Glykeeminen kuorma

[Rinkku]

Tuli mieleen, kun tossa Hesarin mielipidesivulla taas vaahdottiin korkean GI:n perunan lihottavuudesta. Ärsyttää, kun nyt ihmisille annetaan sellainen kuva, että pelkkä GI:n tuijottaminen riittää. Tossa on alhanen GI, sitä saat vetää niin että napa ruskaa. Jos olen tajunnut oikein, niin Glykeeminen kuorma tarkoittaa GI:n kertomista ruuan hiiliksillä. Vesimelonin GI on korkea, mutta sen GK on matala, koska se ei sisällä juurikaan kaloreita. Ehkä paskin GK on sipseillä, koska ne sisältää 50 prossaa hiilareita ja GI on 80. 2,5 desiä pastaa antaa GI:ksi 59 ja GK:ksi 30, kun sama 2,5 desiä parsakaalia GI:ksi 50 (eli suht korkean), mutta GK:ksi vain 1,5.

Tämän postin ajatuksena oli lähinnä se, että nyt näyttäisi olevan trendi, jossa hukutetaan vanha fakta siitä, että vuorokauden kokonais input/output on kuitenkin se mikä merkitsee. Esim. ranskalainen ruokakulttuuri sisältää vitun paljon sairaampia GI-satseja kuin tämä suomalainen perunakulttuuri. Suomalaiset näyttäisi silti olevan hyvää vauhtia siirtymässä ulkonäön ja 2-tyypin diabeteksen suhteen kohti jokinorsujenkkejä. Syy on varmaankin ylikaloreiden ja GK:n symbioosista - ei siitä, että täällä vedettäisiin GI-moskaa. Vedetäänhän ranskassa ja kiinassakin korkean GI:n tuotteita. GI:n hehkuttaminen myöskin helposti sivuuttaa sen, että ihminen on kuitenkin ensisijaisesti luotu KULUTTAMAAN hiiliksiä - ei saamaan maksimaalisen alhaisia GI-tuotteita. Eikä edes saamaan maksimaalisen alhaista Glykeemistä kuormitusta maksimaalisen suuresta grammamäärästä.

2 kiloa salaattia ja 700 grammaa perunoita tuottaa saman glykeemisen kuorman. Kyllä mä aion jatkossakin vetää perunoita.

Sama GK kuin 2 kilolla salaattia ja 700 grammalla perunoita on muuten 200 grammalla sipsejä. Ei ihme, että nuorten naisten napapaidat on alkanut pistämään silmään. Sama se on toki jätkilläkin siellä paidan alla piilossa.

 

[Omskakas]

GI:n hehkuttaminen myöskin helposti sivuuttaa sen, että ihminen on kuitenkin ensisijaisesti luotu KULUTTAMAAN hiiliksiä - ei saamaan maksimaalisen alhaisia GI-tuotteita.

Jos ohitan sanan "luotu", ettei keskustelu ajaudu ihan muualle glykeemisestä indeksistä.

Jos mietitään ihmistä sekaravinnon syöjänä ennen maanviljelyskulttuurin aloittamista, veikkaan, ettei ihmisten kokonaiskaloreista suurikaan osa tullut hiilihydraateista. Keräilykulttuurissa siemenet, marjat, juuret ja hedelmät lienevät olleet merkittävässä osassa vain silloin, kun eläinperäistä ravintoa ei ole ollut saatavilla. Maanviljelyksen aloittamisen jälkeen taas ihmiset pysyivät terveinä pitkään ennen kuin joskus 1800-luvulla viljaa opittiin käsittelemään paremmin ja saamaan hienompijakoista ja siten nopean GI:n jauhoa.

Siis pointtini oli siinä, ettei ihminen ole alunperin mikään "hiilarimoottori", vaikka se ehkä sellaisena toimiikin paremmalla hyötysuhteella. Ja nopeat hiilarit ovat historiallisesti pääasiassa uusia ihmiselimistölle. Nykyään koirille syötettävästä ravinnosta huomattava osa on hiilareita ja ne näyttävät pärjäävän niillä kohtuullisesti, vaikka ovatkin alunperin lihansyöjiä.

 

[Rinkku]

Omskakas - hyviä pointteja.

