiksi tai testi aloitetaan liian kovaa, ei välttämättä pääse maksimiin), päivästä (päivät ovat erilaisia, joskus syke nousee helposti, joskus ei) ja varmaan monesta muustakin seikasta.
 
Mattotestissä sykkeeni oli korkeimmillaan 201. Tosin mattotesti ei ole paras tapa nostaa sykettä maksimiin. Ikää löytyy 19 vuotta.

Ps: :offtopic: aerobinenkynnys mulla on 158 ja anaerobinen 183 :)
 
Mun mielestä maksimisykettä ei saa ihan huippuunsa peruskuntokaudella.

Itse juoksin (välillä myös kävelin reippaasti) syksyllä pitkiä (45min - 2h) lenkkejä matalilla sykkeillä (110-150). Joulun jälkeen aloin sisällyttämään lyhyempiä lenkkejä (<45min) korkeammilla sykkeillä (150 -> max) treeniohjelmaani. Voisi siis sanoa, että siirryin peruskuntokaudesta vauhtikestävyyskauteen.

Aluksi en saanut sykettä lyhyemmillä lenkeilläni kuin 187:n (ja olin aivan näännyksissä), mutta kaksi kuukautta vauhtikestävyyskautta, niin mittasin 5km lenkin lopussa ylämäessä 195 sykkeen ja jälleen olin näännyksissä.

Ovatko muut huomanneet ilmiötä? Voisiko tätä verrata painojen nostelussa käytettävään "hermotukseen/piikkaamiseen"?

No oli miten oli, tämä ainakin opetti, että kroppaa voi erikoistaa kestävyyslajeissakin eri pituisille matkoille... Joopajooo, kaikkihan sen jo tiesi.

Peruskuntolenkkien ja vauhtikestävyysjuttujen välinen suhde on minulle kuitenkin vielä hieman hämärä. Olen huomannut, että peruskunto auttaa vauhtikestävyyden kehittymistä... Meneepäs vittu jo ohi aiheen. :lol2:
 
Vuosi sitten testeissä maximi oli 207, kesällä yhdessä kisassa irtosi 205 ja viimeisimmässä testissä tammikuussa 202. Ikää on nyt 17 vuotta.

:offtopic: Aerobinen kynnys 158 ja anaerobinen 177 ;)
 
Maksimisyke ei niinkään kiinnosta, koska se ei mistää mitään kerro mutta pistäkääpäs alhaisimpia leposykkeitänne. Olen treenannut punttiksen ohella noin 9kk maratonia varten ja joskus aamuisin, kun olen leposykkeeni mitannut on se ollut 42-44 luokkaa. entäs muilla?

ikä 30
maksimisyke 189
 
Syke oli ekg-rasitustestissä 198, ikää on 19. Kaipa sen saisi yli 200 nostettua jos oikein repäisisi täysillä.
 
Mun maksimi mihin oon päässy tuli aika erikoisella tavalla. Olin pitkästä aikaa juoksulenkillä, olin juossu n. 5 km ja otin pienen loppuspurtin. Syke nousi 193:een mutta olo ei tuntunut yhtään pahalta, pystyin jopa vielä puhumaan (en ollut siis yksin siellä lenkillä ;) ). Joskus oon yrittämällä yrittäny nostaa sykettä ja painanu crosstrainerilla hullunkiilto silmissä ja pääsin sykkeeseen 183... Toisella kertaa 181. En siis tiedä mikä mun todellinen maksimisyke on, ennen kuvittelin että se on alempi ku mitä kaavat näyttää mutta toisaalta kun sain tuon 193 tuntui ettei se ollut lähelläkään maksimia. Ikää on 25 vuotta eli kaava sanoo 193,75.

Leposykettä mittasin kerran niin että jätin yöks sykemittarin päälle ja aamulla siirsin datan tietokoneelle. Alin syke yön aikana oli ollut 35, mutta se oli kyllä ihan hetkellistä. Enimmäkseen syke oli välillä 40-45. En tiedä onko syke sitten eri nukkuessa kuin hereillä ollessa...
 
Kaavojen käyttö maksimisykkeen laskemisessa on melkoista arvailua. Testeissä on havaittu, että kaava menee vikaan 50% ihmisistä. Lantinheittoa siis, eikä kaavoihin kannata perustaa omia sykerajojaan. Parempi on selvittää maksimi rasituksen kautta.
 
Ikää 15 (24. päivä tätä kuuta 16) ja cooperin testin jälkeen sykemittari näytti 197. Luulisin tuon olevan aika lähellä totuutta.
 
Aloittelin viime viikolla HIIT-reenit. Ekalla kerralla maksimisyke oli 198, toisella kerralla 208 ja nyt viimeksi aamulla 220.

Kaavojen mukaan mun maksimisykkeen pitäisi olla 188 (ikä 34). Mahdankohan mä kuolla ensi kerralla?
 
Spammi sanoi:
Aloittelin viime viikolla HIIT-reenit. Ekalla kerralla maksimisyke oli 198, toisella kerralla 208 ja nyt viimeksi aamulla 220.

Kaavojen mukaan mun maksimisykkeen pitäisi olla 188 (ikä 34). Mahdankohan mä kuolla ensi kerralla?
Jos pilkkua lähdetään fiilaamaan, maksimisyke on maksimi, eikä sen yli mennä. Maksimi ei treenamalla juurikaan muutu suuntaan tai toiseen. Iän myötä maksimi pikkuhiljaa putoaa. Maksimi voi olla eri lajeissa eri (esim. juoksun maksimi on eri kuin pyöräilyn maksimi), mikä taas riippuu käytettävistä lihasryhmistä.

Eli tuo 198 oli harjoituksen korkein syke tai jotain muuta vastaavaa. Maksimisi on 220 tai jotain korkeampaa (sikäli kuin sykemittaria olet oikein tulkinnut). Terve sydän kestää kyllä maksimin. Eli ei mitään syytä huoleen, jos sinulla ei ole piilevää sydänvikaa.
 
Voitto Kotiin sanoi:
Eli tuo 198 oli harjoituksen korkein syke tai jotain muuta vastaavaa.
Olet oikeassa. Mun Polar F6 ilmoitti, että session "MAX" oli 198. Siitä sokaistuneena sotkin termit.
Voitto Kotiin sanoi:
Eli ei mitään syytä huoleen, jos sinulla ei ole piilevää sydänvikaa.

Ööö... siis pitäisikö nyt olla huojentunut vai huolestua mahdollisesta piilevästä sydänviasta? Aika usein toi pumppu kyllä kompastelee sillä lailla tosi pienesti normaalissa käynnissä.

Mutta 220 ei oo mitenkään hälyttävä 34-vuotiaalle karjulle sun mielestä?
 
On sitä olemassa ihmisiä, joiden maximisyke on 220 tai enemmänkin. Joidenkin pumppu on sellanen. Se on kyllä erittäin mahdollista myös, että se otti tuon 220 jonkun voimalinjan tai paidan läpätyksen (jonka sanotaan olevan vain legendaa, mitä se kuitenkaan ei ole..) tai jonkun muun ansiosta. Jos datan saisi purettua koneelle, näkisi, onko käyrässä joku ihmeellinen piikki vai onko syke oikeasti noussut niin korkealle.
 
Ei 220:ssä mitään outoa ole.

Ja harvinaisia nuo piilevät sydän viat on. Laturetkillä ja maratoneilla aina silloin tällöin joku tipahtaa matkan varrella. Asiaa on joku tutkinutkin ja olikohan se suuruusluokkaa 1 vainaja miljoonaa urheilutuntia kohden tai jotain vielä harvinaisempaa.

Keski-ikäisille sohvaperunoille, jotka aloittavat vuosien tauon jälkeen liikunnan uudelleen, suositellaan perusteellista lääkärintarkastusta sydänkäyrineen.
 
Ikä 26 ja sykkeen olen nähnyt käyvän 194:ssä. Kaavan mukaan 210 - (0,65 x 26) = 193,1, eli aika lähelle menee...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom