Haluatko telkkariin kuolemaan?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja pyssy
  • Aloitettu Aloitettu

pyssy

Mode
Liittynyt
7.8.2004
Viestejä
8 730
Onko aihetta nostaa kissa pöydälle ? Uskalletaanko meillä puhua avoimesti tabuista ? Vai onko tämä sosiaalipornoa ??
Sana on vapaa, mutta pakollinen.

Vaikka tuolla on tuo lööppikeskustelu, ajattelin laittaa tämän omaan ketjuun.Varmasti herättää keskustelua.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801157097549_uu.shtml
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Ei ole pakko osallistua ohjelmaan eikä ihmisten pakko katsoa kyseistä ohjelmaa, mutta se on varmaa, etten ikinä maksa tv-lupamaksua, kun tällaista reality-paskaa pukkaa jatkuvasti joka helvetin kanavalta. Aivan sama onko kyse pian kuolevista ihmisistä vai jenkkien B-luokan starojen viidakkokommelluksista.

Ohjelman arkaan aiheeseen liittyen: jokainen tehköön elämällään mitä tahtoo, en minä ainakaan rupea puritaanisesti paheksumaan heidän päätöstään osallistua ohjelmaan.
 
Mitä keskustelua tuolla ohjelmalla halutaan herättää? Naurettavaa edes yrittää naamioida hyvien tarkoitusten taakse tuollainen. Siis itse ohjelmaa vastaan ei minulla ole mitään siinäkös kuolkoot mutta yritetään perustella jollain yhteisellä hyvällä, heh. Ens tuotantokaudella varmaan BB:kin perustelee viinankäyttöä sillä, että halutaan herättää keskustelua ja kohdentaa yhteiskunnan huomiota suomalaisten alkoholiongelmaan.
 
Varmasti tuo ohjelma tulee tarjoamaan apua joillekkin ja heille se suotakoon, mutta saattohoitoa toteuttaneena voin sanoa, että ei ne kuolevat ihmiset osastoillakaan halunneet korostaa sitä, että kuolevat, niin miksi sitten pitäisi tv:seen asti tunkeutua?!
 
Minkähänlaista porukkaa tuonne halutaan. Onkohan ne ne nuoria, joilla on joku vakava sairaus, vanhuksia joille on tullut mittariin jo sen verran tunteja että aletaan olemaan ehtoopuolella, vai molempia sekä kaikkia siltä väliltä.

Sitä myös mietin, että mitä niistä tyypeistä aiotaan ottaa irti. Kertooko ne elämästään, miten se on mennyt pääpiirteissään, missä vaiheessa esim. sairastuminen on tullut ilmi jne ....

Phuuh, en tiiä ... ei joka formaattia ole välttämättä pakko matkia ulkomailta.
 
Jotenkin tämä ohjelmaidea vaikuttaa niin kaksijakoiselta.Ensimmäinen ajatukseni, kun uutisen luin oli : Mitä helvettiä ? Nytkö tähän on sitten tultu ? Tarkemmin kun asiaa rupeaa ajattelemaan, tulee väistämättä mieleen dokumentit yms. syntymästä.Dokumenttinä ei olisi mitään asiaa vastaan, mutta tosi-tv ei oikein kolahda.Asia on vaan jotenkin vastenmielinen.

Ote tulevasta ohjelmasta "Pekka tässä lähtee nyt meidän kanssa, sitä arkkua katsomaan.Musiikki ja kukat tuli valittua jo viime jaksossa.No miltä nyt tuntuu Pekka, kun kuolema kolkuttaa oven takana ?" Jännittääkö ?
 
pyssy sanoi:
Tarkemmin kun asiaa rupeaa ajattelemaan, tulee väistämättä mieleen dokumentit yms. syntymästä.Dokumenttinä ei olisi mitään asiaa vastaan, mutta tosi-tv ei oikein kolahda.Asia on vaan jotenkin vastenmielinen.
Tällainen dokumentti on jo olemassa, mutta en tähän hätään muista kenen tekemänä. Suomalainen nainen, joka tapauksessa esitteli saattohoidon viimeisessä vaiheessa olevien ajatuksia ja tunteita lähestyvän kuolevan suhteen.

Ote tulevasta ohjelmasta "Pekka tässä lähtee nyt meidän kanssa, sitä arkkua katsomaan.Musiikki ja kukat tuli valittua jo viime jaksossa.No miltä nyt tuntuu Pekka, kun kuolema kolkuttaa oven takana ?" Jännittääkö ?
Tähän tapaan ne keskustelut kutakuinkin menivät siinä dokumentissa.
Kuolevat kävivät valitsemassa arkkuja ja huolehtivat omista hautajaisistaan, ettei sukulaisten tarvitsisi huolehtia niistä pahimman surun aikaan.
Click to expand...
Click to expand...
Click to expand...
Click to expand...
 
Ei sitä tarvitse katsoa jos se niin kauhealta tuntuu.