Olisi äärettömän mielenkiintoista tietää, että mikä itseasiassa on ollut eläinravinnon ja keräiltävän safkan suhde metsästäjä-keräilijäkulttuurissa. Ajatukseni ei ollut ensisijaisesti se, että ihminen olisi "luotu" (teistejä äidin oomme kaikki...) saamaan hiiliksiä. Tarkoitin, että ihmisen on eläimenä tarkoitus kuluttaa energiaa ylipäänsä. Lähinnä oli tarkoitus kritisoida sitä ajatusta, että "muistakaa ihmiset syödä paljon hiilihydraatteja, mutta katsokaa, että niiden GI on alhainen". Olisi myöskin äärettömän mielenkiintoista tietää, miten paljon ihmisen aineenvaihdunta pystyy mukautumaan kulloiseenkin ruokavalioon. Hesarissahan väitettiin, että alhaisen korkean GI:n tuotteet tuottavat hyvin nopean näläntunteen uudelleen ilmenemisen. Ranskalaiset vetää aamulla sämpylää ja marmeladia, päivällä jotain pientä ja vasta illalla sammiollisen ruokaa. En pidä mahdottomana, että niiden systeemi jemmaa sen iltaruuan pilkkomista seuraavalle päivälle. Laihoja ne on silti kun mitkä, vaikka vetävätkin iltaisin homejuustoja. Ja sitä korkean GI:n patonkia. Pakkiksellahan tulee about kritiikkiä heti, jos ilmoittaa vetävänsä illalla ruisleivän päälle juustosiivun, vaikka se ruokavalio olisi muuten vimpan päälle.

Ehkä olennaisempi kysymys sittenkin on, että mikä on kustakin ravinnosta saatava aminohappoprofiili ynnä vitskut, kivennäishivennäisaineet jne. Toi GI meininki on vähän turhan lähellä tätä Painonvartijoiden bointsien laskemista. Se on ihan sairas systeemi, missä ravino redusoidaan pisteisiin. "Ite päätät mitä syöt, mutta bointseja et ylitä". Putoohan siinä paino, kun kalorit pysyy alhaalla. Olisi silti hauska tietää, onko Painonvartijoiden ohjelmaa noudattavien kokonaisterveydentilaa koskaan seurattu ohjelman aikana. No, toi perustuu kaverin kertomukseen, jos jollain on vartijoista ihan oikeeta faktaa, niin voi kertoa. Mun ruokavalio nyt koostuu lähinnä lihasta, chilistä, ruisleivästä, herasta ja c-vitamiinitabuista.

 

[Esox Lucius]

Ei ole ranskalaisetkaan enää laihoja - tyvärien ahtereissa piisaa leveyttä kuin pelloissa pohojanmaalla. Eurooppalaiseen kulttuuriin kuluu myös pitkä lounastauko (jopa 2 tuntia) ja sitä myöten usein aika runsas lounas. Ainakin itselläni ranskalainen ruokavalio keräsi aika hyvin fläsää. Jos ajatellaan perinteistä patonki/tuorejuusto -mättöä niin onhan sen makroravinnejakauma aika persiillään. Kaupoista löytyy patongin lisäksi erilaisia leivoksia, mutta tummaa leipää tai kaurahiutaleita joutuu tosissaan metsästämään.

 

[Omskakas]

Lähinnä oli tarkoitus kritisoida sitä ajatusta, että "muistakaa ihmiset syödä paljon hiilihydraatteja, mutta katsokaa, että niiden GI on alhainen".

Sinänsä totta, mutta jos "virallisesti" suositellaan syömään 60% energiantarpeesta hiilareista, on matalan GI:n hiilarit ainakin askel oikeaan suuntaan.

Olisi myöskin äärettömän mielenkiintoista tietää, miten paljon ihmisen aineenvaihdunta pystyy mukautumaan kulloiseenkin ruokavalioon.

Jos inuiitit ovat eläneet suurimman osan vuodesta hylkeillä ja sarvivalailla, vaikkaisin, että sopeutuvaisia ollaan. Jos ajatellaan, että on olemassa jokin optimaalinen ravitsemus, jossa ihminen on terveimmillään, elossapysymiseen riittää varmasti huomatavasti kehnompi ruokavalio niin laadultaan kuin määrältään.

Hesarissahan väitettiin, että alhaisen korkean GI:n tuotteet tuottavat hyvin nopean näläntunteen uudelleen ilmenemisen. Ranskalaiset vetää aamulla sämpylää ja marmeladia, päivällä jotain pientä ja vasta illalla sammiollisen ruokaa. En pidä mahdottomana, että niiden systeemi jemmaa sen iltaruuan pilkkomista seuraavalle päivälle. Laihoja ne on silti kun mitkä, vaikka vetävätkin iltaisin homejuustoja. Ja sitä korkean GI:n patonkia. Pakkiksellahan tulee about kritiikkiä heti, jos ilmoittaa vetävänsä illalla ruisleivän päälle juustosiivun, vaikka se ruokavalio olisi muuten vimpan päälle.

