Hiilihydraatit

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja K0nsta
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mutta jos ei syö yhtään hiilihydraatteja on lähes mahdotonta syödä yli kulutuksen, sillä nälkä tulee niin harvoin. Mä ainakin väistämättä laihdun ketoosissa vaikka syön aina kun on nälkä. Jostain olen tosin kuullut että ketoosissa voi syödä yli kulutuksen lihomatta ja ylimääräinen rasva tulee ulos rasvaripulina mutta en tiedä voiko tuo pitää paikkaansa...
 
Mutta jos ei syö yhtään hiilihydraatteja on lähes mahdotonta syödä yli kulutuksen, sillä nälkä tulee niin harvoin. Mä ainakin väistämättä laihdun ketoosissa vaikka syön aina kun on nälkä. Jostain olen tosin kuullut että ketoosissa voi syödä yli kulutuksen lihomatta ja ylimääräinen rasva tulee ulos rasvaripulina mutta en tiedä voiko tuo pitää paikkaansa...

Heh, taidat pilailla, mutta vastaan silti :D. Ei oo väliä mistä makroista, väliä vain sillä et meneekö yli kulutuksen. Piste.
 
Kopioin ja liitän tähän Jussi Riekin kirjoituksen joka hieman sivuaa aihetta:

Kaloriteoria
Kaloriteoriasta vääntäminen on mennyt hiukan liian yksioikoiseksi puolin ja toisin. Pohjimmiltaan kaloriteoriassa on kyse termodynamiikan energian säilymislaista. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei energiaa voida luoda tai hävittää, vaan ainoastaan muuttaa muodosta toiseen. Suljetun systeemin alkuenergian ja loppuenergian erotus on systeemin tekemä työ.
Kehon rasvakudos sisältää noin 7-8 kcal grammaa kohden. Syömällä minimaaliset 80 kcal ylimääräistä joka päivä johtaisi siis siihen, että ihminen lihoo noin 3,8 kg joka vuosi. Sama pätee tietysti myös käänteisesti. Maalaisjärki kertoo kuitenkin nopeasti, ettei näin karkea laskutoimitus päde biologisessa järjestelmässä. Moni meistä syö mitä tykkää ja milloin tykkää ja säilyttää silti täysin saman kehonpainon vuosien tai jopa vuosikymmenien ajan. Ihmiskeholla on oma tapansa hallita energian kulutusta ja varastointia.
Yleisesti ottaen aineenvaihduntaa määrittävät hormonit. Esimerkiksi energiatasapainoa säätelevän leptiinin tasot laskevat laihduttamisen myötä, mikä voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka ja mihin energiaa elimistössä käytetään. Moni meistä on myös jollain tapaa “metabolisesti rikki”. Tällä tarkoitan esimerkiksi insuliini-/leptiiniresistenssiä, joka varmasti vaikuttaa myös energiatasapainon hallintaan. Lisäksi moni meistä kamppailee suolistoflooran hyvinvoinnin kanssa, mikä vaikuttaa omalta osaltaan siihen, kuinka ravinto yleensäkään imeytyy.
Näiden lukuisten muuttujien lisäksi tulevat sitten metaboliareitit ja termiset efektit. Keho käsittelee ravinteita hyvin monimutkaisella tavalla, eikä yksinkertaisella erotuksella useinkaan kyetä laskemaan kalorien kohtaloa.
Tarkoittaako tämä siis ettei kaloriteoria päde? Ei varsinaisesti. Tämä tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei kalorien laskeminen ole lukuisten muuttujien vuoksi käytännöllinen tapa hallita ravinnon määrää.
 
Kopioin ja liitän tähän Jussi Riekin kirjoituksen joka hieman sivuaa aihetta:

Kaloriteoria
Kaloriteoriasta vääntäminen on mennyt hiukan liian yksioikoiseksi puolin ja toisin. Pohjimmiltaan kaloriteoriassa on kyse termodynamiikan energian säilymislaista. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei energiaa voida luoda tai hävittää, vaan ainoastaan muuttaa muodosta toiseen. Suljetun systeemin alkuenergian ja loppuenergian erotus on systeemin tekemä työ.
Kehon rasvakudos sisältää noin 7-8 kcal grammaa kohden. Syömällä minimaaliset 80 kcal ylimääräistä joka päivä johtaisi siis siihen, että ihminen lihoo noin 3,8 kg joka vuosi. Sama pätee tietysti myös käänteisesti. Maalaisjärki kertoo kuitenkin nopeasti, ettei näin karkea laskutoimitus päde biologisessa järjestelmässä. Moni meistä syö mitä tykkää ja milloin tykkää ja säilyttää silti täysin saman kehonpainon vuosien tai jopa vuosikymmenien ajan. Ihmiskeholla on oma tapansa hallita energian kulutusta ja varastointia.
Yleisesti ottaen aineenvaihduntaa määrittävät hormonit. Esimerkiksi energiatasapainoa säätelevän leptiinin tasot laskevat laihduttamisen myötä, mikä voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka ja mihin energiaa elimistössä käytetään. Moni meistä on myös jollain tapaa “metabolisesti rikki”. Tällä tarkoitan esimerkiksi insuliini-/leptiiniresistenssiä, joka varmasti vaikuttaa myös energiatasapainon hallintaan. Lisäksi moni meistä kamppailee suolistoflooran hyvinvoinnin kanssa, mikä vaikuttaa omalta osaltaan siihen, kuinka ravinto yleensäkään imeytyy.
Näiden lukuisten muuttujien lisäksi tulevat sitten metaboliareitit ja termiset efektit. Keho käsittelee ravinteita hyvin monimutkaisella tavalla, eikä yksinkertaisella erotuksella useinkaan kyetä laskemaan kalorien kohtaloa.
Tarkoittaako tämä siis ettei kaloriteoria päde? Ei varsinaisesti. Tämä tarkoittaa ainoastaan sitä, ettei kalorien laskeminen ole lukuisten muuttujien vuoksi käytännöllinen tapa hallita ravinnon määrää.

Kun käytetään 500-1000 kcal +/-, niin nämä muuttujat ovat merkityksettömiä.
 
Moni meistä syö mitä tykkää ja milloin tykkää ja säilyttää silti täysin saman kehonpainon vuosien tai jopa vuosikymmenien ajan.

Tämähän liittyy vain nälän ja ruokahalun säätelyyn

Ihmiskeholla on oma tapansa hallita energian kulutusta ja varastointia.
Yleisesti ottaen aineenvaihduntaa määrittävät hormonit. Esimerkiksi energiatasapainoa säätelevän leptiinin tasot laskevat laihduttamisen myötä, mikä voi omalta osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka ja mihin energiaa elimistössä käytetään. Moni meistä on myös jollain tapaa “metabolisesti rikki”. Tällä tarkoitan esimerkiksi insuliini-/leptiiniresistenssiä, joka varmasti vaikuttaa myös energiatasapainon hallintaan. Lisäksi moni meistä kamppailee suolistoflooran hyvinvoinnin kanssa, mikä vaikuttaa omalta osaltaan siihen, kuinka ravinto yleensäkään imeytyy.
Näiden lukuisten muuttujien lisäksi tulevat sitten metaboliareitit ja termiset efektit.

Eivätkös nämä ole juurikin energian kulutukseen liittyviä asioita? Eli Riekki listaa vaan tässä niitä asioita, jotka tulee ottaa huomioon kulutusta arvioidessa? Kulutuksen arviointi tulee näin suurimmaksi haasteeksi painonhallinnassa, koska keho nimenomaan käyttää ja varastoi energiaa monimutkaisen järjestelmän tuloksena
 
Syömällä minimaaliset 80 kcal ylimääräistä joka päivä johtaisi siis siihen, että ihminen lihoo noin 3,8 kg joka vuosi. Sama pätee tietysti myös käänteisesti. Maalaisjärki kertoo kuitenkin nopeasti, ettei näin karkea laskutoimitus päde biologisessa järjestelmässä. Moni meistä syö mitä tykkää ja milloin tykkää ja säilyttää silti täysin saman kehonpainon vuosien tai jopa vuosikymmenien ajan.

Leptiini.
 
Leptiini.

Vähän offtopic mutta kun kovan treenin jälkeen ruoka ei tunnu maistuvan ollenkaan vaikka ennen treeniä olisi ollut nälkä niin liittyykö se jotenkin leptiiniin? eli nouseeko leptiini tasot kovan treenin seurauksena? sinä kun tunnut tietävän näistä asioista
 
Vähän offtopic mutta kun kovan treenin jälkeen ruoka ei tunnu maistuvan ollenkaan vaikka ennen treeniä olisi ollut nälkä niin liittyykö se jotenkin leptiiniin? eli nouseeko leptiini tasot kovan treenin seurauksena? sinä kun tunnut tietävän näistä asioista

Ei. Leptiini ei vaikuta noin lyhyellä välillä.

Ja treenaaminen itse asiassa laskee leptiiniä. Mutta leptiiniherkkyys paranee, eli leptiini toimii tehokkaammin.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom