Haluatko telkkariin kuolemaan?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja pyssy
  • Aloitettu Aloitettu
Neuvostoliitto sanoi:
Tähän formaattiin luultavasti kuuluu Coffin Cam ja tavataan päähenkilö esim. vuoden päästä hautajaisista.
Click to expand...
Ei helvetti,Englanti sujuu kyllä ihan ok,mutta siis toivottavasti tajusin väärin ton sivun idean:wtf:
 
Anonymity sanoi:
Mua ei kuolema pelota eikä mua haittaa, vaikka siitä tehtäisiin ohjelma. Siitä voi olla jollekin jopa apua. Kysymys on vaan siitä, kuinka ohjelma kuvataan, mitä sillä haetaan ja ennen kaikkea sitä, kunnioitetaanko tätä kuolemaa tekevää sekä hänen läheisiään ja heidän toiveitaan.

Musta suomalaiset sekä muut länsimaiset ihmiset ovat ehkä hiukan liikaa vieraantuneet kuolemasta. Kuoleman hetki on toisinaan välillä ihan kauniskin ja toivottu vaihtoehto. Mutta ei toki aina. Ehkä tällaisessa ohjelmassa olisi hyvä lähestyä kuolemaa sieltä pehmeämmästä päästä. Kuollut ihminen on mielestäni enää pelkkä kuori ja sielu/henki/tai millä nimellä sitä haluaa kutsua on kadonnut kuolleen ihmisen silmistä.

Itse olen säännöllisesti kuoleman kanssa tekemisissä ja ehkä siksi ajatukseni ovat tällaiset tästä aiheesta.
Click to expand...

Olen tässä vieressä seuranneena huomannut, todella jonkinlaista kuoleman arkipäiväistymistä läheisen elämässä.Faija tosiaan oli virkamiehenä aika pitkän siivun ja aina välillä hengen lähtöihin törmäsi.Liikennepuolella sitä sattuu ja tapahtuu, mutta mikäli lapsille tapahtuu pahaa, se jättää kyllä jäljen karskiimpaakin äijään.Näistä asioista ollaan muutamana iltana ohrapirtelön äärellä keskusteltu ja ne pahat paikat tuppaavat nousemaan pintaan.

Allekirjoitan täysin tuon kuoriajattelun.Liekki on sammunut silmistä niiltä läheisiltä, jotka olen kuolleena nähnyt.Mitä kuoleman jälkeiseen elämään tulee, yksikään ei ole vielä tullut takaisin.Vaikeinta meille ihmisille on todella tuo lopullisuus, kun todella taistellaan vaikka muutamasta lisäsekuntistakin.Se meistä kai sitten ihmisiä tekee,kova halu elää viimeiseen hengenvetoon asti.Jopa niinkin pitkään, ettei se loppu enää ole kaikille ihmisarvoista.Sängynpohjalla vuosikausia, mitään tajuamatta, koska läheiset eivät halua päästää irti.


edit : Lisää ohjelmasta.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801167099743_uu.shtml
 
Uskon, että kuolemassa meille on pahinta se luopuminen ja pelko "tuntematonta" kohtaan.

Tänään just keskustelin erään esimiehemme kanssa aiheesta, joka oli ollut vaimonsa kuolinvuoteen äärellä (hän kannatti tätä ohjelmaideaa myös) ja hän oli sitä mieltä, että kyllä hänen oli "annettava" vaimonsa kuolla, sillä vaimolla oli niin kovat kivut. Eli tuolla "antamisella" tarkoitan sitä, että ei pidetä toisesta henkisellä tasolla liikaa kiinni ja että opetellaan luopumaan.

Vaimo itse oli sinut kuolemansa kanssa ja sanoi miehelleen ennen sitä, että "kyllä me vielä nähdään". Ehkä usko jälleennäkemiseen oli tälle kuolevalle vaimolle lohtu. Mies ei halunnut sanoa vaimolleen, että hän ei siihen jälleennäkemiseen niinkään usko, mutta oli tyytyväinen että vaimolla oli tuo usko sillä hetkellä.

Älkää nyt käsittäkö väärin, että vertaan seuraavassa ihmistä ja eläintä (eivät luonnollisestikaan ole sama asia), mutta joillekin se eläin on lähes ihmisen korvike, eli rakas kuitenkin. Eli mietin, että ihminen pystyy suhteellisen helposti luopumaan ja päästämään irti rakkaasta lemmikkieläimestään, jos tälle tulee sellainen sairaus, joka aiheuttaa kovia kipuja tai vie eläimen muuten huonoon kuntoon. Tällöin ihminen varaa ajan eläinlääkäriin ja suostuu siihen, että eläin päästetään sairaudestaan/kivuistaan. Kun ihminen olisi sairas ja kivuissaan sekä lähestymässä kuolemaa, ei läheinen haluaisi päästää hänestä ollenkaan irti, vaikka kuolevalle itselleen se ratkaisu olisi kaikkein paras. Minusta tämä on "jännää". Itse olen sitä mieltä, että suru on kaikessa luonnollisuudessaan aika itsekästä, vaikkakin ymmärrettävää.

