Hiuskatastrofit

[Scarleth]

No niin. Kävipä sitten viikko sitten sillä tavalla, että mun luottokampaaja onnistui ekan kerran tyrimään mun tukan oikein kunnolla :wall: tukka ei ole alkuunkaan sen värinen kuin piti, vaan itse asiassa ihan kamala. Sanoin tästä toki kampaajalle ja vähän hän paikkasikin tekosiaan, mutta joka tapauksessa lopputulos on aivan jotain muuta kuin mitä halusin. Ja tästä lystistä tietysti maksoin itseni kipeäksi.

Tuli tästä sitten mieleen kysyä, että millaisia on ollut teidän (tai kampaajan) pahimmat hiusmokat, ja miten niistä on selvitty? Ja ootteko muut mimmit ylipäätään niin neuroottisia ulkonäkönne suhteen kuin meikäläinen, että ahdistaa ihan kamalasti kun ei yhtään tykkää omasta hiusväristään, vaikka se muiden mielestä kuulemma on kuitenkin ihan ok?

Vituttaa - ja kun tosiaan olen tämmöinen niuho hiusteni kanssa, niin joka kerta kun peiliin vilkaisee, niin vitutuksen määrä vaan kasvaa.... :curs:

 

[Afrodite]

Mielestäni hiukset on olennainen osa ihmisen ulkonäköä -niillä kikkailemalla voikin vaikuttaa aika radikaalisti siihen, miltä näyttää. Mua ainakin ottaa suunnattomasti päähän, ellei lopputulos miellytä -kaikkein pahin mulle sattunut moka korjattiin hiustenpidennyksellä. Myös joitain pieniä epäonnistumisia on sattunut värjäysten kanssa.

Epäonnistuneen värin kanssa ei välttämättä kannata rynnätä suoraan Anttilaan ostamaan värinpostoainetta ja mahdollisesti polttaa hiuksistaan vieläkin pahempaa katastrofia kuivan hampputukan muotoon. Sinuna ehkä yrittäisin sinnitellä (mikäli tukkasi on värjätty aivan viime päivinä) parisen viikkoa, ja menisin sitten uudelleen kampaajalle.

Pienten mokien ja epäonnistumisten sattuminen on varmastikin lähinnä inhimillistä, sillä aineet käyttäytyvät erilaisissa ja aiemmin eri tavoin käsitellyissä hiuksissa eri tavalla. Ammattitaitoinen kampaaja osaa ennakoida tätä, mutta aina se ei ole 100%mahdollista. Asiakkaalle se on omalle kohdalle sattuessa aina yhtä inhottavaa. Toisaalta tällaisiin katastrofeihin voi itsekin vaikuttaa jo etukäteen.. Mikäli kampaajalta haluaa jonkun tietyn lopputuloksen, kannattaa mukaan ottaa useita kuvia, millaisesta väristä tai mallista haaveilee. Nimittäin se, mikä on yhdelle "vähän punertava" on toiselle "kirkuvan punainen" -kenenkään on mahdoton lukea 1:1 toisen ajatuksia. Jos taas annat kampaajalle vapaat kädet ja pyydät häntä ehdottamaan sinulle jotain uutta, on tästäkin ehkä paras kysyä kuvia nähtäväksi, mikäli olet vähänkin epävarma. Myöskin se, että asiakas ilmoittaa haluavansa tietynlaisen lopputoloksen, mutta ilmoittaa mitä käsittely saa maksaa ja miten paljon/kuinka monta kampaamokäyntiä siihen saa käyttää, on vähän :jahas:... Pääsääntöisesti olen ollut täysin tyytyväinen kampaajani aikaansaannoksiin, ja olen todellakin valmis maksamaan toisen ammattitaidosta (enhän mene lääkäriinkään millekään kirjekurssin käyneelle puoskarille).

Korjatkaa te ammattilaiset, jos olen ihan hakoteillä.

 

[Hippa]

Päässä on tällä hetkellä katastrofi. Joskus ennen opintojen alkua eli reippaasti runsaan vuosi sitten rupesin vaalentaa tukkaa pikkuhiljaa, koska tajusin, ettei ole varaa pitää hiuksia kauniisti tummana.

Keväällä keksin, että tukka menee lyhyeksi..

Lopputulos karsea. Nyt taas hirveä tukankasvatus päällä ja peiliin katsominen suorastaan vituttaa.

 

[MissEvilEve]

Mulla on hiushelvetti käynnissä parasta aikaa...

Mulla OLI, huom! 'oli' pitkät ja paksut mustat hiukset... Ylettyivät tuonne reilusti yli puolenselän [takaa, olivat sivuilta lyhyemmät]. Noh, Megamasa vonkui ja vonkui että värjää punapääksi kun punainen on niiiiiiiiiiiiin seksikäs väri. Minähän värjäsin, toki miestä pitää miellyttää ;)

No joo... 3-4v putkeen, n. 3vko välein mustaksi värjääminen oli hieman tiukasti takertunut hiukseen eikä värinpoisto onnistunutkaan kuin tyveen josta tuli valkoinen, seuraavat 10cm oranssi, sitten seuraavat 10cm ruskeaa, ja loput mustat kuten ennenkin. Eli sitä vähemmän tietty poisti väriä mitä enemmän värjäyskertoja hius oli kokenut.

Päätin sitten laittaa päälle punaisen, shokkipunaisen, ja kumma kyllä, se onnistui hyvin. Minulle tuli punamusta tukka joka oli ikäänkuin liukuvärjätty, kaikki luulivat että olin ihan kampaajalla käynyt tahallani sellaisen värjäämässä. Kaikki meni suht koht hyvin siihen asti kunnes päätin että kaverien häissä tukan pitää olla kokonaan shokkipunainen, tasainen kauttaaltaan eikä mikään punamusta.

Kysyin kampaajafrendiltäni neuvoa ja hän käski tekemään värinpoiston tummiin osioihin. Tein kuten käskettyä. Aloin huuhtelemaan värinpoistoainetta pois päästäni ja ihmettelin miten hitossa mun tukka on näin sykkyrällä ja sekaisin, ihan korkkiruuvikiharoilla. Otin harjan ja KOSKETIN sillä päälakeani, TUPPO hiuksia tippui samantien maahan. Multa irtosi koko päälliskerros hiuksistani yli 30cm matkalta, ja jäljelle jäi 'alusvillat', ohuen ohut hiirenhäntä ja katkeillut 5cm pituinen juuri.

Oikeesti aloin itkemään ja kirkumaan peilin edessä, en uskaltanut kunnolla kammalla koskea kun ajattelin että mun tukasta irtoo kaikki 5cm pituisiksi. Onneksi noin ei kuitenkaan käynyt, joten sain hieman pelastettua hiuksiani hakemalla fiskarssit ja järsimällä hiukseni lähes polkkapituisiksi, menivät juuri ja juuri poninhännälle niskaan [paitsi se 5cm pottamallinen päälliskerrokseni joka ei ylttänyt mihinkään...]

Hiusväri ei myöskään tarttunut, tukka oli oranssi/pinkki. Shokkivärit [suoraväri] olivat ainoita jotka tukkaani tarttuivat joten niillä on nyt sitten puolisen vuotta värjätty. Hiusten pituus on vaikuttanut ulkonäkööni radikaalisti, olen aivan selkeästi rumempi punaisissa ja olkapäille ulottuvissa ohuissa hiuksissani... Olen tosi monesti purskahtanut lohduttomaan itkuun nähdessäni peilikuvani, tähän vaan ei totu ikinä.

Onneksi hiukseni kasvavat kohtalaisen kovaa vauhtia, joten ne päällimmäisetkin alkavat ylettyä kiinni jos nostan ponnaria hieman korkeammalle. Hiuksia en voi pitää auki, niin hiirenhäntänä niskavillani huojuvat kun se paksuin päälliskerros puuttuu kokonaan. Kasvatan nyt hiuksiani pitkiksi, jos ensi kesään ei ole tullut selkeää pidentymistä niin käyn ottamassa lisukkeet. Joulun jälkeen värjään takaisin mustiksi ja siinä värissä pidättäydyn ikuisesti.

Näin siinä käy kun yrittää liikaa miellyttää miehiä :lol2:

 

[Hippa]

Apua mikä tarina! :(

 

[LuomuPorkkana]

oon ite polttanu joskus tukan sitä blondatessa,ja kasvatus vei sen 2v kun ne putos....

nykyään kampaajana korjaan AINA värin jos siitä on tullut jostakin syystä jotakin mitä ei olla sovittu.se on jokaisen kampaajan velvollisuus.

kaikille kampaajille sattuu joskus jotakin, koska hiuksemme eivät aina ole samanlaisia,vaan esim hormonaaliset tekijät,vesijohto/kaivo/järvi/merivesi jne vaikuttavat osaltaan.

 

[Scarleth]

Uhh, voi ziisus mitä kauhutarinoita, ihan itkettää jo sun puolesta MissEvilEye Mulla ei sentään ihan noin paha oo tilanne. Sepä tässä kaikista eniten vituttaakin, kun mulla nimenomaan oli mukana varmaan viis kuvaa väristä jonka halusin, ja silti lopputulos ei ollut sinnepäinkään. Nyt oon menossa uudelleen kampaajalle (en tod. enää ikinä samaan paikkaan), mutta mulle tehdään nyt ens alkuun vaan suoristuskäsittely - joku CHI-juttu - ja väriä katsotaan sitten myöhemmin, kun sitä ei kuulemma oikein voi tehdä samalla :curs: Eli joudun kestään tätä kuontaloa oletettavasti ainakin puoltoista-pari viikkoa vielä. Mutta joo, tukka on onneks päässä, ei oo ihan karrelle palanut tms. Vähän houkuttais värjätä sen suoristuskäsittelyn jälkeen tää itse, mutta kun ei uskalla :curs: Ei oo sitten ees ketään ketä syyttää, jos lopputulos on ihan kamala....

 

[tintula]

MissEvilEven tarina kauhia. :0 Itelle viel noin pahasti käyny.

Kerran kampaajalle menin fiksaamaan raitoja uuteen uskoon ku oli tullu juurikasvua. Hiuksia napsittiin 20cm ku sanoin et "vähä joteki kivasti kerroksittain" ja tukasta tuli kusenvärine. Kyllä vitutti maksaa se 85 euroa, mut tavallaan oli oma moka, ku ei tienny et mikä lopputulos tulis olee vaa kuvittelin ihan muuta. o_o

 

[loreanne]

Huh huh mitä juttuja!
Teininä oli kampaajalla käynti aina kauhistus, koska kukaan kampaaja ei tuntunut osaavan leikata mulle mallia joka olisi sopinut omaan tyyliin ja hiuslaatuun: Ihan sama annoinko tarkat ohjeet, mallikuvia tai vapaat kädet, itku melkein pääsi joka kerta kun lopputuloksen näki.. :curs:
Sitten vihdoin löysin kampaajan joka ymmärsi täysin mitä halusin ja osasi sen myös toteuttaa (mun hiuslaatu on kaikkea muuta kuin vaalea perussuomalainen ohut&liukas) ja tätä kyseistä kampaajaa sitten seurasin hänen työpaikka-vaihdostensa mukaan :D ja edelleen käyn samalla kampaajalla enkä vaihda ikinä!
Hiukset olen värjännyt aina itse, tehnyt värinpoistoa, raitoja, laittanut mustaa, lilaa, punaista ja vaikka mitä mutta minkäänlaisia värikatastrofeja ei onneksi ole käynyt..

 

[Lulu]

MissEvilEven voi sinua!:itku:

Mä asuin tässä reilu vuosi sitten jenkeissä ja kevättä kohdin, kun mentiin niin halusin vaaleat kutrini takaisin. Hiukset oli viimeksi värjätty Suomessa siten, että vaaleita ja tummia hiuksia oli suurinpiirtein yhtä paljon.
Mua jännitti ihan sikana mennä siellä kampaajalle, kun olen jo useamman vuoden käynyt mun luottokampaajalla.
Juurikasvuakin oli tullut, joten se piti saada pois ja tarkoitus oli, että se kampaaja värjää vain sen juuren ja ne tummat osat. No, eihän siitä mitään tullut. Mun tummanruskea väri muuttui punaiseksi ja hiukset tuntui kovilta koppurailsilta. Ainoastaan se juurikasvu meni peittoon. Mutta en ole ikinä nähnyt ketään niin paniikissa kuin silloin, vaikka mua itteäni vitutti, niin jotenkin oli huvittava seurata sitä kampaajaa. Se lupasi selvittää maahantuojalta yms. kaikkea maan ja taivaan väliltä, että mikä on voinut mennä pieleen. Varmaan pelkäsi, että soitan mun lakimiehelle. Maksaa minun ei tarvinnut, joten tuli sitten se juurivärjäys ilmaseksi. Kyllähän se harmitti, kun oltiin just lähössä Miami Beachille kahden viikon lomalle, niin tukka oli tosi huonossa kunnossa ja vielä kamalammassa, kun pois tultiin. Kuukauden kuluttua värjäsin hiukset uudelleen. Samassa paikassa kylläkin, kun mulla oli sinne lahjakortti, niin ei ollut vaihtoehtoja!

 

[Hippa]

Joo kannattaa noiden blondaamisten kanssa olla tosi tarkkana.

Itsellä kun lähtöväri oli tosi tumma, jossa oli sitten eri värjäyskertojen jäljiltä punertavaakin. Tässä on melkeen 1,5 vuotta aina pikkuhiljaa värjätty vaaleemmaks ja vaaleemmaks ja vieläkin tukka on kauheen värinen. Kunto on kuitenkin ihan hyvä. Ja sitä hitsin punertavaa on vieläkin jäljellä.

En tajua tota punasta väriä, että jos haluaa pitää punasta tukkaa ni se lähes poikkeuksetta (värjäsi millä värillä hyvänsä) haalistuu ekalla pesulla ihan hirveeksi. Sitten taas jos sitä on koskaan pistänyt päähänsä niin se kummittelee siellä hamaan ikuisuuteen asti.

Välillä aattelen, että luovutan ja palaan taas tummaan, mutta on nähty niin kova työ tossa vaalentamisessa, että olishan se vähän tyhmää luovuttaa

 

[Angelica-82]

No ei onneksi mitään Even tarinan kaltaista ole tapahtunut. Parisen vuotta sitten tosin päätin leikkauttaa hiuksiani vähän lyhemmiksi ja näytin parturille kuvan millaiset on hakusessa. Parturilla oli kuitenki vissiin vähän omia visioita, kun lopputulos muistutti lähennä Suvi-Anne Siimes-tukkaa. No ei onneksi ihan niin lyhyt eikä samanmallinen mutta kynitty kanan perse kuitenkin. Menin niin mykäks, etten saanu sanotuks parturille, ettei lopputulos ollut sinnepäinkään verrattuna kuvan hiuksiin. Päätin sit hyötyä uudesta lyhyestä letistä värjäämällä sitä rohkeesti vaikka minkä väriseks. Pitkiä hiuksia ei ois tullu värjättyä samaan tyyliin... Mutta toi Hipan mainitsema ongelma vaivas pitkään: eli kun käytin paljon punasävysiä värejä niin niistä ei sitten päässytkään eroon...

Vittumaisinta tossa hiusjutussa oli se, kun työpaikka oli miesvaltainen (satoja miehiä urakkahommassa) niin lähes poikkeuksetta jokainen kävi kommentoimassa asiaa: "Miks sä leikkasit?" tai "Mä en ole sua koskaan nähny pitkähiuksisena mut noi miehet tuolla töissä ties kertoo että sulla oli ennen pitkät hiukset ja ne miettii siellä et miks sä leikkasit!"
Tosin oli joitain miehiä, jotka tuli hiuksia kehumaankin.

