If You're So Smart, Why Aren't You Rich?

[Zimpanssi]

Tässä on moni tuonut esiin sitä samaa pointtia, jota yritin kertoa omin sanoin kohdassa 2 tuossa aiemmassa postauksessani.

Tämä asia on sellainen, jota olen miettinyt aika paljon. Jotenkin se vaan menee niin, että omassa käytöksessä on jotain sellaisia alitajuisia juttuja, jotka pitäisi pystyä oppimaan pois. Voisiko sitä sanoa menestymisen peloksi tai sitten vain lapsellisuudeksi? Jokin asia sinussa/minussa estää sen vastuun ottamisen itsestään ja odotetaan, että jokin muu (äiti, Fortuna, Jumala) tulee ja hoitaa sittenkin kaiken.

Esimerkiksi otetaan vaikkapa säästäminen. Melkein kaikki tietävät, että säästämään oppii vain säästämällä. Ihan niinkuin juoksemaan opitaan juoksemalla. Kulutat vähemmän kuin tienaat. Mutta sitten tuodaankin yksinkertaiseen asiaan kaikenlaisia muita tekijöitä (pieni palkka, piti juhlia, ei jaksa) jotka muuttavat sen aioitun tavan toimia.

Toinen esimerkki voisi olla hyväpalkkaisen työpaikan saaminen. Tiedät, että siihen tavoitteeseen pääseminen vaatii hyvän koulutuksen, määrätietoisuutta ja aikaa. Kuitenkaan et viitsi alkaa lukemaan niitä lääkiksen/oikiksen kirjoja (olet mielestäsi liian vanha, et jaksa vaan lukea niitä tarpeeksi jne). Tai sitten tahtoisit vain paremman palkan, mutta et vaivaudu tutkimaan että mistä oltaisiin valmiita maksamaan tai et halua tehdä sellaista työtä josta tiedät maksettavan hyvin (esim. et halua tehdä myyntityötä tai ottaa esimiesvastuuta).

Näitä tällasia on varmasti meillä kaikilla ja niiden kanssa pitää tehdä töitä.

 

[Vemar]

Pitää olla myös ahne, jos haluaa rikastua. Ja kuten edellisessä postauksessa oli niin pitää myös olla hyvä koulutus. Koulutuksen merkitys korostuu ainakin Suomessa, muista maista en tiedä. Yrittämälläkin voi rikastua, mutta on siitäkin apua, jos on käynyt kouluja.

Jos on käynyt kouluja ja on ns. keskivertotyyppi niin voiko odottaa, että tienaisi enemmän kuin keskimäärin...

Raha tulee rahan luokse joten jos pääomaa ei kovin paljon ole voi käyttää sijoittamiseen velkavipua.

 

[sporteme]

Hyviä pointteja!

Mielestäni (pidän itseäni jonkinlaisena menestyjänä ainakin taloudellisesti) asiaan vaikuttaa:
onni isolla O:lla (tavata oikeita ihmisiä, oikeaan aikaan, oikean asian kanssa),
röyhkeys rahan suhteen (olen kuullut itseäni sanottavan itsekkääksi, jopa narsistiksi (kateellisuus?)),
saada muut, fiksut ihmiset siihen "juttuun" mukaan (yksin kukaan ei tee mitään suurta),
Lisäksi viisautta nähdä pitkälle, johtamis-/ ihmissuhdetaitoja, eri alojen osaamista, kyky sietää isoja paineita ym.

Ja sinun pitää olla "hyvä jätkä" monella eri mittarilla. Kusipäät eivät kauan laula.

Ja lisäksi alta: "on mahdotonta osua maaliin, jota ei näe". Sinulla pitää olla tavoitteita. Monelta menee tilaisuus ohi, kun ei osaa tarttua, ei tunnista mahdollisuutta tai ei uskalla.

 

[Coldy]

Selität mustalla joutsenella sitä, ettet ole rikas? Jaahas... Etköhän sä vaan menny ihan samaan lankaan mistä ite pari riviä aiemmin kirjotit. Musta joutsen kyseessä tuskin oli. Luulit vaan itse, että ne langat on omissa näpeissä kattavammin kuin mikä oli todellisuus. Yksilötasolla ei mustia joutsenia taida oikein edes olla, koska vaikka käsite on määritelmänsä mukaan subjektiivinen, on se kollektiivisesti määritelty (ts. perustuen yhteisön käsitykseen asiasta).

"Mustalla joutsenella" tarkoitin tapahtumaa, jonka todennäköisyys on erittäin pieni, mutta se aiheuttaa toteutuessaan suuren negatiivisen vaikutuksen. Miksei tällaista voi esiintyä yksilötasolla? (Ymmärrän kyllä, että "uhrin" oma arvio tapahtaman todennäköisyydestä menee usein metsään).