Kuolema minusta ei tunnu mitenkään pahalta, sillähän vain elämä päättyy, en ymmärrä hautajaisia ollenkaan, tai yleensäkään surua kuolemasta.

Mutta en välitä ihmisien elämästä muutenkaan niin ihan sama se on minulle, tehkööt niinkuin haluaa.
 
raejuustonen sanoi:
pyssy sanoi:
Tarkemmin kun asiaa rupeaa ajattelemaan, tulee väistämättä mieleen dokumentit yms. syntymästä.Dokumenttinä ei olisi mitään asiaa vastaan, mutta tosi-tv ei oikein kolahda.Asia on vaan jotenkin vastenmielinen.Ote tulevasta ohjelmasta "Pekka tässä lähtee nyt meidän kanssa, sitä arkkua katsomaan.Musiikki ja kukat tuli valittua jo viime jaksossa.No miltä nyt tuntuu Pekka, kun kuolema kolkuttaa oven takana ?" Jännittääkö ?
Tähän tapaan ne keskustelut kutakuinkin menivät siinä dokumentissa.
Kuolevat kävivät valitsemassa arkkuja ja huolehtivat omista hautajaisistaan, ettei sukulaisten tarvitsisi huolehtia niistä pahimman surun aikaan.
Click to expand...
Mistähän tämän dokkarin löytäisi ? On päässyt menemään totaalisesti ohi ?
Eli helpottaisiko asioita, kun kuolema arkipäiväistyy.Itseäni ahdistaa aina kirkossa.( No siihen on varmaan syynä, kun ei usko).
Ensijärkytyksestä, kun on toivuttu ja saadaan vähän toipumista käyntiin, seuraavat hautajaiset muutamien viikkojen kuluttua.Taas pitää aloittaa alusta surutyö.
Click to expand...
Click to expand...
 
Ote tulevasta ohjelmasta "Pekka tässä lähtee nyt meidän kanssa, sitä arkkua katsomaan.Musiikki ja kukat tuli valittua jo viime jaksossa.No miltä nyt tuntuu Pekka, kun kuolema kolkuttaa oven takana ?" Jännittääkö ?
Click to expand...

hah!

- Pekka: "No eipä tuo jännitä, oon koittanu suhtautua siihen vähän siihen tyyliin, että kerran se vain kirpaisee. Ja se on kyllä hyvä, että löydettiin ne petuniat ... ne on kyllä hienoja kukkia. Maijatädin suosikkeja" ... jeps
 
Mulla ainakin tuli tosi ristiriitaset fiilikset tästä ohjelmasta.. Kuolema on mun mielestä tässä yhteiskunnassa ihan liian pelätty ja vaiettu asia, ja siitä voisi kyllä puhua mun mielestä enemmänkin sekä vapaammin, mutta toisaalta taas en ikinä haluaisi että joku oma läheinen ilmoittautuisi kyseiseen ohjelmaan. Siinä pääsisi tuntemattomat ihmiset liian lähelle mun elämää ja vielä näin aran asian kautta..
 
Ollos hyvä

Suomessahan tämä kuoleman pelko johtuu nimenomaan siitä, että kuolema on niin laitostunut ja siitä ei uskalleta puhua tai ajatella millään tasolla.
Ennen vanhaan kuoltiin tupiin, perunakellareihin ja saunoihin. Kuolema oli jotenkin läsnä näin ja se ei varmasti ollut mitenkään niin pelottava ajatus, kuin nykypäivänä.
Itse olen nähnyt kuoleman läheltä työssäni ja se itse kuolemistilanne sinällään ei ole pelottava, vaan se on erittäin rauhallinen ja jopa jollakin tavalla kaunis, mutta vaikka yrittäisin olla, kuinka ammattilainen tahansa niin se suru puskee silti esiin ja on pakko tirauttaa ne kyyneleet, sillä maailmassa on nyt yksi persoona vähemmän.
 
raejuustonen sanoi:
Ollos hyvä

Suomessahan tämä kuoleman pelko johtuu nimenomaan siitä, että kuolema on niin laitostunut ja siitä ei uskalleta puhua tai ajatella millään tasolla.
Ennen vanhaan kuoltiin tupiin, perunakellareihin ja saunoihin. Kuolema oli jotenkin läsnä näin ja se ei varmasti ollut mitenkään niin pelottava ajatus, kuin nykypäivänä.
Itse olen nähnyt kuoleman läheltä työssäni ja se itse kuolemistilanne sinällään ei ole pelottava, vaan se on erittäin rauhallinen ja jopa jollakin tavalla kaunis, mutta vaikka yrittäisin olla, kuinka ammattilainen tahansa niin se suru puskee silti esiin ja on pakko tirauttaa ne kyyneleet, sillä maailmassa on nyt yksi persoona vähemmän.
Click to expand...