Ikävää kuolema on sairaalle ja läheisille silloin, kun lähestyvän kuolema tekee katkeraksi (sekin on luonnollista) eikä sitä hyväksytä. Eräs syöpää sairastanut ihminen tunsi näin ja sitä oli ikävää katsella vierestä. Tuli jotenkin syyllinen olo siitä, että voi hyvin itse. Onneksi hänen kuolinhetkensä oli rauhallinen ja kaunis.
 
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1476930

Ylen kohuidea ihmetyttää
17.1.2008 06:57

Hilkka, 87, järkyttyi Ylen ohjelmaideasta kuvata kuolevia.

Hilkka on 87-vuotias helsinkiläisnainen, joka on asunut pari viime vuotta hoivakodissa. Hilkan iho on kalpea. Kotiin ei ole enää paluuta.

Hänestä Yleisradion TV2.n idea tehdä kuolevista ihmisistä Viimeiset sanani -tv-sarja on yksinkertaisesti "kammottava".

- En näe tällaisessa sarjassa yhtään mitään järkeä, en pientäkään. Jo sen perusidea kuulostaa mauttomalta! Olen aivan varma, että moni kokee ohjelman hyvin loukkaavaksi. Eikö ihmisillä ole enää oikeutta yksityisyyteen? Hilkka tuhahtaa silminnähden ärtyneenä.

Hänestä arveluttavinta ohjelmassa on, että se tekee kuolemasta viihdettä.


Voisin kuvitella, että tuo ohjelma tulee olemaan kaikkea muuta kuin viihdyttävä. Iltalehden sivuilla eilen arkkiatri kritisoi sitä ettei tuolla ohjelmalla voi olla mitään funktiota, ei esimerkiksi herätä keskustelua. Ihan varmasti tulee ainakin sitä herättämään sekä aihepiiristään, että toteutukseltaan.

Hirveän paljon riippuu siitä millainen toteutus tulee olemaan. Jos se on eräänlainen kuolevan ihmisen videopäiväkirja, niin kuka sellaista voi kritisoida. Toivottavasti se on henkilökohtainen eikä vaan joku "ulkoapäinkuvattu" kertomus viimeisistä kuukausista.
 
Kuten on jo käynyt ilmi, niin mua ei tosiaan tämä ohjelmaidea haittaa. Minua ei myöskään haittaisi/pelottaisi/ahdistaisi, vaikka näkisin juuri sen hetken, kun ihminen oikeasti kuolee. Omaisten kannalta voisi ehkä kuitenkin olla mukavampaa, että juuri se hetki olisi "pyhitetty" ja he saisivat olla sen rajanylityshetken rauhassa kameroilta.
 
Anonymity sanoi:
Kuten on jo käynyt ilmi, niin mua ei tosiaan tämä ohjelmaidea haittaa. Minua ei myöskään haittaisi/pelottaisi/ahdistaisi, vaikka näkisin juuri sen hetken, kun ihminen oikeasti kuolee. Omaisten kannalta voisi ehkä kuitenkin olla mukavampaa, että juuri se hetki olisi "pyhitetty" ja he saisivat olla sen rajanylityshetken rauhassa kameroilta.
Click to expand...
Mun mielestä omaisia ei pitäisi ylipäänsä näkyä kameran edessä. Ei kai ne meinaa hautajaisia kuvata. Se olisi jo aika mautonta ja turhaa, koska silloinhan päähenkilöstä on jo aika jättänyt.
 
Tässä taas pätee hyvin sanonta ettei huonoa julkisuutta ole.
On tuo sarja millainen tahansa, on sillä varmasti kohtuu paljon katsojia. Keltainen lehdistö tuosta tuntuu saavaan juttu / päivä.
 
No jos tuo ohjelma on YLE:n tuotantoa, niin uskon että ohjelmasta tulee asiallinen, ja fiksu kuvaus kyseisestä asiasta. Mainosteeveet ovat asia erikseen.


:offtopic: Luulin ensin että jossain haetaan statisteja elokuvaan tms. ja meinasin jo innostua.
 
wasted sanoi:
No jos tuo ohjelma on YLE:n tuotantoa, niin uskon että ohjelmasta tulee asiallinen, ja fiksu kuvaus kyseisestä asiasta. Mainosteeveet ovat asia erikseen.


:offtopic: Luulin ensin että jossain haetaan statisteja elokuvaan tms. ja meinasin jo innostua.
Click to expand...
:offtopic:
Juu snuff filmiin nyt mukaan.Tosi kova palkka, mutta kovat piipussa:D
 
Anonymity sanoi:
Kuten on jo käynyt ilmi, niin mua ei tosiaan tämä ohjelmaidea haittaa. Minua ei myöskään haittaisi/pelottaisi/ahdistaisi, vaikka näkisin juuri sen hetken, kun ihminen oikeasti kuolee. Omaisten kannalta voisi ehkä kuitenkin olla mukavampaa, että juuri se hetki olisi "pyhitetty" ja he saisivat olla sen rajanylityshetken rauhassa kameroilta.
Click to expand...

Ajattelin sulta kysyä tälläistä, kun ollaan tässä duuneista yms. juubailtu.Miten sun oma suhtautumisesi " kroppiin " ? Kaikkihan me loppupelissä olemme ihmisiä, mutta on hyviä ja ns: huonoja sellaisia olemassa ! Onko ajatusmaailmasi muuttunut kyynisempään suuntaan, kun virkaikää kertyy enemmän ? Vai onko se ihan perusluonteesta kiinni, kuinka suhtautuu ? Tulis mieleen, että kaikkeen tottuu, kun tarpeeksi tekee.
 
Mun mielestä HYVIN tehtynä ok juttu.Mutta mä olenkin "kiero" ihminen sillä teettäisin poikani tuhkistakin timantin mikäli se ei olisi niin saakelin kallista
 
Jos oikein ymmärsin, niin tässä kuvataan videotestamentin tekoa ja kuoleman jälkeen sen esittämistä omaisille. En näe tässä mitään kuolemalla mässäilyä, eikä kukaan kuole kameran edessä.
Itse asiassa tuo testamentin teko on varmaan erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Nimenomaan se, muuttuuko ja kiteytyykö sen sisältö olennaiseen kuoleman lähetessä, vai ei. Ja jos, niin mikä se lopullinen jäljelle jäävä "ydin" on.
 
jaykay_ sanoi:
Lol tätä nukumaailmaa. See me rot, haha.
Click to expand...


:offtopic:
" Being dead and buried doesn´t mean, you can´t have friends over ! "

Siinäpä slogan...:worship: ja sitten COMING SOON ! ...

...Colon Cam : Direct from the Center of your body.
"Paksusuoli kamera" Voi elämän kevät, mihin kaikkeen sitä törmää.:lol2:
 
pyssy sanoi:
Ajattelin sulta kysyä tälläistä, kun ollaan tässä duuneista yms. juubailtu.Miten sun oma suhtautumisesi " kroppiin " ? Kaikkihan me loppupelissä olemme ihmisiä, mutta on hyviä ja ns: huonoja sellaisia olemassa ! Onko ajatusmaailmasi muuttunut kyynisempään suuntaan, kun virkaikää kertyy enemmän ? Vai onko se ihan perusluonteesta kiinni, kuinka suhtautuu ? Tulis mieleen, että kaikkeen tottuu, kun tarpeeksi tekee.
Click to expand...


No kyllä mä omasta mielestäni pyrin kaikkia vainajia "käsittelemään" samalla tapaa, tietyllä työrutiinilla sekä tietynlaisella kunnioituksella, samoin kuin eläviäkin. Tietty joistain kropista erottaa heti sen kuinka rankkaa elämää sitä on eletty, mutta eipä se asioita miksikään enää siinä vaiheessa muuta, kuollut mikä kuollut.

En mä omasta mielestäni ole kyynisempi, ehkä kuitenkin enemmän realisti. Tai no kyllä mä osaan ottaa heti alkuun ne pahimmat vaihtoehdot huomioon ja epäillä kaikkea, joten oisko se sitten sitä kyynisyyttä? Ja toki siellä duunissa vällillä heitetään aika rankkaakin juttua, mutta se on sellaista höpötystä, jota ei heitetä muille kuin työkavereille. Ja vaikka heitetäänkin, niin se ei automaattisesti tarkoita sitä, että ollaan oikeasti sitä mieltä. Välillä vaan joihinkin toistuviin "rasittaviin" tapauksiin sekä ihmisiin turhautuu ja se on pakko purkaa jotenkin ulos.

Ihmisenä mä olen silti aika kiltti ja toisia ajatteleva luonne, vaikka se ei ehkä heti tule esille ihan vieraammille. Samoin kuin aina ennekin. Musta on oikeasti kiva auttaa ihmisiä. Ehkä tietyt asennoitumistavat ovat luonteesta ja elämänkokemuksesta tai toisinaan tietynlaista asennoitumista voi käyttää suojautumiskeinoina.
 