Kannattaa muistaa, että GI määräytyy koko ateriasta, ei pelkästään nautittujen hiilareitten laadusta. Jos se homejuusto ja punaviini hidastaakin hiilareitten imeytymistä. :D

Mutta voisin kuvitella, että edellä mainittu ranskalaisten "ruokailutottumus" olisi todella lihottava, kuten "hauki" jo mainitsi. Tietääkseni myös Keski- ja Etelä-Euroopan maissa lihavuutta esiintyy runsaastikin, mutta lähinnä vasta keski-iästä ylöspäin.

 

[Kimple]

Tuli mieleen, kun tossa Hesarin mielipidesivulla taas vaahdottiin korkean GI:n perunan lihottavuudesta. Ärsyttää, kun nyt ihmisille annetaan sellainen kuva, että pelkkä GI:n tuijottaminen riittää.

Kyllä sä nyt ringside ymmärsit ton Hesarin mielipidekirjoituksen väärin. Suora lainaus Leena-Sisko Johanssonin kirjoituksesta: "Nopean GI:n hiilihydraatit ovat varsinkin runsaasti käytettyinä ongelmallisia." Eli mun mielestä tuossa halutaan sanoa vaan ymmärrettävämmällä kielellä se, että GK:n tulisi olla pieni, mikäli siis ylipaino on ongelma. Kirjoituksesta ei mistään kohtaa käy ilmi, että matalan GI:n omaavia hiilareita voisi vedellä huoletta. Sen sijaan Johansson tuo esille sen, että "...nopeiden hiilihydraattien rajoitus että hiilihydraattien rajoitus ylipäätään laskee diabetikkojen ja diabetesriskistä kärsivien sokeriarvoja nopeasti...".

Lisäksi on vähän turhan yksinkertaistettua verrata muiden maiden ihmisten fyysistä olemusta suoraan johonkin heille tyypilliseen ruokaan (eli ranskalaiset syö patonkia ja saksalaiset wurstia). Asiaan vaikutta monet muutkin tekijät.

Mä itse joskus söin puoli vuotta saksalaista kouluruokaa. Ruoka vastasi aika pitkälle suomalaista grilliruokaa, oli ehkä vähän suolaisempaa sekä rasvaisempaa ja salaatti puuttui. Lihoin reilusti.

 

[kekexx]

Ringside, puhut asiaa, mutta opettele kiteyttämään pointisi. Kuuntele
vaikka Edit Piaffia. Panisin. Rakkaudella, vähennä rivien määrää neljäsosaan. Ajattele nälkäänäkeviä. Muuten asiasi hukkuu sanapaljouteen ja siitä ei hyödy kukaan. Ei kukaan. Ei kukaan...

 

[Pii]

Otsake oli GK mutta jutustelu pysyi GI:ssä.

GI lukuhan kuvaa ruuan sokerien imeytymisnopeutta. Eli korkea GI nostaa verensokerin nopeasti ylös, ja matala GI taasen hitaasti.

Mutta jos korkean GI:n tuotetta, vaikkapa maltoa nautit hyppysellisen, niin eipä tämä juuri verensokereissa näy. Jos taasen nautit kauhallisen, niin johan verensokeri pomppaa ylös kuin teini-ikäisen pippeli nudistirannalla.

GK taasen kertoo todellisemman tilanteen syödyn ruuan vaikutuksesta veren sokeriarvojen kohoamiseen.
Eli GI tuotettakin voi syödä kun sitä ei vain nauti kerralla liian isoa annosta.
Ja GK:n taasen voi saada korkeaksi matalan GI:n tuotteillakin, jos kerralla nautittava annos on vain kyllin iso.

GK:sta puhuttaessa olisi melkeimpä parempi jos verensokerin nousun sijasta puhuttaisiin insuliinikuormasta. Sitähän tuo GK oikeastaan varsinaisesti kuvaa. Se on kuitenkin se vaikuttavampi osio kehon anaboliassa, läskistymisessä, II-diabeteksessä.

Tolosen sivuilta löytyy mm. juttua ko. asiasta.

 

[kekexx]

Eli GI tuotettakin voi syödä kun sitä ei vain nauti kerralla liian isoa annosta.
Ja GK:n taasen voi saada korkeaksi matalan GI:n tuotteillakin, jos kerralla nautittava annos on vain kyllin iso.

Tää on hyvä, mullakin pari ihmistä ei syö sokeria, mutta vetää kokojyväleipää ja perunoita senkin edestä. Sen siitä saa kun ei ole matemaattista koulutusta.

