Hengitysharjoitukset ym. "tasapainottavat" jutut

[voi ei]

Otan kohtuutonta stressiä lähes kaikesta, olen usein ahdistunut, ja haluaisin korjata suuntaa. Tuli tuossa viime viikon lauantaina soitettua ambulanssi, kun oli pahoja rytmihäiriöitä, joita suhtautumistapani asioihin ei ainakaan lievennä...

Ambulanssimies sanoi, että olen selvästi stressaantunut, ja suositteli hengitysharjoituksia ja meditaatiota. Olen tarvittaessa valmis kokeilemaan vaikka lääkkeitä, mutta jos ensin yrittäisin sellaista, jossa olen itse "ohjaksissa". Se olisi kyllä mahtava työvoitto, jos saavuttaisin edes kohtuullisen balanssin kohtuullisella työstämisellä - minulla olisi tietotaito, jolla "hallita elämää selvin päin" (päihteitä en ole koskaan käyttänyt, lääkkeitä en vielä...anyway...). Tarvitsisin suht helpon ja tehokkaan "systeemin". Kärsivällisyys ja keskittyminen eivät vielä ole vahvuuksiani, mutta...

Onko joku saavuttanut esim. hengitysharjoitusten avulla merkittävää edistymistä huonoista lähtökohdista käsin?

"Breathe in, breathe out, breathe in, breathe out, in through nose, out from mouth, in, out, IN, OUT, wax on, wax off..." :D No joo... Pysytäänhän suurin piirtein asialinjalla?

 

[Krice]

Stressi taitaa usein johtua epärealistisista tai liian nopeista tavoitteista, joita ihmiset asettavat itselleen. Lisäksi sellaisistakin asioista voi stressata, joille ei itse oikein voi mitään tai jotka eivät todellisuudessa haittaa omaa elämää lainkaan. Meditaatio tai jooga toimii oikeastaan enemmän fyysisellä tasolla, vaikka jotkut liittävät siihen kaikenlaista huuhaata. Loput korjaantuu asenteella. Jos asenne on stressaava, ihminen rasittaa itsensä odotuksilla ja vaikeuksien vatvomisella usein jo etukäteen.

 

[KRIM]

Aloita perus 10 minuutin rentoutumisharjoituksista...näitä on paljon esim. eri jumppien lopussa ja varmasti netistäkin löytyy ohjeet. Ei ole huuhaata kun vain tosissaan viittii tehdä. Kotisohva on mitä mainioin paikka tähän. Ei ole kuitenkaan mikään ihme yhtäkkinen parannuskeino vaan suurin muutos pitää lähteä siitä asenteesta (niin kuin krice mainitsikin jo), eli ala muuttamaan sitä. Mikään ei tapahdu hetkessä, mutta kyllä siihen pystyt.

 

[voi ei]

Lisäksi sellaisistakin asioista voi stressata, joille ei itse oikein voi mitään tai jotka eivät todellisuudessa haittaa omaa elämää lainkaan.

Ikävä kyllä... Sit sitä vielä pyörittelee ihan älyttömiä ajatuksia. Olen esim. pelotellut itseäni ajatuksilla teloitetuksi joutumisesta - sähkötuoli, giljotiini, ym. Ei mitään järkeä.

Esim. tuosta jäi oikeasti traumat (48:00 ->) Samaistun LIIKAA muiden kärsimyksiin...

http://www.dailymotion.com/video/xlw7vv_sophie-scholl-the-final-days-2_shortfilms

Mikään ei tapahdu hetkessä, mutta kyllä siihen pystyt.

Kiitos.

 

[rantapantteri]

Huomenna kirjaston kautta kotiin!

Hyvä kirja elämänhallintaan. Ei mitään Sarasvuon rahan ja maineen perässä juoksemista vaan käytännönläheinen kirja oman elämän järjestämiseen. Suosittelen!

 

[Crrc]

Stressi taitaa usein johtua epärealistisista tai liian nopeista tavoitteista, joita ihmiset asettavat itselleen. Lisäksi sellaisistakin asioista voi stressata, joille ei itse oikein voi mitään tai jotka eivät todellisuudessa haittaa omaa elämää lainkaan. Meditaatio tai jooga toimii oikeastaan enemmän fyysisellä tasolla, vaikka jotkut liittävät siihen kaikenlaista huuhaata. Loput korjaantuu asenteella. Jos asenne on stressaava, ihminen rasittaa itsensä odotuksilla ja vaikeuksien vatvomisella usein jo etukäteen.

Meditaatio ainakin perustuu melkein täydellisesti tietyn mielentilan saavuttamiseksi, miten se voi toimia enemmän fyysisellä tasolla jos hommassa ei edes ole mitään fyysistä.

 

[uir]

Olen meditoinut ja joogannut vuosia. Eipä ole ollut stressinhallinnan kanssa enää ongelmia. Joskus viisi vuotta sitten oli vielä niin pahat stressit, että tuli tosiaan rytmihäiriöitä ja sairastelin jatkuvasti. Viimeiset pari vuotta olen ollut terve kuin pukki. Meditointi on vaikuttanut kokonaisvaltaisesti koko elämänhallintaan. Neuroottisuus on vähentynyt ja on siitä syystä ollut helpompi toteuttaa esimerkiksi isoja elämänmuutoksia, kuten ruokavalion parantamista.

Meditoinnin stressiä vähentävistä vaikutuksista on lukuisia tutkimuksia, joita voi selata vaikka ihan PubMedistä:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=meditation stress

Meditaatio on rankkaa. Istut selkä suorassa ja tuijotat seinää - se koituu tylsäksi hyvin nopeasti. Jatkaminen vaatii munaa, mutta se kannattaa. Kun teet harjoituksia säännöllisesti, niin alkavat sun aivosikin intuitiivisesti käsittämään, että meditaatio tarjoaa korvaamatonta mielenrauhaa ja hengähdystaukoja elämän vilskeessä. Mutta edes tämän ymmärryksen juurruttua ei meditaatio tule olemaan helppoa. Meditaatio näet tarjoaa näkökulmaa siihen, mitä alitajunnassa on kaiken aikaa meneillään - kaikki paska tulee esiin ja sä et voi tehdä sille mitään muuta kuin kokea sitä. Mutta siinä sitä oppii sietämään sietämätöntä.

Meditaation aloittaminen on helppoa:

Etsi sellainen istuin, missä on mukava istua. Istu selkä suorassa. Laita herätyskello hälyttämään 10 minuutin kuluttua. Sulje silmät, mikäli et tuijota seinää. Jos tuijotat seinää, kohdista katseesi alaspäin eteesi ja anna silmiesi levätä. Hengitä sisään ja lausu päässäsi luku "yksi." Hengitä ulos. Jokaisella sisäänhenkäyksellä laske seuraavaan numeroon, kunnes pääset lukuun kymmenen, jolloin aloitat rumban uudelleen luvusta yksi. Kiinnitä huomiota vain hengityksesi laskemiseen. Kun mielesi alkaa harhailemaan, palaa takaisin hengityksen laskemiseen. Tee tätä, kunnes kymmenen minuuttia on kulunut. Tee tätä joka päivä. Jossain vaiheessa alat muovaamaan harjoitusta enemmän itsellesi sopivaan muotoon.

Kannattaa myös muistaa, että meditaatiotekniikoita on hyvin monenlaisia. Jokaiseen elämäntilanteeseen löytyy sopiva.

Itsensä ylittäminen ja kokonaisvaltaisesti paremman terveydentilan saavuttaminen onnistuu. Kyse on hyvin pitkälti päättäväisyydestä.

Ei sovi myöskään unohtaa, että kaikki psyykkiset jutut vaikuttavat fyysiseen tilaan ja toisinpäin. Stressi on psykofyysinen hälytystila. Ihmisen elimistö pyytää rauhaa, hidastamista ja hiljentymistä. Se lähtee henkisistä asioista. Suorittamisen oravanpyörästä on vaan uskallettava hypätä hetkeksi pois siinä vaiheessa kun alkaa loppuunpalaminen häämöttää edessä.

Merkittävimmät mielen liikkeisiin keskittymisen (eli meditaation) hyödyt omalla kohdallani ovat olleet:
a) minulla on hyvin harvoin todella tylsää
b) intuitiivinen oivalluskyky on vapautunut konseptuaalisen ajattelun kahleista (joka taasen on tehostanut konseptien käsittelyä ja parantanut vastaanottokykyä).
c) ylimääräinen hötkyily ja mokailu on vähentynyt
d) helpompi kuunnella omaa kehoa (tästä syystä ei tule ajettua sitä sairaaksi; huomaan ajoissa jos meinaa mennä stressin puolelle)

Astangajoogaa harrastan siitä syystä, että se avaa lonkkia ja rintaa, mikä taas helpottaa voimakasta istumista ja hengittämistä. Pystyy istumaan pidempiä aikoja ilman että keho alkaa valittamaan. Varsinkin monet bodarit näyttävät siltä, että jooga ja meditointi vois tehdä gutaa... Tulee toisinaan ääritapauksiin törmätessäni mieleen kysymys, että miten rennolta voi tuntua niin kireän ja jäykän kehon sisällä vaeltelevassa mielessä. Kaipa sielläkin on ihan lepposaa enimmäkseen.

 

[voi ei]

Ei mitään Sarasvuon rahan ja maineen perässä juoksemista vaan käytännönläheinen kirja oman elämän järjestämiseen. Suosittelen!

Koen, että Sarasvuon Sisäinen sankari, Sisäinen tuli ja Vapaus! ovat parhaat koskaan lukemani kirjat, mutta kiitos vinkistä. Pitää muistaa se.

Olen meditoinut ja joogannut vuosia. Eipä ole ollut stressinhallinnan kanssa enää ongelmia. Joskus viisi vuotta sitten oli vielä niin pahat stressit, että tuli tosiaan rytmihäiriöitä ja sairastelin jatkuvasti. Viimeiset pari vuotta olen ollut terve kuin pukki. Meditointi on vaikuttanut kokonaisvaltaisesti koko elämänhallintaan. Neuroottisuus on vähentynyt ja on siitä syystä ollut helpompi toteuttaa esimerkiksi isoja elämänmuutoksia, kuten ruokavalion parantamista.

Vautsi! Tällaista toivoin kuulevani. Kyllä minullakin on vielä toivoa.

Parin tunnin pikatestauksella hengitysharjoitus tuotti jo lämpimän ja suht rauhallisen olon. Hengitän vain rauhallisesti ja syvään nenän kautta sisään, suun kautta ulos. Pitää muistaa pidättää hengitystä hetki, ettei rupea pyörryttämään :D Yritän ainakin välillä "kiinnittää mieleni" hengitykseen. Toivottavasti aika ja vaivannäkö tuottavat pysyvää vakautta. Nyt ei hirveästi harmita edes se, että herätys on neljältä... Vähän on rytmäreitä, mutta uskallan varmaan mennä kohta nukkumaan...

Kiitos kaikille tähän mennessä!

 

[Corbulo]

Itse olen harrastanut joogaa ja meditointia enemmän ja vähemmän aktiivisesti useita vuosia. Omalta kohdalta näen asian siten, että meditoinnin pääasiallinen hyöty on turhien, stressiä aiheuttavien, ajatusten pyörittelyn vähentyminen.

mm. Antonio Damasio on käsitellyt ajatusten ja tunteiden yhteyttä teoksissaan, jos kiinnostaa perehtyä aihepiiriin. Ellet omaa suurempaa kiinnostusta neuropsykologiaan niin kannattanee jättää nuo kuitenkin väliin. Lyhyesti tiivistettynä stressaavien ajatusten ajatteleminen aiheuttaa samankaltaisia reaktioita ruumiissa kuin konkreettiset stressaavat tilanteet. Kun taas olet "tunnetilaltasi" stressaantunut, myös tietoisuudessa pyörivät ajatukset tuppaavat olevan negatiivisia, ja täten noidankehä on valmis.

Joogalla ja meditoinnilla pyritään nimenomaisesti vähentämään tällaista turhien ajatusten pyörittelyä, jotka ovat hyvin usein negatiivisia ja aiheuttavat yllämainittua pahaa oloa. Suurin osa meistä pyörittelee jotain "turhaa" (menneitä tai tulevia tapahtumia) päässämme etenkin silloin kun emme ole keskittyneitä sen hetkiseen aktiviteettiin.

Valitettavan usein jooga ja meditointi yhdistyy erilaiseen hihhulointiin. Käytettävä termistö karkoittaa helposti tieteellisemmän maailmankuvan omaavat henkilöt. Chakroista tai kundaliinista puhuminen aiheuttaa edelleenkin itselleni lähinnä haukottelua. Tulee kuitenkin muistaa että joogalla ja meditoinnilla on useita tuhansia vuosia pitkä historia, ja käytettävä termistö ja filosofia heijastelee monelta osin hieman vanhempaa maailmankuvaa. Tämä ei tarkoita etteikö aihepiiristä olisi konkreettisempaa ja modernimpaan sävyyn kirjoitettua aineistoa.

Mikäli journaalien tai asiaa käsittelevien teosten lueskelu on liian työlästä, niin psychology todayn nettisivulla on paljon lyhyitä ja simppeleitä artikkeleita aiheesta, hakusanat meditation ja mindfulness tuottavat parhaiten aiheeseen liittyviä tekstejä. Lähes kaikki kirjoittajat ovat tohtoreita, eli teksteillä on jonkinasteinen tieteellinen pohja.

Tässä muutamia ok linkkejä:

http://www.psychologytoday.com/blog...ditation-training-do-it-can-rewire-your-brain

http://www.psychologytoday.com/blog...fe/201110/quieting-the-monkey-mind-meditation

http://www.psychologytoday.com/blog...05/steps-overcoming-your-critical-inner-voice

 

[voi ei]

Loistavaa! Kiitos vaivannäöstä, Corbulo.

...ajatusten ja tunteiden yhteyttä...

Olen alkanut urakalla tutkia tämänkaltaisia asioita. Olen itseasiassa pitänyt viime maaliskuusta asti päiväkirjaa, johon laitan "massiivisessa määrin" oivalluksiani/havaintojani/teorioita/tuloksia... Funtsin ja luen paljon, ja ymmärrys syvenee jatkuvasti, mutta jonkinlainen sisäinen vastustus/motiiviristiriita usein tehokkaasti sabotoi opitun käytäntöön laittamista - pitäisi olla oppimassa onnistumisista ja toistaa toimivaa kaavaa... D'OH! Ei ole mikään ihme, jos hermot meinaavat mennä riekaleiksi, kun tietää miten kannattaisi menetellä, mutta on lähes vastustamaton houkutus jäädä tuttuun turvalliseen kärsimykseen...

Eilen onnistuin duunissaoloajan työstämään hengitysharjoitusta, ja oli juuri sellainen, ellei jopa parempi olotila kuin olin toivonut - tosin plasebon osuus lienee ollut kohtalaisen suuri... Sitten homma jäi lopuksi päivää, enkä tänäänkään oikein saanut panostetuksi hommaan

"Ohjelmoin mieltäni" jälleen enemmän kielteiseen, kuin myönteiseen suuntaan :wall: Juuri näistä syistä minun tulee pyrkiä vahvasti kehittämään päättäväisyyttäni ja keskittymiskykyäni. Olen urakalla työstänyt affirmaatioita, jotta voisin luoda myönteisiä uskomuksia, jotka avaisivat ovia edistyneemmälle toiminnalle, mutta... vastaavasti... alitajuisetkin negatiiviset ajatukset/uskomuksethan johtavat... turhan helposti... negatiivisiin tunnetiloihin ja toimintaan... Kannattaisikin siis ensin vaikuttaa olotilaan (esim. juuri hengitysharjoituksen tai Tony Dunderfeltin esittelemän "baseline-harjoituksen" avulla), josta käsin myönteiset ajatukset ja toiminta seuraavat spontaanimmin - edistäen myönteistä kierrettä. Tasapainoisen "lämmin" ja myönteinen olotila myös pehmentää arkisia "töyssyjä" estäen negatiivista tarttumasta niin helposti. Myönteisestä olotilasta seuraavat myönteiset ajatukset -> toiminta -> tulokset.

:D Sori. Kyllä minusta vielä "kalu" ;) tulee, mutta se voi viedä aikaa...

Nyt olisi parempi mennä nukkumaan. Onnistuinpahan taas pelottelemaan itseäni googlaamalla "lisälyönnit nukkuessa" (viime yökin oli huono) :hyvä:

http://www.sydanliitto.fi/brugadan-oireyhtyma

http://fi.wikipedia.org/wiki/Brugadan_oireyhtymä

Pitää tutustua noihin sun linkkeihin paremmalla ajalla.

 

[Feetwefeelwith]

http://areena.yle.fi/video/1315511829091
Aika loppupäässä tossa dokumentissa käsitellään vähän sitä, mitä vaikutuksia meditoinnilla voi olla keholle. Kattokaa nopeasti, poistuu pian.

 

[voi ei]

^ Katsomisen arvoinen dokumentti "mielen voimasta" (näin sen jo aiemmin).

Ja sitten jotain liittyen seksittymiskyvyn tärkeyteen...

Alitajuista mieltä voi pitää automaattisesti maaliin hakeutuvana järjestelmänä. Olennaista on keskittyä siihen, mitä haluaa. Jos mietit sitä, mitä ET halua, olet vaarassa saada sen, koska alitajunta pitää sitä maalina :D Pitäisi vain itse yrittää toimia vastuullisesti tämän tietämyksen pohjalta... öh

Ei oo pahitteeksi nähdä mielessään haluttu, onnistunut lopputulos. Anna tilaa pelon sävyttämille, päinvastaiseen suuntaan ohjaaville "toiveille", ja olet toimintaa lamauttavien ristiriitojen revittävänä.

Ja tuohon edellä mainitsemaani "sisäiseen vastustukseen" liittyen... Voi helpottaa tietää (tai sitten ei), että itsensä kehittämiseen liittyvä muutosvastarinta ei johdu niinkään laiskuudesta, kuin siitä että alitajuisesti pitää muutosta uhkana omalle persoonallisuudelle. Sitähän se onkin, vaikka olisi tarkoitus "siirtyä kohti parempaa"... Taustalla on vahvat suojautumismekanismit.

"Sisäinen kitka" ei siis ole laiskuutta, mutta yrityksen puute voi olla pelkuruutta :D tai huonoa kykyä keskittyä (keskittyminen on kilpailevien/ristiriitaisten vaihtoehtojen poissulkemista toiminnan tieltä/kohteen ympäriltä). Päättäväisyys on sitoutumista valitun toiminnan loppuun (päätökseen) suorittamiseen.

Jos tietää mitä haluaa, "sisäistä kitkaa" ei pitäisi jäädä analysoimaan, vaan edetä kohti valittua maalia kiinnittymättä (luonnostaan ilmaantuviin) pelkoajatuksiin. Poissulje ja etene. Kun hallitsee liikkeelle pääsemisen mahdollisimman hyvin, ei tarvitse etukäteen huolestua seisauttavista kompastuskivistä matkan varrella :D

Meditaatio, hengitysharjoitukset ymv. voi auttaa kehittämään kykyä "sisällyttää tyhjään mieleen" (alitajuisen poissulkemisen, eli keskittymisen kautta) vain tarkoituksenmukainen.

Singleness of purpose

pee ass: note to self... toista tarpeeksi usein, että olet huono keskittymään, "näe" itsesi sairaana, ja -> nauti siitä mitä "elämä tarjoaa" ;)

 

[Burbuga]

Itse koin pienen valaistumisen kun luin Bruce Leen Tao of JKD kirjaa ja törmäsin tähän lauseeseen:
"Let yourself go with the disease, be with it, keep company with it - this is the way to be rid of it"

Aikaisemmin sitä yritti unohtaa kaikki negatiiviset ajatukset/tunteet ja siirtää ne taka-alalle, mutta aina ne jostain pompsahti mieleen.
Tuon lauseen luettuani aloin käymään asioita läpi (vaikka ärsyttävä prosessi olikin) ja kirjoittamaan pienimmätkin mieltä vaivaavat asiat ylös, eikä ahdistus enää vaivaa.

 

[Zoroasterix]

Kannattaisi varmaankin puhua terveyskeskuksen mielenterveyshoitajan kanssa ja sitä myöten hakeutua terapiaan tms. vaikutat nimittäin suoraan sanottuna aika sekavalta tai trollilta

 

[PJT]

mindfullness on tosiaan auttanut itseänikin nukahtamisvaikeuksissa. En nyt ole aiheeseen mitenkään erityisen syvästi perehtynyt, niinkuin muutama muu tuossa ylempänä, mutta ihan perus hengitykseen keskittymällä olen saanut mielen rauhoitettua.

Tein alkuun niin, että mentyäni sänkyyn aloin hengittämään syvään, ja keskityin laskemaan monesti olen hengittänyt. Muistan kun tein ensimmäisiä kertoja hengitysharjoituksia niin oli mahdotonta päästä yli seitsemään hengitykseen ennenkuin mieli alkoi harhailemaan ja mietin jälleen kaikkia päässä pyöriviä menneitä tai tulevia juttuja. Kun huomasin mielen harhailun, kokosin jälleen ajatukseni ja aloin laskemaan jälleen ykkösestä alkaen hengityksiä. Pikkuhiljaa se mieli oppi keskittymään paremmin, ja rauhoituin nopeammin.

Nykyään en enää laske hengityksiä vaan keskityn siihen mitä kehossa tapahtuu. Eli sisäänhengittäessä siihen kun keuhkot täyttyvät ilmalla ja pallea nousee, ja uloshengittäessä siihen miten ilma virtaa ulos sieraimista. Tietysti nykyäänkin mieli harhailee varsinkin ihan aluksi paljon, mutta parannusta on tapahtunut. Jossain vaiheessa olen sitten tarpeeksi rauhallinen ja vain nukahdan. En tiedä miten pitkään siinä yleensä menee, mutta ero entiseen minimissään puoli tuntia - tunti sängyssä pyörimiseen on valtava.

 

[voi ei]

Kiitos PJT!

Ja Zoroasterix...

Juu, tiedän kyllä että tällä hetkellä minulla on hyvinkin sekava meininki, mikä varmasti välittyy kirjoituksistani vahvasti... Selkeyttä ja mielenrauhaa olen hakemassa, mutta ei siitä sen enempää.

Kysynpähän nyt kuitenkin, mitä mieltä ylipäätään olet ns. henkiseen kasvuun liittyvistä asioista? Jos ihmiset uskovat vakavissaan esim. sielunvaellukseen, telepatiaan, sielunkumppanuuteen ja vastaavaan. Ovatko henkiolentoihin uskovat tai ylipäätään uskonnolliset ihmiset mielestäsi sekavia? Onko meditaatio "uskonnollisessa mielessä" sekavien ihmisten hommaa? Kuinka objektiivisena pidät omaa todellisuuttasi?

Onko tällainen sinun mittapuullasi jo totaalista hulluutta?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Bodhisattva

Vai voisiko mitenkään olla, että olet "linnunpoikanen jolle pönttö on maailma"... Moni kokee niin, että mitä enemmän eksistenssistä oppii, sitä vähemmän on objektiivisia totuuksia/oikeita tapoja ajatella.

Toivottavasti et ole trolli

 

[voi ei]

Itse koin pienen valaistumisen kun luin Bruce Leen Tao of JKD kirjaa ja törmäsin tähän lauseeseen:
"Let yourself go with the disease, be with it, keep company with it - this is the way to be rid of it"

Aikaisemmin sitä yritti unohtaa kaikki negatiiviset ajatukset/tunteet ja siirtää ne taka-alalle, mutta aina ne jostain pompsahti mieleen.
Tuon lauseen luettuani aloin käymään asioita läpi (vaikka ärsyttävä prosessi olikin) ja kirjoittamaan pienimmätkin mieltä vaivaavat asiat ylös, eikä ahdistus enää vaivaa.

Hienoa! Negatiivisisten tunteiden torjuminen on niihin takertumista. Niiden kohtaaminen hyväksyvällä läsnäololla johtaa niistä irtautumiseen. Myös Tony Dunderfelt käsittelee aihetta tarkemmin teoksessaan Irti tunnekoukuista.

 

[Zoroasterix]

Luulen että lähes ainoa tie henkiseen kasvuun löytyy ihan rehellisestä psykoanalyysistä tai jostakin muusta terapia muodosta. Asiat menevät turhan sekavaksi ja monimutkaiseksi jos puhutaan telepatiasta tai muusta sen kaltaisesta. kuka mistäkin tykkää en minä tuomitse, sehän on päinvastoin kiinnostavaa. ja sieltä mistä avun saa on se otettava.

 

[voi ei]

http://areena.yle.fi/video/1315511829091
Aika loppupäässä tossa dokumentissa käsitellään vähän sitä, mitä vaikutuksia meditoinnilla voi olla keholle. Kattokaa nopeasti, poistuu pian.

Mahtavaa, että linkitit tuon placebo- ja nocebovaikutuksia käsittelevän dokumentin

Vasta nyt tulin katsoneeksi

telepatiaa ja jälleensyntymistä

http://areena.yle.fi/video/1316115737823

ja rajakokemuksia

http://areena.yle.fi/video/1316721102049

käsittelevät jaksot.


:lol2: "Tuhat seuraavaa elämää" pyyhkivät suurimmalta osalta tämän asenteen... :whip:

Kyllä se siitä...