Paljon on kritisoitu sitä, että lukion päättötodistus/ yo-kirjoitukset vaikuttavat liikaa ft- opiskelijavalintoihin.........Tottakai mukana oli myös muutama aikuisopiskelija, mutta esim. ammattikoulupohjaista opiskelijaa ei meidän luokallamme ollut yhtään ainutta...Itse taisin saada 87p/100p pääsykokeista ja pääsin sillä juuri ja juuri sisään.. Ottakaa huomioon, että paikkakunnittain on suuria eroja sisäänpääsypisteiden suhteen.
Itse olen OAMKsta valmistunut fyssari. En päässyt ammattikorkeakoulun todistuksellani edes pääsykokeeseen, (olisi pitänyt olla 4,5 keskiarvo, 5 siis paras mahdollinen... ja 4,5 ka:lla saa maksimipisteet) Mulla oli siis ka 3,75.. No, hain sitten seuraavana vuonna Kemin amk:aan, ja pääsin sisälle, vieläpä sain valintakokeista täydet pisteet. Seuraavana vuonna sain sitten siirron Ouluun töideni vuoksi. Mun luokalla Oulussa ei ollut YHTÄÄN ammattikoulua käynyttä tyttöä, kaikki ylioppilaita, semmosta 9.1-9.5 keskiarvoporukkaa. Luokallani oli neljä poikaa, joista yksi taisi olla amiksesta, mutta pointti tässä on se, että Ouluun ei pääse sisälle ellei ole ylioppilas (tai miespuolinen).
Mieshakija pääsee helpommin sisään, koska miehiä on alalla normaalistikin vähemmän. Pääsykokeeseen täytyy ottaa varmaan puolet amiksesta tulleita ja puolet ylioppilaita, mutta sisään kouluun ei varmasti oteta amiksen käynyttä, vaikka kuinka hyvä olisi haastattelussa. Näin mulle opettajakin myönsi, sinne halutaan sellaisia, jotka ovat tottuneet lukemaan, lukemaan ja lukemaan.
Ja koska esimerkiksi Ouluun hakee niin tajuton määrä ihmisiä, keskiarvo jolla pääsee edes valintakokeeseen (joka on muuten pelkkä haastattelu, toisin kuin vaikka Kemissä) valikoituvat sisäänpääsijät niin, että alle 9 keskiarvolla ei ole suurempia mahdollisuuksia, varsinkaan naispuolisella hakijalla.
Millä tavalla soveltuvuus sitten ilmenee? Ei millään, koulu säästää järjestämällä valintakokeessa pelkästään haastattelun soveltuvuustestien sijaan, ja sisään tuppaa sitten usein sellaisia, jotka hakevat seuraavana vuonna lääkikseen, tai ovat muutenkin liian teoria-orientoituneita, ja heille on sitten hankala oppia käytännön kautta asioita.
Tulihan kärjistettyä tekstiä, mutta tässä arkipäivää koskien koulutukseen hakemista ja pääsemistä. En väitä, etteikö ylioppilas, jolla on ka 9, olisi yhtä hyvä fyssari kuin kuka tahansa muu, mutta jotain voi päätellä kun katsoo OAMK:n keskeyttäjien määrää. Onneksi valmistuin, voi mennä jokunen vuosi ennenkuin haikailen takaisin koulun penkille.
Ja mitä tulee fyssarin asiakaskuntaan: suuri osa asiakkaista ovat vanhuksia tai/sekä vammaisia. On hirveä harhaluulo, että fysioterapeutin työ on hyväkuntoisten, kauniiden ja terveiden fitness-ihmisten kiillotusta. Ainahan voi erikoistua vaikka urheilupuolelle, mutta on eri asia, saako siltä alalta sitten töitä. Ennen kuin voi erikoistua, täytyy olla valmis avustamaan pyörätuolissa istuvaa asiakasta vessassa. Riippuu työpaikasta, mutta joissain paikoissa fyssarin toimenkuvaan kuuluu jopa osittain perushoidon tekeminen (syöttäminen, peseminen, wc-reissut ym) koska nekin ovat terapiaa oikein tehtyinä, esimerkiksi neurologisilla kuntoutujilla. Tämä on hyvä muistaa kun miettii, hakeutuako alalle vai ei.