 

[Counani]

Ringsiden esiintuomasta painonvartijat-ruokavaliosta puheenollen, eukko lainasi tuollaiset pumaskat, jotka tulee kun "liityt kerhoon lihavaan", siis tuollaisen jossa nuo ruokalaijit ja elintarvikkeet pisteytetään. Tuota eräänä päivänä ihan mielenkiinnosta lueskellessani eräs seikka pisti silmään. Useat saman kalorimäärän sisältämät proteiiniruuat oli saaneet "korkeammat pisteet" kuin täysin samat kalorimäärän sisältämät hiilariruuat. En tajua mikä logiikka tuossa piilee jos kerran kalori on kalori, kuten yleisesti väitetään. Lisäksi esim. perunaa tai ruisleipää sai aterialla syödä niin että napa ruskaa. Sain tuosta vaivalla kehiteltyä eukolle jonkinlaisen "järkevän", proteiinia kohtuullisesti sisältävän dieetinkin, koska en onnistunut puhumaan siitä tuosta touhusta eroonkaan.
Uskoakseni ihminen kyllä sopeutuu vaikka löysään hirteen, mutta lähimmäs luontaista ruokavaliotaan varmaan pääsee, kun menee vaikka nyt metsään ja syö kaikkea mitä kiinni saa eikä ole myrkyllistä. Eiköhän ihminen ole parhaiten sopeutunut sellaiseen ravintoon, jota saa luonnosta hommattua ilman viljelyä ja jalostamatta sitä nykyajan malliin. Glykeeminen indeksi on täysin älytön idea, koska minkä tahansa tuotteen indeksiä saa laskettua ottamalla sen mukana rasvaa tai proteiinia tai molempi vrt. pasta vastaan riisi. Pasta tehdään vehnäjauhosta, jonka indeksi on varmasti korkeampi kuin pastan.

 

[Kimple]

jos kerran kalori on kalori,.

Toi ei pidä paikkansa.

Glykeeminen indeksi on täysin älytön .

Eikä tuokaan pidä paikkansa. Tosin mielekkäämpää olisi puhua glykeemisestä kuormasta. Muuten samaa mieltä.

 

[Omskakas]

Counani: Anna emännällesi tämä luettavaksi vaikka printattuna:
http://www.**********/pv.html

Edit: Damn! Poistakaa tuo "kutri piste net:n" sensurointi. Siellä on jo linkki Pakkikselle ja Kutri itsekin taitaa olla vippijäsen täällä. Siis "kutri piste net" tuohon väliin. :jahas:

 

[Counani]

Toi ei pidä paikkansa.

Joo, tuo olikin tuollainen sarkastinen huomautus. Moni "tavallinen" kansalainen menee helposti siihen vipuun, että pelkkä glykeemisen indeksin mataluus pyhittää minkä tahansa ruoka-aineen syömisen. Kyllähän se nyt on älytöntä, että syödään ennemmin pastaa kuin esim. appelsiinia. Mun mielestä tuollaisella pelkän indeksin kyttäämisellä ei ole kuin marginaalista hyötyä glykemiisen kuorman hyötyyn verrattuna.

edit: Omskakas, hyvä linkki näytetään emannälle. Se kun uskoo vasta kun näkee jotain painettua matskua :curs:

 

[Bricktop]

Mitäköhän pastaa sitä kannattas syödä? täysjyvä, tumma, kaura, ruis? Mikä noista ois se vähiten gi ja gk arvoja sisältävä?
Täysjyväriisihän se varmaan ois paras vaihtoehto hiilareiksi annoksiin.

 

[Jortsu]

Mitäköhän pastaa sitä kannattas syödä? täysjyvä, tumma, kaura, ruis?

Itse valitsen ruispastan (tarkkaanottaen Myllyn Paras Ruis Plus) koska siinä on hyvin kuitua ja ruis on terveellistä, näin olen ymmärtänyt.

 

[Maddoxx]

Moni "tavallinen" kansalainen menee helposti siihen vipuun, että pelkkä glykeemisen indeksin mataluus pyhittää minkä tahansa ruoka-aineen syömisen. Kyllähän se nyt on älytöntä, että syödään ennemmin pastaa kuin esim. appelsiinia. Mun mielestä tuollaisella pelkän indeksin kyttäämisellä ei ole kuin marginaalista hyötyä glykemiisen kuorman hyötyyn verrattuna.

Ja kun vielä muistettaisiin se, että Pakkiksella on varmasti keskimääräistä valveutuneempia ihmisiä mitä ravintoasioihin tulee. Ei ns. "tavallinen" kansalainen edelleenkään ymmärrä hevon helvettiä mistään glykeemisistä indekseistä, glykeemisistä kuormista tai niiden eroista puhumattakaan siitä, että osaisin jotenkin fiksusti soveltaa tätä tietoa syömisissään.