- Liittynyt
- 18.7.2005
- Viestejä
- 13
Täällä puhutaan useasti hiilarien, rasvojen ja protskun "oikeasta" suhteesta. Onko kuitenkin kokonaiskalorimäärä ratkaisevampi jos tavoitteena on päästä turhasta rasvasta eroon?
Eli jos nyt vaikka käy niin, että mummo onnistuu syöttämään pullaa tms. niin että tuntuu (en kyllä itse syö pullaa eikä ole sitä mummoakaan), ja siten päivittäinen energiamäärä ylittyy tai on ylittymäisillään. Kannattaako tuota suhdetta lähteä ns. paikkailemaan vetämällä ylimäärin protskua ja rasvaa saadakseen päivittäiset suhteet kuntoon, vai onko tuossa vaiheessa parempi vain hyväksyä että suhteet meni pieleen tällä päivällä ja syödä vain normaalit, sinänsä vähähiilariset sapuskat tämän jälkeen? Onko yksittäisten aterioiden suhteiden tarkkailu tärkeämpää kuin koko päivän suhde?
Tämä on tietty vain hetkellinen poikkeustilanne, mutta ihan periaatteellisella tasolla kaipaisin vastausta. Olen jo oppinut, että välillä on hyvä mättää, eli sitä ei tarvitse kertoa uudestaan. Samoin en kaipaa vastaukseksi että loppupäivä pitää harrastaa aerobista niin että tuntuu.
Eli jos nyt vaikka käy niin, että mummo onnistuu syöttämään pullaa tms. niin että tuntuu (en kyllä itse syö pullaa eikä ole sitä mummoakaan), ja siten päivittäinen energiamäärä ylittyy tai on ylittymäisillään. Kannattaako tuota suhdetta lähteä ns. paikkailemaan vetämällä ylimäärin protskua ja rasvaa saadakseen päivittäiset suhteet kuntoon, vai onko tuossa vaiheessa parempi vain hyväksyä että suhteet meni pieleen tällä päivällä ja syödä vain normaalit, sinänsä vähähiilariset sapuskat tämän jälkeen? Onko yksittäisten aterioiden suhteiden tarkkailu tärkeämpää kuin koko päivän suhde?
Tämä on tietty vain hetkellinen poikkeustilanne, mutta ihan periaatteellisella tasolla kaipaisin vastausta. Olen jo oppinut, että välillä on hyvä mättää, eli sitä ei tarvitse kertoa uudestaan. Samoin en kaipaa vastaukseksi että loppupäivä pitää harrastaa aerobista niin että tuntuu.