Jos elämässä haluaa menestyä voidaan kai olettaa sen vaativan sitä, että omaa aikaa, varallisuutta ja henkistä pääomaa pitää sijoittaa niihin juttuihin mihin uskoo. Samalla tulee kuitenkin ottaneeksi riskiä, sillä useimmilla edellä mainitut resurssit on rajallisia ja niitä ei voi hajauttaa älyttömän moneen kohteeseen. Tavoitellessaa onnea altistaa itsensä myös epäonnelle ja monesti fiksuus mitataan sitten siinä kuinka pahasti ottaa osumaa riskien realisoituessa. Fiksullekin epäsuotuisa sattuma voi aiheuttaa tappioita, viivästyksiä tai tarvetta muuttaa oman elämän käsikirjoitusta.

Pointtina ei ollut selittää olemattomia rikkauksia paskalla tuurilla, vaan esittää esimerkki siitä, että vaikka helvetisti yrittää niin aina ei vaan saletisti natsaa. Toki on myös mahdollista etten ole kovin fiksu :D

 

[Jimmy Kimmel]

Sinulla pitää olla tavoitteita. Monelta menee tilaisuus ohi, kun ei osaa tarttua, ei tunnista mahdollisuutta tai ei uskalla.

Tämä. Kun tilanne tulee eteen, niin siihen pitää uskaltaa tarttua. Pitää olla oikeasti munaa todeta, että vaikka tätä hommaa en tällä kyseisellä hetkellä osaisikaan, niin voin sen nopealla aikataululla oppia.

Toinen pointti on tosiaankin se, että turha niitä tilaisuuksia on jäädä kotiin odottelemaan. Tilaisuudet pitää järjestää itse, tavalla tai toisella. Eli kontaktit ja verkostot kuntoon.

 

[Keho-Jouko]

Rikastumisen resepti on yksinkertainen. Ole intohimoisesti kiinnostunut jostain asiasta, opettele kaikki tieto ja taito kyseisestä asiasta, kehitä niitä vielä eteenpäin ja perusta oma yritys ja tee helvetisti duunia kasvu silmällä pitäen. Parhaat menestyvät aina, oli ala mikä tahansa.

Koulutus on yliarvostettua IMO, jos haluaa oikeasti rikastua. Eri asia on jos tyytyy johonkin <100k vuosituloihin ---> lue ittesi lääkäriksi tai lakimieheksi tms. Oikeasti rikkaat tässä maassa ovat pörssiyhtiöiden pomoja lukuunottamatta 100%:sti yrittäjiä.

 

[Fuhrer]

Keho-Joukolla taitaa olla löysää rahaa sit enemmänkin kun 100 000e vuositulot näyttää olevan ihan perushuttua..?

Ja Suomihan on todellinen unelma yrittäjän näkökulmasta?

E: Monella hyvinkin viisaalla taitaa olla puutteita taidoissa mitä pitää olla jos ideat haluaa muuttaa käteiseksi.
Mikäs se matikkanero oli kun ei päästäny niitä tyyppejä sisälle jotka halus antaa sille hirveen kasan rahaa? :D

 

[Andy]

Tämä. Kun tilanne tulee eteen, niin siihen pitää uskaltaa tarttua. Pitää olla oikeasti munaa todeta, että vaikka tätä hommaa en tällä kyseisellä hetkellä osaisikaan, niin voin sen nopealla aikataululla oppia.

Hmmm... tuo voi olla juuri toisin päinkin, itselläni kävi just noin. Eli sulla on duuni, joka on hyvä, ihan ok "CV-titteli", oot tehnyt vuosia isossa firmassa sen eteen töitä, että tunnet puljun kuin omat taskusi, duunissa on haasteita ja osa töistä taas menee rutiinilla, on vapautta, luottoa työnantajalta ja työelämä mallillaan. Palkka on reilusti yli keskivertotallaajan jo kohtuu nuorella iällä. Mutta sitten oletkin valmis vaihtamaan sen "yksinkertaisempaan" itselle tekemiseen, haistat sen bisnes-potentiaalin siinä jutussasi ja irtaudut siitä hyvästä salonkikelpoisesta työstä siinä uskossa, että raakaa perusduunia tekemällä x vuoden päästä on tulotaso jotain ihan muuta, kuin siinä ison talon salonkitittelissä. Vaikka esim palkka vaihtohetkellä ei olisikaan sen normityön mukainen. Eli uskallusta pitää olla, ja välillä voi jotua tinkiä hetkellisesti.