Anonymity sanoi:
No kyllä mä omasta mielestäni pyrin kaikkia vainajia "käsittelemään" samalla tapaa, tietyllä työrutiinilla sekä tietynlaisella kunnioituksella, samoin kuin eläviäkin. Tietty joistain kropista erottaa heti sen kuinka rankkaa elämää sitä on eletty, mutta eipä se asioita miksikään enää siinä vaiheessa muuta, kuollut mikä kuollut.

En mä omasta mielestäni ole kyynisempi, ehkä kuitenkin enemmän realisti. Tai no kyllä mä osaan ottaa heti alkuun ne pahimmat vaihtoehdot huomioon ja epäillä kaikkea, joten oisko se sitten sitä kyynisyyttä? Ja toki siellä duunissa vällillä heitetään aika rankkaakin juttua, mutta se on sellaista höpötystä, jota ei heitetä muille kuin työkavereille. Ja vaikka heitetäänkin, niin se ei automaattisesti tarkoita sitä, että ollaan oikeasti sitä mieltä. Välillä vaan joihinkin toistuviin "rasittaviin" tapauksiin sekä ihmisiin turhautuu ja se on pakko purkaa jotenkin ulos.

Ihmisenä mä olen silti aika kiltti ja toisia ajatteleva luonne, vaikka se ei ehkä heti tule esille ihan vieraammille. Samoin kuin aina ennekin. Musta on oikeasti kiva auttaa ihmisiä. Ehkä tietyt asennoitumistavat ovat luonteesta ja elämänkokemuksesta tai toisinaan tietynlaista asennoitumista voi käyttää suojautumiskeinoina.
Click to expand...


:offtopic:
Vastauksesi vahvistaa käsityksiäni. Toivottavasti nykyään osataan käyttää myöskin keskustelumahdollisuudet ammattilaisten kanssa paremmin.Vertaistuki taitaa kumminkin olla se tärkein keino " purkaa jotenkin ulos ." Kyynisyydellä ehkä viittasin siihen, ettei työasioissa voi oikeastaan tunteilla ja vaitiolovelvollisuus taasen asettaa rajoituksia kommunikointiin kotona tai kavereiden kanssa.Tämä saattaa joillakin synnyttää ahdistusta.No tästä päästään taas asian ytimeen, eli työkavereiden kanssa voi asiat selvittää.Näinhän se taitaa olla joka hommassa, mutta osan asioista "normihommissa" voi myös käsitellä läheistensä kanssa.
 
Tuo kuolemasta vieraantuminen pitää kyllä paikkansa. Joskus oon ajatellu itteänikin, oon pian 29v enkä oo koskaan nähäny kuollutta ihmistä livenä. Jos sitä ny noin paradoksaalisesti voi sanoa :lol2:
 
PÄIVITYSTÄ AIHEESEEN !!!

Kova pula kuolevista - Ylen kohu-tv-sarja viivästyy :
23.01.2009 06:20

Yleisradion tilaaman kuolevista ihmisistä kertovan tv-dokumentin Viimeiset sanani esittäminen lykkääntyy.

Syy on luonnollinen: kuudesta jaksosta vasta yksi on kokonaan valmis.

- Kaksi on melkein valmiita ja kolme pitää vielä tehdä, kertoo vastaava tuottaja Sari Isotalo Susamuru Oy:stä. Varmaa on, että tänä vuonna sarjaa ei nähdä.

Eikä välttämättä ensi vuonnakaan.

- Jo alunperin oli selvää, että aikataulu on hyvin joustava, Isotalo korostaa.

- Se esitetään vasta, kun kaikki ovat kuolleet.

Ensimmäisen osan päähenkilö, hiukan yli 50-vuotias mies, kuoli viime kesäkuussa. Kahden tekeillä olevan osan päähenkilöt ovat molemmat naisia, iältään 43- ja 54-vuotiaita.

Isotalo myöntää, että juuri nyt sarjan tekijöillä on pula kuolevista.

- Totta on, että toivoisimme, että tulisi enemmän yhteydenottoja.

Kun projekti vuosi sitten lanseerattiin suurella kohulla julkisuudessa, tekijät saivat nopeasti yli 30 yhteydenottoa. Niistä seuloutui tuotantoon kolme.

- Kaikki liian nuoria kuolemaan, Isotalo tiivistää yhteisen nimittäjän. Suurin osa sairastaa syöpää.

(c) Iltasanomat
Tuomas Manninen
 
Sairasta paskaa. Huomionkipeät pellet ahneen systeemin hyväksikäytettävänä rahastusmagneettina. Ei helvetti oikeesti missä on moraali?
 
Back
Ylös Bottom