Nyt onneks on hiukset jo pitkälle selän puolelle asti. Parturi odottaa taas. Mutta ei voi kieltää, etteikö mielessä toisinaan kummittele pelko, että sama katastrofi toistuu. Hm, jostain syystä äiti tykkäs mun päästä sillon ja haluais vieläki et leikkaisin sellaset tosi lyhyet hiukset. Olihan ne tavallaan kivat, eikä miehiä pidä liikaa miellyttää (ehkä sitä omaa) mutta ei kyllä ole mukava kuunnella ku kaiken aikaa joku kommentoi negatiiviseen sävyyn päin naamaa -ja seläntakana.

 

[Akikonomu]

Sen piti olla sininen. Oli ensin jotain melkein mustaa. Sitten harmaa. Lopuksi nykäsblondi. Voi ketunvittu sentäs.

 

[pörrikkä]

Hiuskatastrooffit tuttuja myös mulle..
Pahin kaikista oli kun päätin muutama vuosi sitten ottaa spiraalipermanentin. Mulla oli pitkät paksut hiukset..Permiksen jälkeen mulla oli kuivaksi palanut säkkärä joka ylsi korvien kohdalle. Kiharaksi sitä ei voinu nimittää,ehkä kuiva hiusläjä,kuvais sitä parhaiten.Kampaaja ei myöntäny virhettä, sanoi vaan etä käytä hyviä hoitoaineita niin kyllä se siitä.Mä näytin ihan hirveeltä monta kuukautta. Siihen ei auttanu mikään hoitoaine, kampa ei menny läpi, ei edes sormet. Monta kuukautta mä REVIN siitä pahimmat takut irti ja se oli hyvästit paksulle tukalle..Jos sitä ois leikannu lyhyemmäksi, ois saanu vetää koneella kaljuksi.. onneksi nyt jo hiukset "palautuneet" ja pituus ja paksuus ennallaan. Ja oli muuten ensimmäinen ja viimeinen kerta kun otan permanentin, niin kauheet traumat siitä jäi.
Ja oli ihan täysin kampaajan ammattitaidon puutetta, opiskelin silloin itse alaa, eli tiesin vähän mitä kampaaja tekee mutta...
Monet itkut tuli itkettyä ja kampaaja kirottua. välttelin muuten kameraa melko onnistuneesti nuo kuukaudet, siltä ajalta on tasan yksi valokuva:D

 

[etanainen]

heeheee...

toivottavasti ette mulla ole käyneet. ;DDD :evil:

SIIS AIVAN HIRVEITÄ KOKEMUKSIA...

mutta en sääli yhtään "kotikokeilijoita" :D

kampaajalle PITÄÄ AINA sanoa heti jos on jotain valitettavaa. Paitsi jos lopputulos on niin tyrmäävä ettei sanotuksi saa.

ja kyllähän noita yllätyksiä tulee silloin tällöin; hiuksista kun ei aina tiedä, mutta paljon pystyy PUHUMALLA ja kyselemällä selvittämään niistä hiuksista. Että ei sitä nyt ihan helposti kenekään hiuksia AMMATTILAINEN karrelle polta!

mielenkiintoista. ;)

 

[pörrikkä]

tää nyt ei sinänsä muuta mitään mut olin tosiaan tuossa kyseisessä kampaamossa työharjoittelussa kun permis tehtiin, eli en sitten nuorena tyttönä enempiä uskaltanut valitella kun kampaamon omistaja ja työntekijät olivat sitä mieltä että hyvä tuli. Pelkäsin kai et arvosteluun vaikuttaa jos alan päätäni enempi aukomaan

 

[Sienna]

Wohhou, näitä lukiessa alkaa omat hiuskatastrofit tuntua aika lällyiltä. Lähinnä on sattunut mokia värin kanssa, punaruskeasta onkin tullut violetti (kevytsävyllä onneksi, eli montaa viikkoa ei ole tarvinnut kärvistellä) ja kerran tasapitkän tukan tasaus meni niin vinoon, että mökin mummokin olisi saanut suoremman.

Sattuu sitä toistenkin päin, eli eivät ainoastaan kampaajat mokaile. Rapakon takana asuessani oli niin tollo, etten tajunnut että kampaajia tuli tipata. Kävin vielä pari kertaa samassa paikassa ja ihmettelin, miten kampaaja muisti mut parin kuukauden takaa. Pihit nyt tietty jää mieleen...

 

[Taskuamatsoni]

Yläasteella joskus annoin kampaajalle vapaat kädet, ja tietäähän se miltä se sitten näytti ja tietäähän sen miten joku yläasteikäinen, jonka päällimmäinen tavoite on sulautua massan, reagoi. Ihan järkyttävän ylipitkän pystytukan mulle teki. Olin jo noihin aikoihin hyvin laiska laittautumaan (ajoittain ainakin... Joinain päivinä saatoin mennä kouluun täydessä tällingissä, joskus taas nousin aamulla sängystä, kiskoin vanhat verkkarit jalkaan ja suorin kouluun jopa hiuksia kampaamatta ), niin ihan kamalaltahan se näytti kun länässä pitkin päätä roikkui
Pari vuotta sitten taas tein itselleni naurettavan kotipermanentin. Maailman idiootein idea! Ei kiharan kiharaa, mutta ihmeelliseksi kuivaksi sykkyräksi meni hiukset
Nyt en ole reiluun vuoteen viitsinyt edes värjätä hiuksiani (tätä tuskin edes muuten huomaa), leikkuuttaa pitäisi, mutta en viittis mistään 10 minuuttia kestävästä tasoituksesta pulittaa samaa hintaa, ku kunnon leikkauksen väsäämisestä

 

[rebanna]

Joo, hiuskatastrofeja kerta toisensa perään on sattunut kohdalleni... Hiukseni on tummanruskeat, ohuet ja liukkaat. Permanetteja oon muutaman ottanut enkä ota enää ikinä:jahas: . Kummallakin kerralla käsittely on pitänyt uusia kun ei kiharoita oikein jäänyt päähän, suoria huitukkeita joka kerran jälkeen..ja tukkahan luonnollisesti tykkää kahdesta peräkkäisestä permanentista . Kerran (jos toisenkin) itkin koko matkan kampaajalta kotiin; mulla oli ollut aikoinaan toispuoleiset hiukset eli lyhyt toiselta puolelta ja toiselta pitkä (kauhee muoti !!), nyt oli sitten hiukset kasvanut sen verran että olisin saanut kivan tasapitkän polkkatukan. Kampaajalle tietysti selitin tämän ja olimme (käsittääkseni) yhteisymmärryksessä, mutta lopputuloksena oli jälleen toispuoleinen tukka ja tällä kertaa toisen puolen (kuin aiemmin) hiukset oli lyhyemmät!! Joo ja oon yrittänyt myös tota värinpoistoa...huonoin kokemuksin:( . Halusin väkisin shokkipunaisen tukan, mutta olin käyttänyt luonnon hennaa jo pitemmän aikaa ja värinpoiston lopputuloksena oli tosi karmaiseva kusenkeltaoranssi yhdistelmä ja päällimäiset hiukset katkeili ja kuivu muutenkin tosi pahasti. Ja älykäs kun olen niin kokeilin vielä blondata sitä valmiiksi kuivunutta tukkaa.. ja hiukset olikin sen jälkeen ihan kuin paperia, harjata ei uskaltanut kun jäi vaan hiustuppoja käteen. Ja kaiken lisäks en saanu punasta väriä pysymään hiuksissani ollenkaan, joten pikkuhiljaa palasin taas bruneteks ja siinä myös pysyn:D !

 

[Siru]

Tarkoitus ei ole ketään loukata, mutta ystävällisenä neuvona, älkää hyvät tytöt tehkö noita värinpoistoja kotikonstein. Mun mielestä vaalentaminenkin on vähän niin ja näin. Ihan ok, jos oikeasti tietää mitä tekee.

Kampaajakoulun käyneenä olen muutaman kerran saanut yrittää korjailla kotivärjäyksen jälkeisiä "ei niin onnistuneita" lopputuloksia. Jopa ammattilaisella voi olla vaikeuksia saada lopputuloksesta hyvä, jos pohjalla on monia kotivärjäyksiä ja niiden poistoyrityksiä.