 

[Crrc]

Rikastumisen resepti on yksinkertainen. Ole intohimoisesti kiinnostunut jostain asiasta, opettele kaikki tieto ja taito kyseisestä asiasta, kehitä niitä vielä eteenpäin ja perusta oma yritys ja tee helvetisti duunia kasvu silmällä pitäen. Parhaat menestyvät aina, oli ala mikä tahansa.

Koulutus on yliarvostettua IMO, jos haluaa oikeasti rikastua. Eri asia on jos tyytyy johonkin <100k vuosituloihin ---> lue ittesi lääkäriksi tai lakimieheksi tms. Oikeasti rikkaat tässä maassa ovat pörssiyhtiöiden pomoja lukuunottamatta 100%:sti yrittäjiä.

Eiks noi oo vähän ristiriidassa keskenään? Koulut kun tuppaa olemaan hyvä lähde tiedoille joita ei ihan jokaisella ole käsissä.

 

[Super5]

Keho-Joukolla taitaa olla löysää rahaa sit enemmänkin kun 100 000e vuositulot näyttää olevan ihan perushuttua..?

Ja Suomihan on todellinen unelma yrittäjän näkökulmasta?

E: Monella hyvinkin viisaalla taitaa olla puutteita taidoissa mitä pitää olla jos ideat haluaa muuttaa käteiseksi.
Mikäs se matikkanero oli kun ei päästäny niitä tyyppejä sisälle jotka halus antaa sille hirveen kasan rahaa? :D

http://www.mtv3.fi/uutiset/ilmiot.s...-ei-halua-miljoonaa-ja-elaa-torakoiden-kanssa

Intohimo on rahaa tärkeämpää ;)

 

[RidAH]

"Mustalla joutsenella" tarkoitin tapahtumaa, jonka todennäköisyys on erittäin pieni, mutta se aiheuttaa toteutuessaan suuren negatiivisen vaikutuksen. Miksei tällaista voi esiintyä yksilötasolla? (Ymmärrän kyllä, että "uhrin" oma arvio tapahtaman todennäköisyydestä menee usein metsään).

Offtopic pilkunnussimista: Koska yksilölle tapahtuvat asiat eivät ole yleensä vaikutukseltaan juuri minkään mittaisia (ts. eivät vaikuta yhteisöön juuri mitään) ja niin monta ihmistä on historian aikana elänyt, että mitään tosi yllättävää harvoin enää tapahtuu kenellekään. Mustan joutsenen käsite ei perustu yksilön kapeaan, subjektiiviseen näkemykseen ja kokemukseen vaan yhteisön jakamaan käsitykseen ("paras olemassaoleva tieto") todennäköisyydestä ja kokemukseen tapahtuman vaikutuksesta.

 

[SIC-]

Emotionaalinen älykkyys. Jos sinua pidetään luotettavana, symppiksenä ja saat ihmiset puhaltamaan samaan henkeen, niin menestyt varmasti. Olen töissä huomannut useita menestyviä uraohjuksia ja he ovat todella hyviä ihmisten kanssa. Kenelläkään ei ole heistä pahaa sanottavaa ja porukka luottaa että he hoitavat asiat kunnolla. Nykyisellä työpaikalla oli juuri isojen pamppujen kesken henkilöstömuutoksia ja nimenomaan se sai lähteä joka oli tunnettu känkkäränkkä.

 

[ektomorfi]

Emotionaalinen älykkyys. Jos sinua pidetään luotettavana, symppiksenä ja saat ihmiset puhaltamaan samaan henkeen, niin menestyt varmasti. Olen töissä huomannut useita menestyviä uraohjuksia ja he ovat todella hyviä ihmisten kanssa. Kenelläkään ei ole heistä pahaa sanottavaa ja porukka luottaa että he hoitavat asiat kunnolla. Nykyisellä työpaikalla oli juuri isojen pamppujen kesken henkilöstömuutoksia ja nimenomaan se sai lähteä joka oli tunnettu känkkäränkkä.

Tähän pitää lisätä, että oikeastihan kyseisen menestyjän ei tarvitse olla symppis, mutta sen roolin vetäminen taatusti auttaa uralla. Psykopaatitkin osaavat tämän.

Aiheesta on muuten todella mielenkiintoinen Babiakin ja Haren kirja "Snakes in Suits : When Psychopaths Go To Work".

 

[mountainer]

Rikastumisen resepti on yksinkertainen. Ole intohimoisesti kiinnostunut jostain asiasta, opettele kaikki tieto ja taito kyseisestä asiasta, kehitä niitä vielä eteenpäin ja perusta oma yritys ja tee helvetisti duunia kasvu silmällä pitäen. Parhaat menestyvät aina, oli ala mikä tahansa.

Koulutus on yliarvostettua IMO, jos haluaa oikeasti rikastua. Eri asia on jos tyytyy johonkin <100k vuosituloihin ---> lue ittesi lääkäriksi tai lakimieheksi tms. Oikeasti rikkaat tässä maassa ovat pörssiyhtiöiden pomoja lukuunottamatta 100%:sti yrittäjiä.

Tuli tästä mieleen kun kävin kotipuolessa ja lueskelin paikallista juorukalenteria. Sen verran mitä ihmisiä listasta tiesin (eli lähes kaikki) niin lähinnä lääkäreitä, lakimiehiä ja yritysjohtajia sekä perheyrittäjien jälkikasvua.

 

[Lurifax]

Lähipiirissä on pari yrittäjänä "rikastunutta", toinen it- ja toinen rakennusalalta. Koulutustaustat melko vaatimattomia, ammattikorkea- ja ammattikoulu, tosin molemmat äärimmäisen hyviä ja lahjakkaita työssään. Kummatkin ovat tosin hieman vanhempaa ikäluokkaa, nyt 50-vuotiaita, jolloin korkeakoulututkinnot olivat harvinaisempia ja sillä yo-lakillakin oli enemmän merkitystä kuin nyt.

Näkisin, että koulutuksesta on usein hyötyä, tietotaidon lisäksi se antaa huomattavasti uskottavuutta. Tietenkin, jos toimii yrittäjänä aivan eri alalla kuin mille on kouluttautunut, niin paskaako sillä sitten on väliä. Näihin kokemuksiin perustuen tuntuu, että yrittäjyys olisi paras tie rikastumiseen.

Toinen vaihtoehto on sitten kouluttautua kunnolla ja tähdätä mahdollisimman ylös. Pörssiyhtiöiden hallituksiin pääseminen vaatii eeppisen koulutuksen lisäksi paljon muitakin näyttöjä, mutta ilman hyvää koulutusta sinne on mahdoton päästä. Esimerkiksi Jorma Ollilalla on kolme tutkintoa: VTM, DI ja MSc taloustieteessä LSE:stä. Töitähän tuo vaatii valitsi sitten minkä polun tahansa. Useammalle riittää vähempi, eikä Suomen verotuskaan kannusta ryhtymistä mihinkään, missä ansaitsee vähänkin enemmän.

 

[Dymond]

Toi onni ja sattuma on sellainen käsite, johon törmää tarkkaillessaan menestyneitä ihmisiä. Esim. lukemalla Gladwellin Outliers-kirjan saa hyvän kuvan siitä, miten monta onnekasta sattumaa miljardöörien elämään on osunut.

Kuten Kimmelin Jimmy jo (edit: ja Andykin) ehti todeta, niin tarvitaan myös isot nyytit, että uskaltaa tarttua näihin sattumiin.

Tämä. Kun tilanne tulee eteen, niin siihen pitää uskaltaa tarttua. Pitää olla oikeasti munaa todeta, että vaikka tätä hommaa en tällä kyseisellä hetkellä osaisikaan, niin voin sen nopealla aikataululla oppia.

Ja vastaavasti jos ei opi ja onnistu, pitää olla sen verran palleja, että uskaltaa vislata pelin poikki ja vaihtaa suuntaa. Poukkoilu ja päämäärättömyys on eri asia, mutta pointti siis on se, että epäonnistumista ei sais pelätä, vaan tehdä se nopeasti jos se on tullakseen.

sportteme käytti sanaa röyhkeys, mikä monella taloudellisesti menestyneellä ihmisellä on kyllä se avain. Eli ne nyytit tehdä oikeita asioita ja avata suu oikeassa paikassa.

Tulipa kiveskeskeinen postaus.

 

[TB_User]

Totta kai rikastumiseen vaikuttaa myös kunkin henkilökohtaiset intressit. Jos unelma-ammatti on luokanopettaja tai palomies ja kouluttautuu niihin ammatteihin, tuskin tulee koskaan rikastumaankaan. Toiset taasen haaveilevat rikastumisesta ja ovat valmiita sijoittumaan työelämässä juuri sen mukaisesti.

Koulutuskin vaikuttaa luonnollisesti asioihin. Viisas ihminenkin voi olla laiska, eikä vaivaudu opiskelemaan tarpeeksi. Suomessa kuitenkin koulutus on varsin merkittävässä asemassa työelämää ajatellen.

Huvittavaa, kuinka jotkut ottavat jonkun auton puheeksi − ihan kuin se olisi jokin hyvinvoinnin tai elintason absoluuttinen mittari. Käsittääkesni se on kulkuneuvo jolla siirrytään paikasta A paikkaan B. Löytyyhän paljon niitäkin sankareita, jotka ovat keski- tai matalapalkkaisessa työssä, mutta ovat valmiita velkaannuttamaan itsensä jopa halvan asunnon hintaisella autolla, koska on niin siistiiä omistaa BMW.

 

[r0g3r_m00r3]

Hyviä pointteja!

Mielestäni (pidän itseäni jonkinlaisena menestyjänä ainakin taloudellisesti) asiaan vaikuttaa:
onni isolla O:lla (tavata oikeita ihmisiä, oikeaan aikaan, oikean asian kanssa),
röyhkeys rahan suhteen (olen kuullut itseäni sanottavan itsekkääksi, jopa narsistiksi (kateellisuus?)),
saada muut, fiksut ihmiset siihen "juttuun" mukaan (yksin kukaan ei tee mitään suurta),
Lisäksi viisautta nähdä pitkälle, johtamis-/ ihmissuhdetaitoja, eri alojen osaamista, kyky sietää isoja paineita ym.

Ja sinun pitää olla "hyvä jätkä" monella eri mittarilla. Kusipäät eivät kauan laula.

Ja lisäksi alta: "on mahdotonta osua maaliin, jota ei näe". Sinulla pitää olla tavoitteita. Monelta menee tilaisuus ohi, kun ei osaa tarttua, ei tunnista mahdollisuutta tai ei uskalla.

Tullaksesi rikkaaksi sinun pitää olla joko a.) parempi kuin muut b.) nepotismi c.) paskanpuhumisen lähettiläs

itse koin pitkään etten olisi parempi kuin muut. pitkään itseasiassa, jopa niin pitkään että sopeuduin siihen.
olin kuitenkin aina puheliaampi, jopa ADHD-tason puhuja, minua ei saanut hiljaiseksi.. pitkään kuvittelin että tämä olisi ns. huono puoli, pitkään se olikin. sain yläasteelta lukioon vahvimmista aineistani (äidinkieli, englanti, historia ja taloustieto) useimmiten kiitettävän, jos en aina.
spettarissa tämä ei näkynyt, (ts. näkyi, kymppi kokeesta 7-8 spettariin)

myöhemmiten ajattelen että olisi mukavaa saada se 7 Laudaturia, itse sain vain 2 (tähän eivät opettajat vaikuttaneet, olin laiska).

kävin muutaman koulun hyvin arvosanoin lukion jälkeen ja tajusin!

sen sijaan että pitäisin sen oman vahvuuteni sisälläni, päästin sen ulos.

"nuoresta" iästäni huolimatta olen kerennyt olemaan 3:n ison pankkisektorin palveluntarjoajan palveluksessa (CITIBANK, S-PANKKI ja SAMPO PANKKI).

koin että tuo kivijalka-sektori on nyt nähty.

itse tienaan kohtuu hyvin tällä hetkellä Jyväskylässä, omistan 3h+k ja pienen summan rahaa pörssissä.

jos joku koki että tämä oli leveilyä, en todellakaan pyydä anteeksi. miksi pyytäisin?

 

[proileri]

Syy: yrittäjyys on aliarvostettua. Jos haluaa pätäkkää, pitää sitä myös pyörittää isompia summia eli perustaa oma firma. Ei pystyssä pysyvän firman perustaminen niin vaikeaa ole, vaatii vain asioiden opettelua ja sen verran älliä että osaa ottaa asioista selvää ja miettiä talousasioita. Jokaisesta yrittäjästä ei tule miljonääriä, mutta edellytykset siihen ovat kyllä paremmat.

 

[Jukkah]

Syy: yrittäjyys on aliarvostettua. Jos haluaa pätäkkää, pitää sitä myös pyörittää isompia summia eli perustaa oma firma. Ei pystyssä pysyvän firman perustaminen niin vaikeaa ole, vaatii vain asioiden opettelua ja sen verran älliä että osaa ottaa asioista selvää ja miettiä talousasioita. Jokaisesta yrittäjästä ei tule miljonääriä, mutta edellytykset siihen ovat kyllä paremmat.

Palkkatöissähän et tule koskaan miljonääriksi, koska et voi tienata enempää kuin sen 2 000- 5 000€. Poikkeus on yritysjohtajat. Mutta peruspalkka-aloilla ei ole mahdollista saada suurempaa summaa vuodessa, mitä yrittelijäisyys mahdollistaa.