Täysin samaa mieltä.
Ihme maailma nykyään kun kuolemaa pelätään, siihen pitäisi suhtautua paljon "avoimmin" tarkotan siis että kyllä siitä voisi puhua ja ajatella vaikka mitä, nykyään ollaan vaan hiljaa ja surraan yhdessä tai yksin mutta mitään ei puhuta. :down:
 
Meillä ihmisillä vain on kyky pelätä ja murehtia. Muille elämänasteille kuolema on paljon helpompi juttu. Ihminen tahtoo jokaisen sekunnin ja ihminen on myös kykenevä jokaisen sekunnin murehtimaan/pelkäämään sitä vääjäämätöntä ja saapuvaa loppua. Kuolemanpelko kuitenkin kuulunee jollain tapaa myös itsesuojeluvaiston piiriin, joten on luonnollistakin pelätä menehtyvänsä.

Mielestäni ei ole tarpeen nykyistä enemmän korostaa kuolemaa. Elämä sujuu kaikilta paremmin jos itse elämää ja sen päättymistä ei juurikaan tarvitse ajatella.

Tämä päätelmäni nyt sivuaa aihetta. Ja ainakin itselläni on tapana hyvin usein keskustella kuolemasta, niin vakavissa kuin humoristisissakin merkeissä.

Ja tällaiset ohjelmat. Sen kuin tekevät ja näyttävät. Miksi ei voisi näyttää telkkarissa ohjelmia jotka käsittelevät kuolemaa tosi-tv:n tapaan.
 
Viimeksi muokattu:
Mua ei kuolema pelota eikä mua haittaa, vaikka siitä tehtäisiin ohjelma. Siitä voi olla jollekin jopa apua. Kysymys on vaan siitä, kuinka ohjelma kuvataan, mitä sillä haetaan ja ennen kaikkea sitä, kunnioitetaanko tätä kuolemaa tekevää sekä hänen läheisiään ja heidän toiveitaan.

Musta suomalaiset sekä muut länsimaiset ihmiset ovat ehkä hiukan liikaa vieraantuneet kuolemasta. Kuoleman hetki on toisinaan välillä ihan kauniskin ja toivottu vaihtoehto. Mutta ei toki aina. Ehkä tällaisessa ohjelmassa olisi hyvä lähestyä kuolemaa sieltä pehmeämmästä päästä. Kuollut ihminen on mielestäni enää pelkkä kuori ja sielu/henki/tai millä nimellä sitä haluaa kutsua on kadonnut kuolleen ihmisen silmistä.

Itse olen säännöllisesti kuoleman kanssa tekemisissä ja ehkä siksi ajatukseni ovat tällaiset tästä aiheesta.
 
Komppaan Anonymityä!

Kuolema on liian tabu ja pelätty/vaiettu asia, varsinkin nykypäivänä. Riippuu täysin ohjelman toteutuksesta millainen lopputulos ja mielikuva tästä syntyy. Ensin voi olla järkyttävä ajatus että 'tälläisestäkin tehdään ohjelma!!!%¤#%&%#', mutta toisaalta, tämä koskee meidän jokaisen elämää vähintään sen kerran kun se kuolema tulee omalle kohdalle jos läheisten kuolemilta välttyy.

Minulla oli vuosia sitten tuttava kenen pieni poika kuoli sairastettuaan pitkään, ja heistä tehtiin ohjelma joka esitettiin Yle 1 tai 2 kanavalla. Kyseinen ohjelma tuli vielä uusintana yleisön pyynnöstä pariinkin otteeseen ja samalla ollessaan todella koskettava ja surullinen, se oli myöskin opettava tarina elämän tosiasioista ja kaiken jatkumisesta vastoinkäymisten jälkeenkin. Jokunen varmasti sen nähnytkin ja vaikkei täysin samanlainen ole kuin tämä tuloillaan oleva ohjelma, niin siinäkin kuitenkin kuoltiin ihan oikeasti.
 
Ihan mielenkiintoinen aihe tosiaan. Olen myös henkilökohtaisesti pohtinut paljon kuolemaa viime aikoina pari kuukautta sitten todetun syövän takia, jossa 5v ennuste on luokkaa 50%. Asiaa miettii paljon erityisesti kun ajattelee suunnitelmia mitä oli tehnyt tulevaisuuden varalta, koska nyt ei ole mitenkään ilmiselvää, että on tosiaan enää silloin hengissä. Vaikka kuoleman ajatukseen kyllä jotenkin tottuu, niin asia on aina läsnä, koska erityisesti vanhempien ihmisten kanssa jutellessa ajatukset kulkee väistämättä siihen, että saisinpa joskus olla hänen ikäinen... Tietyssä mielessä olen ollut aikaisempaa onnellisempi viime aikoina, koska pieniä asioita osaa arvostaa ihan toisella tavalla.

Vaikea sanoa miten ihmiset, joille kuolema on täysin vääjämätön parin kuukauden sisällä reagoi. Jos on sairastanut pitkään, niin ajatukset ovat varmaan erilaiset kuin jollain, joka on saanut yhtäkkiä tietää kuolevansa kohta.
 
Tähän formaattiin luultavasti kuuluu Coffin Cam ja tavataan päähenkilö esim. vuoden päästä hautajaisista.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom